Seuraa 

Pojallani on todettu ns. rolandinen epilepsia. Lääkitys aloitettu äskettäin. Tämä on ollut kova paikka lapselle. Ei haluaisi kenekään tietävän asiasta ja lääkityksen aloittaminen on ollut kova paikka. Toki kaikki tapahtunut juuri hiljattain ja asian sulattaminen vie varmasti aikaa. Itsellekin tämä on ollut aika shokki, koska poika on ollut aiemmin täysin terve.Ajatus säännöllisestä lääkityksestä tuntuu oudolta, mutta toisaalta ymmärtää sen olevan tarpeellinen.Tietenkään lapselle en ole halunnut näyttää huolta vaan tsempannut asian kanssa eteenpäin. Elämää jatketaan normaalisti eteenpäin yhdessä epilepsian kanssa.Onko muita vastaavassa elämäntilanteessa olevia?

Kommentit (0)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat