Kuka auttaa eron jälkeen?

Tapaamisoikeus.

Kommentit (7)

Lähi isä.

Isät alkoivat vaatimaan tasa-arvoista kohtelua vanhemmuuteen.

Tasa-arovaltuutettu Pirkko Mäkisen tiedote.

Isilläkin on oikeus vanhemmuuteen - myös eron jälkeen
17.02.2011

- Aika on ajanut vanhemmuutta koskevan lainsäädännön ohi. Tätä kuvaavat tasa-arvovaltuutetulle tulleet, syrjityiksi itsensä kokeneiden isien yhteydenotot, totesi tasa-arvovaltuutettu Pirkko Mäkinen torstaina puhuessaan Tasa-arvoa erovanhemmuuteen - isät pois paitsiosta -projektin avoimessa foorumissa Tampereella.

Lainsäädännön ja viranomaiskäytäntöjen näkökulmasta ongelmalliseksi on muodostunut esimerkiksi etävanhemman, useimmiten isän, asema. Tasa-arvovaltuutettu on tuoreessa lausunnossaan vastannut yhteishuoltajana olevalle etäisälle, joka ei saanut tietoja lapsensa esikoulun aloittamiseen liittyvistä asioista. Päivähoidossa yleisesti käytössä olevassa asiakastietojärjestelmässä ei kysytä tietoja etävanhemmista.

Tasa-arvovaltuutettu pitää tilannetta kestämättömänä.
- Etävanhemmalle on annettava mahdollisuudet myös käytännössä seurata oman lapsensa arkielämää. Asiakastietojärjestelmiä tulee kehittää niin, että ne ottavat huomioon yhteishuoltajuuden edellyttämät käytännön vaatimukset.

Moni valtuutettuun yhteyttä ottanut isä on myös epäillyt, että erotilanteissa sosiaaliviranomaiset suosivat naisia epäasiallisin perustein. Tunnetta on vahvistanut se, että enemmistö sosiaalityöntekijöistä on naisia ja että nykyään yhä useammin myös asiaa tuomioistuimessa käsittelevä tuomari on nainen.

- Mielestäni olisi paikallaan tehdä sosiaaliviranomaisten palvelujen osalta selvitys siitä, onko sukupuolella merkitystä ja suositaanko äitejä viranomaiskäytännöissä, kuten epäillään. Tuomioistuinten huoltajuusratkaisuista on jo olemassa vastaava tutkimus, Pirkko Mäkinen sanoi.

Lisäksi tasa-arvovaltuutettu toteaa, että vanhempainvapaasäännökset kohtelevat äitejä ja isiä eri tavoin. Sairausvakuutuslaissa määritellään, että vanhempainvapaan voi käyttää joko lapsen äiti tai isä, riippuen siitä, mitä vanhemmat keskenään sopivat. Oikeus työntekoon ja vanhempainrahan nostamiseen kuitenkin vaihtelee sukupuolen mukaan. Lapsen isällä on oikeus vanhempainrahaan, jos hän osallistuu lapsen hoitoon eikä ole tänä aikana ansiotyössä tai muussa omassa työssä. Äidille sitä vastoin voidaan maksaa vähimmäismäärän suuruista vanhempainrahaa, vaikka hän on samanaikaisesti ansiotyössä tai omassa työssä taikka opiskelee päätoimisesti ja saa opintotukilain mukaista opintorahaa.

Valtuutettu on useita kertoja vuodesta 2003 lähtien pyytänyt sosiaali- ja terveysministeriötä selvittämään mahdollisuudet sairausvakuutuslain muuttamiseksi siten, että vanhempainrahasäännökset olisivat samanlaiset isien ja äitien osalta. Asiaan ei kuitenkaan ole saatu muutosta. Kelan ohjeistus perustuu voimassa olevaan lainsäädäntöön, ja moitteet onkin usein suunnattu Kelaa vastaan.
---------------

Lasten oikeudet?

Tasa-arvoa erovanhemmuuteen - isät pois paitsiosta projekti.

