"10 asiaa, joita lapseni ei ikinä tee"

Pottuvarvas

Kommentit (10)

Vierailija

4., 5. ja 10. ovat meidän toimintatapojamme, muita ei noudateta suinkaan aina, mutta toisaalta en ole koskaan moista kuvitellutkaan. Minusta on omituista miten monet pyörtävät puheensa lapsen saatuaan. Ehkä minä olen joustamaton, mutta en ymmärrä miksi pitää joko a) olettaa etukäteen liikoja tai b) olla jälkikäteen välittämättä mistään.

Vierailija

No niin, täällä oli taas supermammoja. Kymmenen asiaa, joihin todellakaan ei syyllisty ainakaan täällä palstalla olevat äidit. Ja silti lapsista tulee herttaisia, empaattisia, hyväkäytöksisiä kullannuppuja, jotka ovat suositteuja kaveripiireissään olematta kiusaajia ja jotka tulevat menestymään elämässään, olemaan yhtä täydellisiä kuin kaikki muutkin av-mammat...

Mutta keitä he sitten ovat, ne äidit, jotka istuttavat lapsensa telkkarin ääreen syystä tai toisesta, ostavat ja syöttävät lapsilleen eineksiä ja puolivalmiita, keitä ovat ne lapset ja vanhemmat, jotka jonottavat hampurilaisravintoloissa ja abc:lla. Millaista perheistä tulevat ne ekaluokkalaiset, joilla on ibädit, kosketusnäyttökännykät viimeistä mallia nettiyhteyksillä,ja joita ei leikit tai leegot enää kiinnosta.

 

Mistä nämä perheet ja lapset tulevat? Keitä he ovat? Kun heitä kuitenkin oikeasti ON - mutta en minä, etkä taatusti sinä. Naapurin vuokrakerrostalon tyttömät yh:t eivät tätä pysty yksin täyttämään ja sellaista jonoa joka ikiselle einestiskille tai pikaruokapaikkaan muodostamaan.

Vierailija

No, enpä ole tuollaisia asioita päättänyt.

Miksi ei saisi pelata kännykällä silloin tällöin? Oivaa puuhaa esim. automatkalla.

Ei istu yksin piirrettyjen äärellä, katselee silloin tällöin mutta aikuisen kanssa.

Kotona ei syö eineksiä, koskaan. Mutta ei niitä voi välttää muualla liikkuessaan.

No ei todellakaan kolhi ja riehu kaupassa. Käytöstavat on oltava.

Ei pengo vaatekaappejani, eikä omiaan. Roolileikkivaattee on erikseen.

Ketsuppia ei tungeta joka paikkaan, ei edes teinit.

Pettymykset kuuluvat normaaliin elämään, tässäkin asiassa.

No eipä ole koskaan tullut eroteltua karkkeja.

Miksi lapsi ei saisi vuorollaan valita ruokailupaikkaa?

Pettymykset ovat osa elämää, keittiössäkin.

Puhelu puhutaan loppuun jos ei hätää ole.

kolmen teinin ja yhden taaperon äiti

 

 

Vierailija

Voi voi pikkulapsi pettyy kun ei saa auttaa ruuanlaitossa juuri kun sitä haluaa tehdä? Jos minä olisin kylässä ja ruoka viivästyisi tunnilla siksi että jonkun Villepetterin on pitänyt saada tahtonsa läpi, olisi viimeinen ruokailuni siellä. Toisaalta kuitenkaan pidetään lasta ostoskärryjen istuimessa kunnes hän (miten ikinä saatukin aikaan) ihan itsekseen on vain ymmärtänyt miten niillä kärryillä siellä kaupassa ajellaan. Villepetteri saisi varmaan turhautumia jos ajelisi kärryillä ja saisi parilta muulta kaupassa kulkijalta kuulla että kuules lapsi, katsopas vähän minne ajat! Kantapään kautta opettelu on varmaan ihan kauheaa, niinkin vaarattomassa asiassa kuin ostoskärryillä törmäilyssä?

Lapseni ovat syyllistyneet einesten syöntiin, he ovat katsoneet aamulla televisiota kun minä olen kaiken sen aamutouhun jälkeen ja juuri ennen työhönlähtöä halunnut yhden kahvimukillisen juoda rauhassa terassilla jossa - voi kauhistus sentään - olen polttanut vielä tupakankin. Meillä on saanut laittaa ketsuppia kaikkiin pastaruokiin jos on halunnut, en ole huomannut heidän siitä muuttuneen.

Asun ulkomailla. