Ärsyttää anopin tapa möläytellä mitä sylki suuhun tuo!

Vierailija

Olen sama jonka anoppi sanoi odotusaikana että kyllähän tyttökin kelpaa hänelle. (tyttöhän sieltä sitten tulikin, ähäkutti)



Kun hän tuli ensimmäistä kertaa asuntoomme, huomautti heti, että "onpas tää pieni" ja "voihan kerrostalossakin tietysti asua". Kun jäin kotihoidontuelle, anoppi totesi, että "elät sitten miehen siivellä". Jne. jne.



Siis mä en jaksa enää kuunnella! Kaikki mitä teen on anopin mielestä väärin, vaikka hän olisi itse tehnyt aikanaan ihan samalla tavalla. Pelkään vain että en pysty pitämään mölyjä mahassani enää kauan.



Anopin (ja apenkin) mielipiteet on muutenkin ihan käsittämättömän asenteellisia, sellaisia "juntti"mielipiteitä ja mutua. Osavat toki olla myös ihania isovanhempia lapsellemme, kun pääsivät siitä sokista että vauva oli väärää sukupuolta.



Miten pystytte säilyttämään kärsivällisyytenne appivanhempien kanssa, jotka ovat kyllä pääosin kilttejä mutta auttamattoman sivistymättömiä, joskus suorastaan tyhmiä (anteeksi nyt vain)? Ja etenkin kiusaus on minulla suuri "antaa takaisin", mutta kun tuntuu että ne on vaan niin tyhmiä, ettei tajua mitä sanoo?? Enhän mä voi ajatella näin??

Kommentit (13)

Vierailija

Meinasin ite aloittaa samantyylisen ketjun tänään, mut ehditkin ensin..



Itse puran mieltä miehelle, tosin ehkä vähän kohteliaammin sanakääntein kuin mitä oikeasti ajatukset on.. Mutta anoppi on siis täälläkin ajoittain suorastaan sietämätön: asuvat vielä niin kaukana, että vierailut puolin ja toisin (väh kerran 2 kk:ssa) kestävät vähintään muutaman yön ja siinähän sitä sitten ollaan 24/7 anopin ja hänen mielipiteidensä kanssa.



Ilmoittaa joka asiaan ja joka väliin "minun mielestä..." Noin siis alkaa 98% hänen lauseistaan. Ja sitten vielä antaa ymmärtää, että mikään muu toimintatapa kuin hänen mielipiteensä mukainen ei ole oikea. Tässä esimerkkejä:



* olen vielä kotona meidän vauvan (10kk) kanssa, anopin mielestä minun pitäisi leikittää ja touhuta lapsen kanssa koko hänen hereilläoloaikansa, ei puuhailla "omia juttuja" (kotitöitä) samalla kun lapsi leikkii itsekseen. Anopin mielestä omat jutut pitää sitten hoitaa sillä välin kun lapsi nukkuu, vaikka sitten yöllä.



Sitä ei tietenkään lasketa, että lapsen nukkuessa teen jatko-opintojani eteenpäin.. Anoppi onkin ottanut tehtäväkseen pitää lapsemme kiireisenä aina kun tämä on hereillä ja isovanhemmat paikalla: voitte arvata kuinka stressaantunut vauva on kun on kolme päivää putkeen joutunut hypytettäväksi, leikitettäväksi jne. Itkee sitten iltaisin kun ei ole saanut sekuntiakaan rauhaa päivän aikana. Ja leikkiminen on tätä: lapsi ottaa jonkun lelun käteensä ja tutkii sitä, anoppi nappaa sen häneltä ja haluaa näyttää miten se toimii tai mitä sillä Oikeati pitää tehdä, tässä vaiheessa lasta ei enää kiinnosta koko tavara vaan joku toinen ja taas sama juttu..



* anoppi luetuttaa tällä 10-kuisella Aapista ja hokee taukoamatta aakkosia. Oppii sitten lukemaan ajoissa. Joopa joo, mieheni on kyllä oppinut lukemaan 4-vuotiaana, mutta minusta tuo on liikaa. Lasta kun kiinnostaa kuvakirjat, haukut ja kisut tällä hetkellä niin paljon enemmän kuin aa, bee, cee-rallatus. Aapinen on vuodelta -80.