Tavoite
Projektin tavoitteena oli tuottaa koulutus, joka lisäsi ammattilaisten kykyä arvioida isän tai äidin soveltuvuutta huoltajuuteen ilman sukupuoleen liitettyjä stereotypisiä käsityksiä. Projektin painopisteenä oli isänäkökulman lisääminen ammattilaisten työhön siten, että miesten ja naisten tasa-arvoisuus toteutuisi myös erotilanteissa entistä paremmin. Työn ja perhe-elämän yhteensovittamisella voitiin parantaa isän osallistumista lasten elämään.

Eroperheiden vanhempien hoivavastuun tasapuolisempi jakautuminen ja isän roolin vahvistaminen lisäsi miesten ja naisten tasa-arvoisuutta työelämässä.

Kohderyhmät
•Suomen sosiaalialan ammattilaiset, jotka työskentelevät eroperheiden kanssa
Välilliset kohderyhmät

•Eroperheet
•Eroperheiden työnantajat
•Eroperheiden lasten hoitopaikat
•Työterveyshuolto
•Kouluterveydenhuolto
•Neuvolat
•Huoltajuuspäätöksiä tekevät tuomarit
•Maahanmuuttajatyön viranomaiset
•Sosiaalialan koulutusta järjestävät oppilaitokset
Projektin toteutusaika: 1.1.2010 - 31.12.2011

Rahoittaja: ESR/STM

Lisätietoja
Projektipalvelut
Pia Karjalainen, projektipalvelupäällikkö
gsm 050 502 0623
projektipalvelut[a]lamk.fi
---------

Tapaamisoikeus.

Isät vaativat tapaamisoikeuden rikkomista rangaistavaksi.

Länsiväylä lehti 12.3.2012.
Kello raksuttaa. Joka tunti yli kaksi lasta menettää isänsä. Näin väittää Isät lasten asialla -yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Jari Pulkkinen.

Kovia lukuja, mutta mihin nämä perustuvat?

–?Noin 30 000 lasta kokee Suomessa avioeron vuosittain. Lapsista kolmannes on syntynyt onnellisten tähtien alla. He saavat eron jälkeenkin tavata molemmat vanhempansa. Loput eli kaksi kolmannesta menettää toisen vanhempansa osittain tai kokonaan, Pulkkinen sanoo.

–?Parissa vuosikymmenessä näiden lasten määrä on kivunnut puoleen miljoonaan. Tämän luulisi kiinnostavan jo väestötutkijoitakin.

Huolestuneiden isien mukaan lastensuojeluun käytetään satoja miljoonia euroa. Nuo rahat eivät tunnu päätyvän heidän mielestään isien ja lasten parhaaksi.

Pulkkinen uskoo, että elämä isättömänä vaikuttaa ihmiseen läpi hänen aikuiselämänsä.

Mitä huoltokiusaaminen tarkoittaa?
?Toisen vanhemman alistamista ja vanhemmuuden mitätöintiä.

?Lapsi on huoltokiusaamisen väline.

?Lapsen vieraannuttaminen on huoltokiusaamisen äärimmäinen muoto.

?Rakkaus lapseen tekee kiusatusta suojattoman.

?Viranomaiset tulkitsevat kiusaamisen usein molempien osapuolten riitelynä.

?Kiusaaminen on estettävä ja luotava samanlaiset käytännöt kuin koulu- ja työpaikkakiusaamiselle.

?Lähde: Isät lasten asialla

?Vieraannuttaminen vahingoittaa lasta
Vieraannuttamisella tarkoitetaan sitä, että lapsen kanssa asuva vanhempi estää tapaamiset ja yhteydenpidon etävanhemman ja lapsen välillä.

?Vieraannuttamiseen kuuluvat tavallisesti väärät tai perusteettomat toista vanhempaa koskevat syytökset.

?Lopulta lapsen myönteinen suhtautuminen etävanhempaan muuttuu kielteiseksi.

?Usein vieraannuttaja saattaa kärsiä persoonallisuushäiriöstä.

