Tilanneviesti

Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Elämää mummon kasvatuksen varjossa

Vierailija

Olen 30-vuotias perheenäiti. Oma äitini on voimakas persoona, joka avoimesti arvostelee meille tapaamme kasvattaa lapsiamme. Hän ei esimerkiksi hyväksy "jäähy"- käytäntöämme (laittaa lapsi miettimään tekoaan), vaan moittii lapsen eristämisestä. (Minut itseni on kasvatettu tukkapöllyllä ja luunapilla.) Lastemme kanssa ollessa hän usein astuu sääntöjemme yli tekemällä kuten haluaa, pyynnöistäni huolimatta. Edellisen kerran jälkeen (hänen astuttuaan kasvatusraamiemme yli) keskustelimme ko. asiasta tiukkaan sävyyn, jonka jälkeen hän ilmoitti, ettei hänen tarvitse kuunnella minua, koska hän on minua vanhempi. Hän myös teki samalla selväksi, ettei tämän jälkeen halua olla kanssani enää missään tekemisissä.



Haluaisin mummon olevan lasteni elämässä mukana, mutta tässä tilanteessa ajatus tuntuu todella hankalalta.

Kommentit (8)

Vierailija

Voisiko mummo tavata lapsia enemmän omassa kodissaan? Kaikille olisi selkeämpää, kun mummolassa olisi mummolan säännöt ja kotona kodin säännöt.

Vierailija

Voimahali virtuaalisesti. Olen ollut samassa tilanteessa oman äitini kanssa. Menikin muutama vuosi että välimme olivat todella huonot ja nykyisinkin vaikka päällisin puolin toimeen tullaan niin äitini on esim pakko joka kerran kun tavataan arvostella asuinpaikkaamme (kaupungissa)..



Hän on kuitenkin lientynyt suhteessa minun tapaani kasvattaa -on kai huomannut että jo kouluikään varttuneet tyttäreni ovat ihan tolkun ihmisiä :).



Koita pitää äitiisi etäisyyttä, älä soittele hänelle tai pyydä mitään tms nyt vähään aikaan (esim muutamaan kuukauteen). Jos äitisi soittaa, ole hänelle neutraalin ystävällinen mutta älä kerro mitään muuta kun mukavia, tavanomaisia, latteita kuulumisia.

Näillä ohjeilla minä ja perheeni selvisimme. Edelleenkin tosin kipeää tekee kun en voi oikein tajuta miksi lapsuudessani huolehtivaisesta äidistä tuli itsekäs despootti -juurikin tuo ettei sitten halua pitää yhteyttä jollei mennä hänen pillinsä mukaan...



Täytyy vain itse yrittää olla parempi äiti myös omille (aikuisille sitten aikanaan) lapsilleen.



Tsemppiä!

Vierailija

On oikeasti lohdullista kuulla, että löytyy muitakin, jotka ovat joutuneet "vääntämään kättä" mummon kanssa omien lasten kasvatuksesta. Tuntuu todella, ettei äitini ole tähän päiväänkään mennessä tunnustanut minua tasavertaiseksi aikuiseksi rinnalleen, vaan pitää minua edelleen "lapsena" joka tarvitsee perään katsomista näinkin tärkeässä asiassa kuin lasten kasvattamisessa yhteiskuntakelpoisiksi yksilöiksi. Ironisinta minusta on, ettei äitini omasta halustaan ole lastemme kanssa tekemisissä paljoakaan, vain pari kertaa kuukaudessa, vaikkakin asuu samassa kaupungissa. (Ja silti pystyy arvostelemaan käytäntöjämme, vaikkei niitä säännöllisesti olekaan seuraamassa!)



Kertomastani edellisestä yhteenotostamme on kulunut nyt pari kuukautta, eikä hän ole sen koommin ollut minuun tai lapsiinikaan (osa on jo kouluikäisiä, joilla omat puhelimet, joihin voisi soittaa) ottanut yhteyttä. Minäkään en ole ottanut häneen yhteyttä, koska en koe tehneeni mitään väärää ja hän itse on ilmoittanut halustaan olla olematta kanssani missään tekemisessä. Tilanne on tällaisenaankin raskas, mutta olen melkoisen väsynyt taistelemaan asiasta aina uudelleen ja uudelleen.

Vierailija

uudelleen tuota jäähyn käyttöä. Äitini käytti sitä usein minun kanssani, ja jätti raivoamaan huoneeseeni pitkiksi ajoiksi. Tai siltä se ainakin tuntui. Itse koin sen juuri eristämisenä ja tuli semmoinen olo, että vaan suljetaan ongelma pois näkyvistä. En todellakaan miettinyt tekoani, vaan riehuin raivoissani, kunnes väsyin, ja jälkikäteen olin katkera. Eivät lapset tuon ikäisinä ymmärrä mitään tekojensa eettistä luonnetta. Luunappi olisi toiminut paljon paremmin! Ja toimikin, silloin harvoin kuin sitä annettiin. Eikä jäänyt traumoja.

Vierailija

on mielestäni hyvä apukeino lapsen kasvatuksessa. Varmaankin sitä sovelletaan monella tapaa, mutta itse pyrin siihen, että jäähyn aikana nimenomaan lapsi miettii tekoaan, ja joutuu hetkeksi tapahtumien keskipisteestä pois. Olen kyllä samaa mieltä, ettei lasta sovi jättää raivoamaan huoneeseensa, koska silloin käytäntö menettää merkityksensä, eikä siitä opita mitään. Jäähy yhdistettynä lapsen kanssa jutteluun on mielestäni tehokas keino ohjata lasta oppimaan oikean ja väärän toimen ero.



