Tilanneviesti

Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Nyt paloi sitten totaalisesti käämit (koululaisen kaveriasiaa)!!

Vierailija

Tyttö on 1.luokasta asti (on nyt tokalla) valittanut, ettei luokassa ole kavereita.

Välitunnilla leikkii kolmasluokkalaisen tytön tai isoveljen ja hänen kavereidensa kanssa.

Oppilaat saavat pari kertaa lukukaudessa valita luokassa pulpettien järjestyksen ja vieruskaverinsa, ja koskaan kuulemma kukaan ei ole valinnut meidän tyttöä viereensä, joutuu sitten istumaan pojan vieressä.

Saman luokan tytöt leikkivät välituntisin parittain, eikä kukaan suostu ottamaan meidän tyttöä kolmanneksi pyöräksi.

Opettajan kanssa ollaan asiasta juteltu keskusteluvarteissa ja opettaja on ottanut asian hoitaakseen, on puhutellut luokan tyttöjä ja käskenyt meidän tyttöä kertomaan heti, jos jollain välkällä ei ole kaveria.



Tänään tuli sitten viimeinen niitti, kun tyttö tuli kotiin todistusten jaosta, ja kertoi, ettei ollut saanut keneltäkään joulukorttia. Kaikki muut olivat saaneet ja eräskin oli jakanut kortin JOKAISELLE muulle, paitsi meidän tytölle.

Tuo jos mikä on ihan systemaattista henkistä kiusaamista!



Opettaja on kertonut, ettei voi käsittää, miksei tytöllä ole kavereita. Tyttö on hyvin reipas ja aktiivinen koulussa, ja ottaa aina muut huomioon. Olisi kuulemma hienoa kaveriainesta, mutta kun ne parit on jo luokassa muodostuneet, ja meidän tyttö "vahingossa" jäänyt yli.



Ihan varmasti otan opettajaan jälleen kerran yhteyttä, heti kun koulut taas alkaa. Tuo joulukorttiepisodi oli se viimeinen pisara, pakko kai opettajan on jotain yrittää tehdä!!!

Sivut

Kommentit (35)

Vierailija

siitä kaverittomasta ja epäilemään aspergeiria kun ei osaa muodostaa ystävyyssuhteita luokkakavereiden kanssa. Näin siis meidän pojan kohdalla.

Vierailija

Meidän tyttö oli tosi suosittu päiväkodissa ja eskarissa ja aina oli paljon kavereita. Koulussa kaikki muuttui, ei tuntenut ketään luokalta etukäteen (suurin osamuista oli ollut samassa eskarissa) ja hän ei oikein löytänyt sitä bestistä. Oli kyllä mukana porukoissa, mutta hän oli aina se varakaveri, ei kenenkään bestis. Välillä oli paljon kavereita välillä ei sitten viikkoihin näkynyt ketään kaveria. Nyt (13 v) tilanne on parempi, hänellä on paljon kavereita, mutta nytkin vielä huomaa sen että sitä parasta kaveria ei ole löytynyt.



En tiedä, mistä johtuu, ehkä tyttöni on liian suorasukainen ja haluaa päättää mitä tehdään ja sanoo omat mielipiteensä aina. Ehkä syy on se tai sitten ei



Meidän poika on taas ihan erilainen, vilkas mutta kaikille kiltti ja osaa myös antaa periksi, hänellä on aina ollut kavereita ja on yhä edelleen luokkansa suosituin poika

Vierailija

tehdä erilaisia ryhmäytymistehtäviä luokassa. Mun lapsen luokassa oli vähän ongelmia eikä kaikille tahtonut löytyä kavereita. Opettaja teetti noita tehtäviä ja tilanne muuttui.



Myös koulukuraattorista on apua.



Asiaa ei saa jättää silleen ja toivoa sen korjaantuvan itsekseen. Sitä se ei nimittäin tee, lapset eivät selviä yksin noista tilanteista, vaikka kykenevät ne luomaan.

Vierailija

Lainaus:

Ei vanhemmat voi aina lakaista tietä ja kasvattaa "pumpulissa".



Ei tietenkään ole kiva ettei ole kavereita, mutta sama syrjiminen ja kaverien valikointi jatkuu hamaan hautaan saakka. Työpaikoillakin on omat porukkansa ja osaa syrjitään ulkonäön, käytöksen ym. seikan vuoksi. Niin se vain menee.



Pettymykset kasvattaa luonnetta ja sitä parempi mitä nuorempana sen taidon oppii.