?Vieraannuttaminen vahingoittaa lapsen kehitystä vakavasti.

?Aikuisiässä tällaiset lapset kärsivät huonommasta itsetunnosta, masennuksesta, päihdeongelmista ja vaikeudesta luottaa ihmisiin.

?Vieraannuttamisoireyhtymää ei ole Suomessa virallisesti hyväksytty, mutta Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on sen hyväksynyt.

?Yhdysvalloissa viranomaiset ovat arvioineet, että vieraannuttamista esiintyy keksimäärin 10–30 prosentissa huoltajuusriidoista.

?Lähde: Duodecim
–?Miksi muuten ihmiset etsisivät biologista isäänsä, vaikka eivät ole koskaan tunteneetkaan tätä? Molemminpuolinen kaipuu on pohjaton. Lapsi rakastaa molempia vanhempiaan, eikä hän usein uskalla tehdä valintaa.

Päätösten rikkominen on nykymallissa liian helppoa.”Yksi ongelma on Pulkkisen mukaan, että tapaamispäätösten toteutumista ei seurata eikä tilastoida. Päätösten rikkominen on helppoa, sillä se ei ole rangaistava teko.

Lapsen elämä vakiinnutetaan lähtökohtaisesti äidin luokse. Sen jälkeen alkaa vieraannuttaminen, johon tahtomattaan saattaa osallistua koko suku.

Pulkkinen puhuu myös yhdistyksen lanseeraamasta termistä, huoltokiusaamisesta. Entinen puoliso pyrkii kaikin tavoin estämään lapsen ja toisen vanhemman välisen yhteyden.

Yhdistykseen on jo ottanut yhteyttä isovanhempia, jotka ovat kokeneet menettäneensä eron myötä lapsenlapsensa.

–?Sosiaaliviranomaisilta löytyy kyllä myötätuntoa, mutta se ei tuo yhtään lasta isälle takaisin. Nyt kaivataan tekoja. Yhteiskunnan järjestelmät on muutettava perusteellisesti, jotta nämä ongelmat saadaan ratkaistua.

Miksi isän pitäisi suostua eron jälkeen kolmen prosentin osuuteen lapsestaan?”Yhdistyksen jäsenet ovat käyneet uuvuttavia taisteluita saadakseen tavata lapsensa. Osa uupuu matkalla ja luovuttaa, osa on vienyt tapauksensa korkeimpaan oikeuteen saakka.

–?Mitään syytä tapaamisen kieltämiselle ei ole. Eron jälkeen isät vain ajetaan ahtaalle, ja isän ansioluettelo nollataan. Miksi isän pitäisi suostua eron jälkeen kolmen prosentin osuuteen lapsestaan, jos tutkimustenkin mukaan hän tekee 40 prosenttia kotitöistä avioliiton aikana?

Pulkkisesta on nurinkurista, että avioehdolla suojataan omaisuus, mutta lasta turvaavaa sopimusta ei tunneta.

–?Näistä asioista olisi hyvä sopia vielä silloin, kun kaikki on hyvin. Mitä tehdään, jos jotain sattuu? Jos toiselta osapuolelta puuttuu hyvyys, tilanne ajautuu väistämättä tuhoon.

Pulkkinen muistuttaa, että pienemmistäkin asioista järjestetään talkoita, mutta etävanhempien ja lasten tilanteesta vaietaan.

–?Kysymys kuuluukin, mikä hyvinvointiyhteiskunta sallii tällaisen tapahtua.
-----------

Baarikärpänen saalistaa

Kannattaa pitää aina hyvät välit lähimpiin sukulaisiin, koska eron jälkeen he ovat paras tuki. Perheterapia ja sukulaiset ohjaavat oikeaan suuntaan. Kaverit ovat helposti viemässä sellaisiin seikkailuihin, joista voi seurata lisää tyhjyyden tunnetta ja sekoilua ihmissuhteissa.

Grabdfather.

Lapsen erokriisi saattaa aiheuttaa lapsessa ja nuoressa masennusta, surua, tuskaa, ahdistusta, syrjäytymistä, koulukiusaamiasta, mikäli hänen toivomuksiaan ei oteta huomioon.

