Tilanneviesti

Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

2-vuotias lapsi syö liian vähän

Vierailija

Olen tosi huolissani meidän kohta 2-vuotiaasta tytöstä. Hän painaa hieman yli 10 kiloa, nyt vatsataudin jäljiltä vain 9,5 kiloa. Yleensä tyttö on kyllä hyväntuulinen ja reipas ja touhukas, joten ei sillä tavalla ole mitään akuuttia huolta, kai. En tunne saavani apua neuvolasta, enkä tiedä, pitäisikö tässä jo hakeutua johonkin. Puheenkehityskin on aika alkutekijöissään, liekö sillä jotain tekemistä asian kanssa.



Lapsi on pienestä alkaen saanut sormiruokaa ja saanut syödä itse halutessaan ja ruokaa on annettu sekä tunnistettavina paloina, että sellaisena vauvan "mössönä".



Lempiruokaa on kala ja peruna. Aamupalaksi on sitkeästi tarjottu yli vuosi puuroa, mutta nyt ajattelin vaihtaa leipään ja muroihin, jos niitä menisi edes vähän. Tai sitten jatkamme puuron yrittämistä.



Eilinen ruokapäivä oli tällainen:

Aamu: 3 pientä lusikallista muroja, 1 dl laimennettua täysmehua

Lounas: 1 peruna, hieman maitoa (tarjolla oli perunaa, jauhelihakastiketta, porkkanaraastetta, tomaattia ja raejuustoa)

Välipala: hieman mehua

Päivällinen: noin 1 dl kala-perunalaatikkoa

Iltapala: puuroa, hedelmäsosetta ja jogurttia 1,5 dl yhteensä.



Olemme jo alkaneet antaa lisäkalsiumia ja sen lisäksi saa tietenkin d-vitamiinia.



Tämä pieniruokaisuus ei ole hetkellistä, vaan ollut aina tällaista. Kalaruokia annetaan myös lastenruokapurkeista ja miehen kanssa muisteltiin, että ehkä kolme kertaa elämässään tyttö on syönyt sellaisen kokonaisen purkillisen.



On tosi väsyttävää yrittää urheasti tarjota kaikenlaista ja yrittää ottaa niin rennosti, ettei ruokailutilanteesta tule taistelua. En osaa epäillä mitään elimellistä vikaa, koska tyttö nielee ja puree hyvin. Ehkä ei jotenkin malta keskittyä ruokailuun. Hän tulee yleensä reippaasti pöytään ja hakee itse jo lusikankin, mutta sitten syöminen tyssää saman tien.



Onko muita, jotka kamppailevat saman asian kanssa.

Kommentit (2)

Vierailija

Meillä on helmikuussa 2-vuotta täyttänyt tyttö, joka on aina ollut erittäin pieniruokainen. Tämä ongelma alkoi jo pienistä maitomääristä silloin kun muuta ei ruokavalioon vielä edes kuulunut. Tyttö on aina ollut tyytyväinen ja kehityksessä edelläkin mitättömän pienestä syömisestä huolimatta.



Et maininnut mitään painokehityksestä eli onko tyttö kuitenkin kasvanut omalla käyrällään vai onko tässä ollut laskua? Meillä tyttö tipahti ihan pienenä sinne -20-käyrän tuntumaan ja siellä oli 2-vuotisneuvolaan asti. Neuvolassa ollaan käyty aina ylimääräisissä punnituksissa. Kasvu on kuitenkin ollut tasaista omalla käyrällään.



Tytöllä ei vain yksinkertaisesti ole kiinnostusta syömistä kohtaan. Motorisesti hän osaisi kyllä syödä, mutta määrät jäisivät olemattomaksi omalla syömisellä. Meillä luetaan surutta kirjoja pöydässä tai katsotaan piirrettyjä, jotta huomio saadaan muualle ja näin lapattua ruokaa suuhun. Muutoin tyttö ei kauaa yleensä pöydässä viihtyisi ja syöttämälläkin ruokamäärä jäisi murto-osaan verrattuna "viihdykkelliseen" syömiseen. Tyttö puhuu jo täysin, mutta oikeastaan koskaan hän ei pyydä ruokaa tai sano olevan nälkä. Herkkujenkaan perään hän ei aiemmin ollut lainkaan. Nykyisin niitä menee jotenkin, mutta ei silti "normaalien" lasten tapaan niitäkään juuri pyydä tai kaipaa.