* anopin mielestä ainoa oikea juhlakakku on lakkakinuskikakku. Piste.



* anopin mielestä minun tehtäviini kuuluu kodin pitäminen tiptop, ruuan valmistaminen sekä leipominen, hänen poikansa kun tottunut tähän kotona kuulemma. (hevonp:tä sanoo mieheni: kuulemma hän on joutunut tekemään tosi paljon kotitöitä kun äidillään oli usein migreeni tai niskat jumissa).



* anoppi suurentelee ja kauhentelee asioita: emme saisi pitää parvekkeella ulkovaloja kun ulkopistokkeeseen voi tulla sähkövika ja talo palaa poroksi, emme saisi polttaa sisällä eläviä kynttilöitä, vaan vain led-tuikkuja, emme saisi antaa lapselle omaan käteen mitään mikä on 10cm pienempää -tutinkin syömistä tulee valvoa.



* viime jouluna sai itkupotkuraivarit ja lukkiutui poraten makkariinsa kun mieheni latasi kannettavaltaan musiikkia lahjaksi saamaansa i-podiin. Koneen avaaminen aattona oli anopille shokki ja henkilökohtainen loukkaus. Lahjakirjoja sai lukea yms mut tuota ei ollut sallittua ja pilasi hänen joulunsa.



* anopin mielestä on itsestään selvää, että vietämme kaikki juhlapyhät heidän luonaan, sillä heillä on vain yksi poika. Minun äidillä on useampi lapsi ja hänen pitää anopin mukaan ymmärtää se, että emme voi olla siellä kun heillä on todennäköisesti muitakin vieraita jouluna.



* anoppi suuttui kun tyttömme oli oppinut sanomaan "pappa" (minun isä, joka asuu tässä lähellä) eikä "ukki", siis mieheni isä.



* anopille pitää olla aamupala, kahvit, päivällinen ja iltapala tiettyyn aikaan nenän edessä tarjoiltuna. Minä luonnollisesti kokkaan, katan ja siivoan jäljet. Kun olemme heidän luonaan niin kaikkien pitää olla avustamassa anoppia, muuten hän taas suuttuu.



* anoppi suuttui kun emme olleet kertoneet etukäteen, että yritämme lasta. Haukkui meidät pystyyn.



* kerran lähdimme kesken ostosreissun pikalähdöllä takaisin kotiin kun anoppi oli jättänyt kännykkänsä latuuseen nahkasohvallemme ja hänelle tuli tunne, että se on syttynyt täällä sillä aikaa palamaan.



* anopin mielestä minun tulisi jo lopettaa imettäminen, hän ei imettänyt aikanaan lainkaan.



* anopin mielestä lapsemme pitäisi saada viettää ensi kesänä ainakin viikko heidän kanssaa yksin mökillä toisella puolella Suomea. Lapsella on tuolloin ikää vajaa puolitoista vuotta.



Näitä voisi jatkaa loputtomiin. Mutta ihan kiva anoppi on kun jaksaa olla ihmisiksi. Noita lapsuksia vaan tulee turhan tiuhaan. Taas riemukasta joulua huitsankuukassa siis odotellen.. :-D

Vierailija

ja mieheni takia. Lapsilla on oikeus kaikkiin isovanhempiinsa, joten siksi olen hiljaa.



Epäilen anopin jo hivenen dementoituneen, vaikka kukaan ei sitä ääneen sano. Tai sitten anoppi on vain äärettömän perusnegatiivinen ja katkeroitunut ihminen, mutta kuten sanottu on lasteni isoäiti ja miehen,i äiti niin minä olen hiljaa. Anoppi ei koskaan puhu kenestäkään positiiviseen sävyyn ja esim. raskauksista ei ole koskaan onniteltu, vaikka lapset ovatkin sitten rakkaita hänelle (ei ole koskaan heitä hoitanut, mutta ostelee paljon kaikkea heille).