Jäähyn aikana laitan lapsen omaan huoneeseensa tai yhteisesti sovitulle "jäähypenkille" istumaan vähäksi aikaa ja miettimään tekoaan. Itse en jätä lasta "raivoamaan", vaan selitän, mikä jäähyn aiheutti ja kuinka pitkään se kestää. Ajan todellakaan tarvitse olla pitkä, ihan muutama minuutti riittää. Kyllä pienikin lapsi ymmärtää, kun hänelle selitetään asia.



Kun jäähy on kärsitty, asiasta vielä jutellaan, mikä meni vikaan ja pyydetään myös anteeksi jos siihen on syytä (esim. muksaissut sisarusta tms.) Itse en hyväksy lapsen ruumiillista kuritusta vaikkakin esim. luunappi lienee sitä lievimmässä määrin, mutta silti. Keskustelemallahan me aikuisetkin pyrimme selvittämään mahdolliset konfliktitilanteet, ja tähän yritän lapsianikin ohjata. Mitä lapsi oppii luunapista?

Vierailija

Lainaus:

Voisiko mummo tavata lapsia enemmän omassa kodissaan? Kaikille olisi selkeämpää, kun mummolassa olisi mummolan säännöt ja kotona kodin säännöt.




Isovanhemmilla ei ole mitään oikeutta kävellä vanhempien yli! En ymmärrä, miksi lapsilla pitäisi olla "oman kodin säännöt" ja "mummolan säännöt". Lapsi kokee turvattomuutta, kun isovanhemmat jyräävät oman kodin säännöt kumoon. Jos hankalat isovanhemmat haluavat kumota kotikasvatuksen ja lapsen perusturvallisuuden, olkoot tapaamatta lapsenlapsiaan!



Tiedän perheitä, joissa lapset ovat paljon isovanhempien hoidossa tai yökylässä. Mummolakyläilyn jälkeen lapsella on maha sekaisin ja ripulilla. Isoäiti laiminlyö lapsen oman kodin päivärytmin, ruoka-ajat ja ulkoilun. Mummolassa syödään mitä sattuuta ja koska sattuu. Koska mummoa ei huvita laittaa kotiruokaa, mennään hampurilaispaikkaan syömään roskaruokaa.



Lapsi saa valvoa yömyöhään, jopa klo 24-01 asti yöllä. Isovanhemmat eivät kunnioita nukkumaanmenoaikoja. Yömyöhään valvottuaan lapsi on rättiväsynyt ja nukkuu seuraavana päivänä puoleenpäivään. Päivärytmi on viikon sekaisin kyläilyn jälkeen. Television katsominen ja tietokoneella pelailu menevät överiksi. Isovanhemmat eivät valvo televisio-ohjelmien ja tietokonepelien ikärajoja.



On kovapäisiä isovanhempia, jotka eivät periaatteesta halua noudattaa vanhempien järkeviä tapoja ja sääntöjä. Sääntö voi olla yksinkertainen - esim. lapselle ei anneta makeisia ilman lupaa. Tai autossa käytetään turvaistuinta tai turvavyötä. Silloin isovanhempi ei toimi lastenhoitajana ja lapsi ei mene heille ilman vanhempiasn yökylään. Äiti ja isä päättävät lastenhoidosta ja -kasvatuksesta, eivät isovanhemmat!

Vierailija

Lainaus:

Lainaus:

Voisiko mummo tavata lapsia enemmän omassa kodissaan? Kaikille olisi selkeämpää, kun mummolassa olisi mummolan säännöt ja kotona kodin säännöt.




Isovanhemmilla ei ole mitään oikeutta kävellä vanhempien yli! En ymmärrä, miksi lapsilla pitäisi olla "oman kodin säännöt" ja "mummolan säännöt". Lapsi kokee turvattomuutta, kun isovanhemmat jyräävät oman kodin säännöt kumoon. Jos hankalat isovanhemmat haluavat kumota kotikasvatuksen ja lapsen perusturvallisuuden, olkoot tapaamatta lapsenlapsiaan!



Tiedän perheitä, joissa lapset ovat paljon isovanhempien hoidossa tai yökylässä. Mummolakyläilyn jälkeen lapsella on maha sekaisin ja ripulilla. Isoäiti laiminlyö lapsen oman kodin päivärytmin, ruoka-ajat ja ulkoilun. Mummolassa syödään mitä sattuuta ja koska sattuu. Koska mummoa ei huvita laittaa kotiruokaa, mennään hampurilaispaikkaan syömään roskaruokaa.



Lapsi saa valvoa yömyöhään, jopa klo 24-01 asti yöllä. Isovanhemmat eivät kunnioita nukkumaanmenoaikoja. Yömyöhään valvottuaan lapsi on rättiväsynyt ja nukkuu seuraavana päivänä puoleenpäivään. Päivärytmi on viikon sekaisin kyläilyn jälkeen. Television katsominen ja tietokoneella pelailu menevät överiksi. Isovanhemmat eivät valvo televisio-ohjelmien ja tietokonepelien ikärajoja.



On kovapäisiä isovanhempia, jotka eivät periaatteesta halua noudattaa vanhempien järkeviä tapoja ja sääntöjä. Sääntö voi olla yksinkertainen - esim. lapselle ei anneta makeisia ilman lupaa. Tai autossa käytetään turvaistuinta tai turvavyötä. Silloin isovanhempi ei toimi lastenhoitajana ja lapsi ei mene heille ilman vanhempiasn yökylään. Äiti ja isä päättävät lastenhoidosta ja -kasvatuksesta, eivät isovanhemmat!






samaa mieltä yllä olevan kanssa. Lasten pääasiallinen kasvatusvastuu on vanhemmilla. Lapsi hämmentyy jos eri säännöt on eri paikoissa - karrikoidusti: eihän esim varastaminen ole sallittua eri kaupoissa.

Uusimmat

Suosituimmat