Tilanneviesti

Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Lastensuojelu on kriisissä

Nykyaika

Kommentit (9)

äiti

Miksi ei enää ole mahdollisuus kodinhoitajaan? Sen tuen lopettamisen jälkeen huostaanotot ovat kasvaneet järkyttävästi. Äitien pakko käydä töissä ja aika ei riitä kaupassa käyntien, siivoamisen, ruoan laittamisen yms kotitöiden jälkeen lapsille.

Lastensuojeluviranomaiset eivät pysyt apua tarjoamaan, koska ovat niin kaukana todellisuudesta. Äitien syyllistäjiä he ovat.

yh + työkyvytön= silti hiton h...

Kotiavun ensisijaisuutta ei voi mitenkään liikaa korostaa!! Ei "keskustelu- ja syyllistämis- ja kyttäys" avusta ole minkäänlaista hyötyä kun äiti sairastuu ja tärkein apu olisi nimenomaan se apu siellä kodin raskaissa töissä, mutta sitä apua ei saa vaan kuten minullekin sanottiin: että kodinhoitoapu on lapsiperheissä meillä lopetettu kokonaan ja "haluaisit vain että joku tekisi työt puolestasi"! Ei tueta myöskään rahallisesti (vaikka harkinnanvaraista tukea lain mukaan saisi antaa) vaikka talous on retuperällä sairaala- ja lääkekulujen vuoksi ja joutuu hankkimaan kalliisti avun muualta (Pakollinen auto, muut kulkemiset, kaupassakäynnit, siivousapu yms) kun liikkuminen ei itseltä enää noin vain onnistu. kuitenkin pää vielä pelaa, vaikka kroppa pistää hanttiin eikä siksi lasten poissaolo esim. tukiperheessä pari vuorokautta kuukaudessa ole yhtään mikään apu kun silläaikaa ei mikään ole kotitöitä poistanut. (on vain ollut enemmän aikaa sairaalla äidillä murehtia että kukahan seuraavan kaupassakäynnin auttaisi ja laittaisi kotityöt reilaan)
Tukiperheenkin sai vasta kun sairaalan sos. työntekijä ominpäin vähän "suomensi" lastensuojelulle kuinka vakavasta sairaudesta oikeasti olikaan kysymys ja hengenlähtö ja jalkojen amputointi oli pahuksen lähellä! Niin ja se kotiapu pitää saada oikeasti TODELLA nopeasti. (esim kun neljän lapsen äiti saa keuhkokuumeen avun saanti tyssää heti!) Juuri silloin kun sitä haetaan ja tarvitaan. Ei YKSIKÄÄN SUOMALAINEN äiti lähde ko. tukea kyselemään ennenkuin oikeasti on jo hätä. Sitä ei ymmärretä, vaikka hyvin tiedetään suomalaisten ylpeys ja sisukkuus hoitaa itse omat asiansa!!

Käsittämätöntä

Sitä en ymmärrä että ainoa "apu" perheille tuntuu olevan huostaanotto! Eihän se sivistyneessä maassa nyt näin voi mennä. Koko systeemi on laitettava uusiksi ja heti. Muuten elämme kohta yhteiskunnassa jossa lapsistamme yli puolet elää jossain muualla kuin kotonaan,katkeruus, alkoholismi ja muiden päihteiden käyttö vain lisääntyy ja perhesurmien lukumäärä vain kasvaa. Ei se näin saa mennä!

Oulu

Entisajan kodinhoitaja systeemi takaisin. Se toimi apu oli lähellä ja aika helposti saatavilla. Sos. työntekijät eivät ole oikeita toimijoita asioissa. Heitä repii keskenäiset riidat työpaikalla. Eräs iso kaupunki ja sijaishuoltopuoli kymmeniä vuosia riidelty ja syöty työkavereita pois työelämästä. Voimat menee keskenäiseen riitelyyn. Miten silloin huostaanotto voisi toimia oikein ja avun saanti.

valittamiseen kyllästynyt

Mitenhän ne äidit jaksoivat ennen hoitaa 10 lasta, kodin, ison karjan ja parhaimmillaan vielä käydä naapuriakin auttamassa. Ei silloin ollut kodinhoitajia eikä tukiaisia. Pyykit pestiin käsin ja lapset tuvassa vannassa, vesi kannettiin kaivosta sisään ja ulos niin ihmisille kuin eläimille Jospa nykyajan nuoret alkaisivat vähitellen tekemään töitä eivätkä aina mankuisia apua. Kaljalle pitää ehtiä ja syödä itsensä muodottomaksi. Onko pakko tehdä lapsia, jos niitä ei pysty/osaa hoitaa? Kukaan ei pakota ja ehkäisy toimii, jos on älyä sitä sitä käyttää. Ottakaa vastuu lapsistanne ja itsestänne älkääkä olko käsi ojossa odottamssa avustuksia ulkopuolelta.