Vierailija

mä oon kans aika täynnä anopin möläytyksiä. mun oikein on tehnyt huonoo mennä sen ihmisen luo kylään, kun kaikesta pitää arvostella. tää on johtanu siihen, että protestoin aina sinne menemistä vastaan ja sit kun ollaan siellä, niin en oikeestaan sano yhtään mitään. mutta nyt tässä hiljattain kun oltiin kylässä siellä ja se mussutti jotain siitä, että lapsi pitäis opettaa juomaan korviketta (meidän 4kk vauva kun oli heillä hoidossa, eikä ollu suostunu juomaan sitä), niin ensimmäistä kertaa sanoin vastaan sille! ja ihan asiallisesti siis, en ilkeesti. ja ette kuulkaa tiedä miten hyvältä tuntui! eikä anoppi ottanu sitä mitenkään pahalla. ja tän jälkeen oonkin käyny siellä ihan hyvillä mielin.



neuvona siis, älkää olko samanlaisia lampaita ku mä. asiallisesti voi sanoo takas. mutta ei välttämättä kaikesta tarvi alkaa väitteleen.

Vierailija

tuli käymään ekaa kertaa meidän talossa, ja heti mussutti tulevista homeongelmista, eikä mitään hyvää löytänyt, kun varoitteli vaan kaikesta. Kahvipöydästä syö kyllä, mutta sanoo sitten kiitoksen sijaan, että "Yäk ku oon täynnä ja oli niin makeaa syötävää...."Vierailun paras puoli on aina, kun lähtee vetämään. Masentava tyyppi.

Vierailija

Anoppi alotti "neuvomisen" jo raskausaikana, oma äiti vauvan syntymisen jälkeen. Hieman myöhemmin 4v vanhempi siskoni liittyi seurueeseen..



Aluksi annoin möläyttelyjen mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Kauaa en kuitenkaan jaksanut olla hiljaa ja hymyillä, vaan ystävällisesti huomautin, että edellä mainitut äidit ovat kaikki synnyttäneet yli 10v sitten eli asiat ovat sen jälkeen muuttuneet hieman - ehkä jopa todella paljon. Aluksi kaikilla oli siitäkin jotain nupisemista, mutta nyttemmin tilanne on rauhoittunut ja he oikein mielenkiinnolla kuuntelevat miten nykyään homma toimii :) Toki välillä joudun edelleen nielemään kiukkuni, mutta ilmeisesti se on osa äitiyttä että "joku neuvoo tahtomattakin vierestä" ;)

Vierailija

Ja niinhän hän onkin. Estoton möläyttely kuuluu Alzheimerin taudin oireisiin ja niitä voi olla jo varsin nuorellakin. 70 % Alzheimerin tautia sairastavista ei saa koskaan diagnoosia, koska tauti kehittyy hyvin hitaasti vuosien ja jopa vuosikymmenten mittaan, ja läheiset ajattelevat noiden piirteiden kuuluvan ihmisen luonteeseen.



Vasta silloin meilläkin alkoivat hälytyskellot soida, kun kurkattiin ohimennen anopin jääkaappiin. Se oli täynnä mädäntynyttä ruokaa. Anoppi on talousopettaja koulutukseltaan. Kun tutustuttiin Alzheimerin taudin oireisiin, sai moni asia selityksen. Mieheni tosin väittää yhä, että se on ja on aina ollut hullu eikä mikään sairas. Mutta aivokuva todistaa toisin.

Vierailija

Asuntomme on ihan paska ja vääränlainen jokaiselta neliöltä. Kyllä vaan hänellä on paljon parempi asunto, vaikka neliöitä onkin vähemmän eikä asu "kattohuoneistossa" kuten me...:/ Vessa on liian suuri, sauna on tilan tuhlausta ja erilliset makuuhuoneet vanhemmille ja lapselle typerää. Kaikkien pitäisi asua kuten hänen; ahtaasti keskellä ei mitään vanhassa kerrostalossa, johon on tulossa vieläpä putkiremontti. Huhhuh...

Vierailija

Omalle äidille sanon enemmän takaisin, siis sillä tavalla että pidän puoliani vaikka sanomalla että tuo nyt ei ollut reilua, etten jää yksin hiljaa vaan harmittelemaan.



