Vanhempien pakonomainen tarve olla oikeassa?!

Vierailija

Hei,



Törmäsin vastikään mielenkiintoiseen ilmiöön ollessani vanhemman poikani (3,5v) kanssa uimarannalla.



Olimme olleet jo muutaman tunnin kyseisellä rannalla tuttavani ja hänen lastensa kanssa uimassa ja leikkimässä hiekkaleikkejä. Kaikki meni hyvin ja tuttavani poistui paikalta lastensa kanssa.



Oman poikani kanssa aloimme koota tässä vaiheessa tavaroitamme kasaan autoon vientiä varten ja tarkoituksena oli vielä hetki leikkiä piilosta rannan vieressä olevassa leikkipuistossa.



Kootessani tavaroitani poika kuitenkin lähti jo piiloon n.10-15m päässä olevaan uimakoppiin ja näin hänet siellä.



Jatkoin tavaroiden koontia vain hetken ja näin sitten poikani juoksevan yhtäkkiä ohitseni kauheaa vauhtia ja pysähtyvän keskelle rantaa sen näköisenä ettei oikein tiennyt mitä tehdä. Samassa viereeni käveli äiti, joka tuli sanomaan että poikani ja hänen tyttönsä välille oli tullut jotain ja tyttö oli alkanut itkeä. Nainen jatkoi, että poikani oli huutanut tytölle ja että tyttö oli säikähtänyt.



Sanoin, että asia kunnossa että tyttö oli varmaan mennyt keskeyttämään poikani piiloleikin ja että kyse ei ole ollut varmaankaan mistään vakavasta. Nainen kuitenkin syytti poikaani tapahtuneesta ja katsoi, että poikani tulisi pyytää anteeksi tytöltä. Olihan tämä nainen töissä ihan lastentarhassa ja tietää asiat. Tai että ainakin keskustelisin poikani kanssa asiasta.



Pyysin naisen poistuttua paikalta poikani luokseni, kun tämä ei ollut uskaltanut tulla kun nainen oli siinä. Kysyin, mitä oli tapahtunut ja poikani sanoi, että tyttö oli vain tullut hänen leikkiinsä ja hän oli huutanut ja lähtenyt sitten vain juoksemaan. Ei sen kummempaa. Sanoin pojalleni, että tytöt ovat vähän herkempiä kuin hänen pikkuveljensä esim. huutamiselle ja äkkiä juoksemiselle, että hänen tulisi olla seuraavalla kerralla vähän varovaisempi. Ja asia kunnossa.



Tytön äiti oli kuitenkin päättänyt, että hänen tytöltään tulee pyytää anteeksi ja niimpä tämä raahasi tyttönsä ja itsensä takaisin meidän luo ja alkoi sättä poikaani tytön loukkaamisesta ja siitä, että tämä alkoi itkeä.



Tässä vaiheessa poikaani jo pelotti ja hän siirtyi taas keskelle hiekkarantaa pakoon. Itse olin hiljaa, kun aikoi jo niin sappi kiehua että olisin varmaan sanonut ja rumasti kyseiselle äidille. Lopulta nainen tajusi tyttöinensä poistua paikalta. Jouduin hakemaan poikani luokseni takaisin ja poikanikin kysyi, että miksi tuo nainen ei pitänyt hänestä..:/ Yritin selittää pienelle että kaikki eivät vain pidä toisistaan..:(



Mutta kyllä on pakko sanoa, että jos sama nainen sattuu vielä eteen niin saatan sanoa ja rumasti kun eihän tuollatavalla voi tulla toisten lapsia sättimään kun ei edes tiennyt itse mistä tilanne oli lähtenyt liikkeelle.Ja olin jo itse hoitanut poikani kanssa tilanteen. Olisi vain huolehtinut omasta lapsestaan.



Onko muilla kokemuksi vastaavista vanhemmista, jotka tietävät paremmin, miten toisten lapsia tulisi käsitellä?!

Kommentit (0)

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Uusimmat

Suosituimmat