suurperhe

Ei ne jaksaneetkaan, eikä kymmenen lasta mikään normi ole ennenkään ollut. Moni kuoli lapsivuoteeseen, samoin moni lapsikin ihan pienenä. Lapsille annettiin vitsaa, jotta käyttäytyivät "kunnolla". Lisäksi heitä todellisuudessa hoitivat samassa taloudessa asuvat isovanhemmat ja tädit. Lapset saattoivat kulkea mukana kodin töissä; nyt he eivät voi tulla työpaikalle mukaan. Lue enemmän historiaa ja lakkaa fantasioimasta näitä "ennenkin hiidettiin kymmenen kilometriä kouluun susien juostessa perässä ja aina oli ylämäki" -juttuja.

Kodinhoitaja olisi todella tärkeä apu saada oikeasti takaisin, sillä sairastunut vanhempi ei tarvitse kuin konkreettista toimeentarttuvaa apua ja itselle lepoaikaa. Ja tietysti hyväksynnän siitä, että kuka tahansa voi sairastua ja tarvita apua, eikä syyllistämistä ja vikojen etsimistä. Sellaisessa kulttuurissa kaikki ahdistuvat ja sairastuvat ja voivat huonosti.

Laternauskis

Näistä asioista on puhuttu ja oltu huolissaan viimeiset 15-vuotta. Mitään konkreettista ei ole kuitenkaan saatu aikaan. 80-luvun vanhoja hyviä aikoja ei saisi muistella, mutta silloin asiat olivat tällä saralla todella hyvin.

Jos tietäisitte miten esim. Espoossa lastensuojelu on hoidettu, ihmettelisitte. Tapaus Niko oli vain jäävuoren huippu. Sosiaalityöstä on vuosien varrella tullut ikävä kyllä vallankäytön väline eikä todellinen avun tuoja.

Lopen kyllästynyt

On kyllä uskomatonta että tänääivänä löytyy noita perheiden syllistäjiä todella paljon. Liekö nämä tunnevammaiset itse kokeneet ankean lapsuuden vai muuten kasvaneet itsekeskeisiksi narsisteiksi Ei ihme että perheet voivat suomessa huonosti.

Nykyaika

Ennen ei niin paljoa tiedettykään lastenkasvatuksesta ja lapsen psyyken kehityksestä, ja ei olisi ollut aikaakaan sellaisia miettiä. Lapset kasvoivat "siinä sivussa", kun keskityttiin tilanpitoon. Ja aika paljonhan siitä sukupolvesta on kasvanut alkoholiongelmaista ja masentunutta väkeä. Jotka sitten ovat vieneet saman eteenpäin jälkipolvilleen.

Pyykkiäkin muuten oli ainakin kymmenen kertaa vähemmän, kun ei ollut paljonkaan vaatteita ja käytiin kerran viikossa saunassa. Nykyäidillä menee paljon enemmän aikaa jo pyykkien lajitteluun, pesukoneeseen laittoon, sieltä kuivumaan viemiseen ja vielä lajitteluun, viikkaukseen ja viemiseen jokaisen omaan kaappiin.

Elämä on monta kertaa vaativampaa, kun ei olla kodin piirissä työskennellen ja kyläyhteisö henkisenä jaksamisen tukena, vaan kylmässä vaativassa pintaliitomaailmassa suorituspaineineen, aikatauluineen, ulkonäkövaatimuksineen ja uudenlaisine turvallisuusuhkineenkin. Äideiltä vaaditaan myös monta kertaa enemmän lastenkasvatuksen suhteen.

Suku ja muut piirit voivat olla nykyään satojen kilometrien päässä, kun on työn ja opiskelujen perässä jouduttu liikkumaan. Isovanhemmatkaan eivät ole monesti niin halukkaita auttamaan, vaikka asuisivat lähellä - onhan heillä omat eläkerientonsa, jotka kokevat ansaitsevansa vuosien raskaan työputken jälkeen. Elleivät ole vieä siellä työelämässä.

KOtiäideillä lie tänä päivänä myöskin raskasta, koska arvostus ja tukiverkot puuttuu ja työ on hyvin yksinäistä.

Uusimmat

Suosituimmat