Toisaalta tunnen piston sydämessäni. Tiedän että itsekin möläyttelen välillä typeriä. En tee sitä ilkeyttäni, mulla on vaan niin vahvat oma näkemykset että olen jotenkin sokea ja hienotunteisuus unohtuu.



Esim. nyt tulee mieleen sellainen että sanoin miehelle kaupassa että minä voisin tehdä sitä minun makaroonilaatikkoa kun sitä lapsi syö ja siihen on tottnut. Siis viitaten selkeästi siihen ettei miehen tekemä kelpaa, tekee aina vähän erilaista. Mies oli hiljaa ja tiedän että piti minun sanomaa tökerönä. Tämän tajusin taas vaan jälkeenpäin... :) No näille me miehen kanssa usein naureskellaan yhdessä. Hyvä niin.

Vierailija

estoista vapautunut jo ikänsä kun on aina möläytellyt jotain sopimatonta! Siksi hänellä ei olekaan ystäviä eikä sukulaisia ympärillä. Kavereillenikin möläytteli kaikenlaista kun olin teini ja voi että mä häpesin:(((.

Vierailija

Mieheni äidin äiti on juuri tuollainen möläyttelijä. En tiedä onko hän sairas vai tekeekö tahalleen mutta paha mieli siitä aina tulee. Viikonloppuna pitäisi mennä käymään hänen luonaan ja minua ärsyttää jo nyt koska tiedän että taas on tulossa suoranaista vittuilua joka ikisestä asiasta. :(

Vierailija

- vähennä tapaamisia

- valita ja pura mieltä miehelle tapaamisten jälkeen...



Heh. No.



Oikeasti, hedelmällisintä lienee se, että annat pienten möläytysten mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos - ja isoista loukkauksista et yritäkään niellä kiukkua, vaan sanot suoraan, että "nyt sanoit tosi loukkaavasti" ja selität, miksi anopin sanat loukkaavat.



Eihän "vanha koira opi uusia temppuja" kovin herkästi, mutta jos nyt kuitenkin oppisi edes hiukan varomaan sanojaan sinun läsnäollessasi.



JOS pidät mölyt mahassa, ne kuitenkin vaikuttavat ajatuksiisi anopista ja siihen, miten käyttäydyt hänen seurassaan. Saattavat pulpahtaa pinnalle vielä jossain, irrationaalisessa tilanteessa ja sitten saat selitellä Grande Hepnaadia pitkään.



Joten älä anna anopin puhua mitä sattuu ja pane varsinkin miehesi puuttumaan niihin loukkauksiin. Jos miehesi (siis anopin oma poika) moittii häntä epäkohteliaisuudesta, homma ei mene miniä piikkiin yksistään.

Vierailija

Erityisesti äiti möläyttelee mitä sylki suuhun tuo. On todella juntti ja hmm. kamala sanoa äidistään, mutta vähän yksinkertainenkin.



Mm. mulle sanoi kun kerroin odottavani kolmatta lasta "että ai jaa senkö takia oot tullut niin lihavaksi!" Ei tietenkään onnitellut... surkuttelu vain jatkui.



Sitten kun olin synnyttänyt ja näki mut kolmantena päivänä niin päivitteli että kuinka iso maha mulla vielä oli. Eihän HÄNELLÄ toki olllut noin isoa mahaa ollut synnytyksen jälkeen!



Veljelleni ja hänen vaimolleen on möläytellyt kans kaikenlaista mm. sitä kun heidän lapsensa ovat tulleet vaipattomiksi vasta 3-vuotiaina. Syytellyt heitä laiskoiksi ja kehunut tietysti itseään:(. Voi apua mikä äiti mulla on!



Eikä mun isäkään oo yhtään parempi. Juntti mikä juntti. Kaikesta miettii että onkohan ollut kallista, siis jos jokus on ostanut jotain niin kysyy heti hintaa. Tai kyselee ihmisiltä mitä vuokria heillä on ja pitää vuokraa kalliina...

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Uusimmat

Suosituimmat