Käytännössä hyväksytään kiusaaminen (jos kohteena ei ole oma lapsi) sillä varjolla, että se muka opettaa pettymystensietokykyä. Mun mielestä pettymysten järjestämisen sijaan pitäisi opettaa lapsille kohteliaisuutta, hyviä tapoja ja "pakkososiaalisuutta".



Vaikkei kaikkien kanssa voikaan olla kaveri, niin työelämässäkin pitää yleensä pystyä tulemaan toimeen kaikkien kanssa. Syrjiminen jatkuu, jos sen antaa jatkua. Kavereita voi valikoida syrjimättä ketään.

Vierailija

eskarissa ja ekaluokalla vanhempien rooli on aika suuri ystävuussuhteiden muodostumisessa. Eli pitäisi vaivautua pitämään synttärit lapselle ja kutsua luokkakavereita. Esim erään perheen tyttö ei saa kutsua kavereita kylää, ei käy synttäreillä. Joten ei kai ihme että nyt on se pariton tyttö. Silti kiusaaminen on tietysti aina väärin ja siihen on puututtava.

Vierailija

Mun tytön (4. lk) luokalla on yksi tyttö joka on (ollut) samankaltaisessa tilanteessa kuin sinun tyttäresi. Kukaan ei koskaan kutsu synttäreilleen tai pyydä leikkimään. Tilanne on kuitenkin tänä syksynä muuttunut, hän on saanut luokaltaan yhden ystävän - minun tyttäreni. (Joka ihmettelee miksi muut syrjivät tätä tyttöä.) Olemme puhuneet kotona ja opettajan kanssa tilanteesta. Vähän aikaa sitten tuli koulusta kiusaamiskysely ja tyttäreni pohti kovasti sitä että onko hän kiusannut tätä tyttöä kun on joskus leikkinyt muiden kanssa - ja nämä muut eivät halua tyttöä leikkiin. Tyttäreni on ollut usein tosi hankalassa välikädessä näissä kaverisuhteissa. Hän haluaisi olla kaveri kaikkien kanssa. On aika hankala tilanne 10-vuotiaalle lapselle. Opettajan kanssa on tilannetta pohdittu ja tullaan varmaan vastaisuudessakin pohtimaan.

Vierailija

Meilläkin on hiljainen tyttö, joutunut tokaluokalle vaihtamaan kouluakin muuton takia, mutta jostain kumman syystä on kuitenkin saanut kavereita ihan hyvin. Olen sitä miettinyt, että onko se vain sattumasta kiinni, vai mistä lienee?



Tuollaista kuvaamaasi syrjintää ei saisi harrastaa missään nimessä, ja opettajan pitäisi pitää huolta, ettei sitä esiinny.

Vierailija

Melkein joka päivä, tai ainakin muutaman kerran viikossa.

Kaverisynttäreitä ei eskarissa vietetty, mutta ekalla kutsuttiin kaverit "kesän alottajaisiin", synttärit kun ovat keskellä kesälomaa ja me kaukana kaupungista.



Nykyään tytöllä ei ole edes intoa ketään kutsua, vaikka kehotankin. On vissiin se kynnys aika korkeaksi kasvanut..=(



Sitten ekan luokan loppusyksystä tilanne muuttui. Tyttö vaan rupesi puhumaan, ettei ole kavereita, eikä kukaan suostu ottamaan kolmanneksi pyöräksi. Kaikki vaan leikkivät kahdestaan.



ap

Vierailija

Ja onhan se selvää henkistä kiusaamista, siinä oot oikeassa. Mutta vaikea se on openkin tehdä mitään, lapset kun yleensä väsäävät niitä kortteja kotona ja ehkä vanhemmat eivät huomaa että lapsi jättää yhden tekemättä. Vanhempienhan se pitäisi huomioida siinä tapauksessa!



Esim. mun poika on tehnyt itse korttinsa, mutta on tehnyt vain muutamalle, niille joiden kanssa leikkii (eli 3 luokalla saa kortin, 5 ei). En kuitenkaan ois suostunut siihen että ois tehnyt esim. kaikille paitsi yhdelle. Onko tyttösi sitten antanut kaikille joulukortin?



Kyllä siinä voi vain käydä noinkin että vaikka lapsi on tosi kiva niin voi jäädä ulkopuolelle. Kaverisuhteet kun ovat sattuman summaa.