Eräässä tapauksessa 10-vuotiaan tytön isä kysyi erotilanteessa tyttäreltään, mitä sinä haluat tulevalta elämältäsi?

Tytär vastasi - en halua muuttaa pois omasta kodistani, enkä muuttaa toiselle paikkakunnalle, toiseen kouluun, en halua eroon sisaruksistani, isovanhemmistani, enkä hyvistä ystävistäni.

Isä kirjoitti tyttärensä toivomukset paperille, varasi ajan sosiaalitoimeen, jonneka tytär meni yksinään, koska isä ai halunnut vaikkuttaa tyttärensä ja sosiaalitoimen päätökseen.

Lisäksi isä otti yhteyttä koulun terveydenhoitajaan ja kertoi tyttärensä elämässä tapahtuvasta muutoksesta. Terveydenhoitaja kysyi tyttäreltä, saako hän kertoa asiasta luokanvalvojalle ja opettajalle.
Tytär suostui terveydenhoitajan ehdotukseen.
Opettaja ja luokanvalvoja saattoivat seurata tytön koulumenestystä, auttaa ja tukea häntä mikäli jotain ongelmia esiintyisi.

Tytön kaikki toivomukset toteutuivat hänen toivomallaan tavalla.

Isä ei asettanut mitään rajoituksia etä-äidin tapaamiseen, ainoa ongelma oli etäisyys 600 km edestekaisin.

Tänä päivänä tytär ja hänen veljensä ovat aikuisia, heillä kaikilla on ammatti ja vakituinen työpaikka.

Kannattaa kysyä mitä lapset haluavat eron jälkeen, sillä he ovat oman elämänsä asiantuntijoita.
---------

Grandfather,

Etelä-Karjalan Kesäyliopisto.
Ammatillissivistävä koulutus Lappeenrannassa

Lapsi koston välineenä ja lyömäaseena huoltajuusriidoissa ja eroissa.

Koulutus on suunnattu lastensuojelun työntekijöille, lastensuojelulaitosten ja perhekotien henkilöstölle, sosiaalityöntekijöille, terveydenhuoltohenkilöstölle, psykiatrisen hoitotyön henkilöstölle, poliiseille, kasvatus- ja perheneuvolan työntekijöille, opettajille, juristeille, tuomareille ja syyttäjille, maahanmuuttajatyötä tekevälle henkilöstölle, seurakuntien työntekijöillle ja kriisityöntekijöille.

Sisältö

Lapsen ja toisen vanhemman suhteen tuhoaminen: kuka, miten ja miksi?
Merkitys ja psykososiaalinen oirehdinta lapsen kannalta
Tapausten oikeudellinen ja strateginen arviointi
Mitä voin ammattilaisena tehdä tilanteen purkamiseksi?
Koston psykologia: Miksi kostetaan, kuka kostaa? Onko kosto suloista?
Kosto avioeroperheessä: toisen vanhemmuuden tietoinen tuhoaminen.

Aika ja paikka
26.10.2011 klo 9.00 - 16.00
Kesäyliopisto, Lappeenranta.

Luennoitsijat
Helinä Häkkänen-Nyholm, psykologian tohtori, erikoistutkija
Nyholm Jan-Olof, kriminaalipsykologian dosentti, varatuomari ja rikosylitarkastaja

Hinta
195 €, sisältää luentomateriaalin sekä aamu- ja päiväkahvin

Ilmoittautuminen 12.10.2011 mennessä

Ilmoittautuminen on sitova. Viimeisen ilmoittautumispäivän jälkeen tapahtuvasta peruutuksesta peritään puolet koulutusmaksusta. Mikäli perumista ei tehdä lainkaan tai henkilö ei saavu paikalle, peritään koko maksu. Oikeus muutoksiin pidätetään. Koulutusvahvistus lähetetään osallistujille noin viikkoa ennen koulutusta.
---

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Uusimmat

Suosituimmat