Jos teillä tyttö kuitenkin kasvaa omalla käyrällään ja neuvolassa eivät asiaan erityisemmin puutu niin eiköhän tilanne ole ihan hallinnassa. Lisäksi jos jaksaa touhuta normaalisti ja on hyväntuulinen niin ei kai ruokavalio ihan pielessä voi olla. Tosin TIEDÄN paremmin kuin hyvin kuinka stressaavaa tuo syömättömyys on ja on vaikea luottaa, että ruokamäärät riittävät. Tuskinpa tuo puheenkehityskään tästä huonosta syömisestä on riippuvainen vaan jokainen kehittyy omaa tahtiaan. En tähän itsekään oikein vieläkään osaa uskoa, mutta kai se vain niin on, että joidenkin riittävät ruokamäärät voivat olla ihan eri mittaluokassa kuin useimpien muiden, mutta silti näillä hiiren annoksillakin hyvin pärjäilee.



Meillä syöttämällä ja viihdykkeiden kanssa nykyisin menee edes kohtalaisia annoksia välillä (tietty jollekin normaalisti syövälle lapselle nämäkin määrät olisivat varmaan sellaisen huonon syömispäivän annoksia), mutta noin 1.5-vuotiaaksi määrät olivat virikkeidenkin kanssa syöttämällä TOSI pieniä (eivät yhtään poikenneet ainakaan ylöspäin tuosta kuvailemastasi päivän ruokamäärästä). Ruokailujen välillä on aina täytynyt olla vähintään 4 tuntia sillä muutoin ei mene senkään vertaa. Näin ollen 4 ateriaa päivässä ja mitään välipaloja on turha miettiäkään. Rasvoja, punaista maitoa ja kermaa käytetään aika reilulla kädellä. Lisäksi esim. avocadoa on ruokalistalla useasti rasvaisuutensa vuoksi. 2-vuotisneuvolassa paino olikin kasvaneiden annoskokojen myötä VIHDOIN noussut noin -5-käyrälle ja seuraava neuvola on vasta 3-vuotiaana. Nyt kun painoa on vähän saatu hilattua järkevämmälle tasolle olenkin alkanut pohtimaan, että miten siihen vähän omatoimisempaan syömiseen päästäisiin ja uskaltaisiko vaan kokeilla mennä niillä muutaman lusikallisen/haarukallisen/suupalan annoksilla ja katsoa mitä tapahtuu.



Meillä tytön mitat 2-vuotisneuvolassa (tässä siis se poikkeuksellisen valtava painonnousu) 85.5 cm ja 11,6kg. Edellisessä neuvolassa 3kk aiemmin 84cm 10kg.



Tsemppiä!!

Vierailija

Oikeastaan on lohduttavaa, että muillakin on samoja ongelmia. Meillä on 2-vuotias poika, jonka ruoka-annokset ovat minimaalisia. Tai siis tuolla viihdyttämisellä ja sillä, että syötetään, saadaan ruokaa menemään kohtalaisia annoksia. Jos lapsi syö itse, on syöminen tuskastuttavan hidasta (osaa kyllä syödä, mutta unohtuu haaveilemaan ja katselemaan vaikka ikkunasta moneksi minuutiksi, kunnes taas kehotan syömään). Meillä myös lisätään ruokaan öljyä joka kerralla ja kermaan tehdään paljon ruokia. 2-vuotisneuvolassa poika painoi 11,5 kg ja paino oli noussut -15 käyrältä -10 käyrälle :) Pituutta kasvaa keskikäyrällä koko ajan, mutta paino on siitä asti laahannut, kun imettämisen lopetin. Pojalla oli maitoallergia, eikä korviketta mennyt juuri lainkaan. Juomana meillä oli ensin kauramaito (+korviketta) ja myöhemmin soijamaito (+korviketta). Nyt onneksi lapsi saa jo juoda tavallista maitoa ja sitä meneekin huomattavasti paremmin kuin noita em. Poika olisi kova syömään esim. leipää, keksejä, banaania, kaikkea hyvää. Hedelmäsoseet pilttipurkistakin poika lusikoi itse ja nopeasti! Pyrimme toki olemaan antamatta herkkuja, saa vain jälkiruoaksi, jos lautanen on tyhjä. Banaania tosin annan aamupalalla, onhan siinä hyvin kaloreita. Me olemme harkinneet myös tuota välipalan poisjättämistä, että ruokaa menisi sitten paremmin. Mutta saa toki kaloreita välipalastakin, joka on usein rahkaa+jogurttia.

Uusimmat

Suosituimmat