Oma kokemukseni omalta lapsuusajalta ovat, että kaverisuhteet muuttuivat tiuhaan tuossa iässä. Eli ekalla yhdessä olevat eivät sitä enää välttämättä tokalla olleet... Vasta 6 luokalla itse sain pysyvämpiä ystäviä.



Kovasti tsemppiä! En kuitenkaan tekisi liikaa meteliä tuosta joulukorttijupakasta.

Vierailija

Pojilla juuri se kiusattu ja pois jätetty saattaa oireilla sitten riehumalla ja lyömälläkin, mitä se auttaa, että sitten sitä syrjimistä jatketaan. Parempi olisi juuri yrittää tälle syrjitylle saada kavereita, ja kutsua kotiin vaikka leikkimään, jotta kaverisuhteita syntyisi, ja lyöminen vähenisi.



Lainaus:

mutta poika on 4 lk, antoi kortin kaikille muille pojille, paitsi ei yhdelle. Suostuin, arvatkaa miksi? Siksi, että tämä kortiton on se, joka aina lyö. Mitäpä sellaiselle korttia antamaan...

Vierailija

Meillä on tyttö nyt 3lk, ja eka ja toka luokka meni just noin kuin teilläkin! Meidän tyttöä ei kutsuttu yksillekään synttäreille vaikka tyttö itse kutusi kaikki omilleen.



Välkät tyttö oli yksin tai sitten isoveljensä perässä yritti mennä.



Olin opeen paljon yhteydessä, ja pikku hiljaa asiast alkoiat muuttua. Ope mm. ei enää antanut kenenkään itse valita vieruskaveria, tai retkikaveria tms vaan ope määräsi aina parit, joten siten tyttöni sai aina "kaverin".



Nyt kun on 3lk tytöllä on paljon kavereita, yksi tosi hyväkin sellainen. Tuo on tosi rankkaan, voimia teille.



Pakko vielä mainita että monelle ekalla ja tokalla kavereita riittää yllin kyllin, kuten pojallamme, mutta 3lk pojalta taas hävisi kaikki kaverit vuodeksi, ja saman huomasin tytön luokassa, että ne jotka ekailla olivat "päällepäsmäreitä" jäivät vähän sivuun sitten 3lk..

Vierailija

Lainaus:

Ei vanhemmat voi aina lakaista tietä ja kasvattaa "pumpulissa".



Ei tietenkään ole kiva ettei ole kavereita, mutta sama syrjiminen ja kaverien valikointi jatkuu hamaan hautaan saakka. Työpaikoillakin on omat porukkansa ja osaa syrjitään ulkonäön, käytöksen ym. seikan vuoksi. Niin se vain menee.



Pettymykset kasvattaa luonnetta ja sitä parempi mitä nuorempana sen taidon oppii.

Vierailija

Lainaus:

syrjityllä on ongelmia. Ärsyttää, kun lapsen päiväkodissa pakotetaan koko ajan kaikkien leikkimään erään tytön kanssa, joka repii, haukkuu, lyö ja pilaa leikit. Ei aikuistenkaan tarvitse olla tekemisissä aggressiivisten ihmisten kanssa.




kun AINA kiusatun tai syrjityn olemusta aletaan ruotia. Melkein aina kyse on ihmisestä joka ei potki ja hakkaa. Luulin et se on aika selvä asia! Itsestäänselvää ettei saa repiä ja lyödä...



Ei ole YLEENSÄ syrjityssä syytä. Syrjijät ja kiusaajat tekevät väärin, eivät hiljaiset ja erilaiset.



25

Vierailija

olla niin tyhmä että jättää yhdelle antamatta joulukortin! Minä huolehdin tokaluokkalaiseni kanssa että laittaa jokaisella tytölle kortin. Opettajan velvoliisuus puuttua ja lopettaa tuo kiusaaminen/syrjiminen. Usein kaverittomat ovat niitä ujoja ja hiljaisia, joten sinänsä ihme että teidän tyttö jäänyt kaverittomaksi. Oletteko pitäneet kaverisynttäreitä ja pyytäneet kavereita kylään?

Vierailija

Vierailija - 19.12.2008 11:36 (ID 1139304)





Ei liity alkup. viestiin,



mutta poika on 4 lk, antoi kortin kaikille muille pojille, paitsi ei yhdelle. Suostuin, arvatkaa miksi? Siksi, että tämä kortiton on se, joka aina lyö. Mitäpä sellaiselle korttia antamaan...

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat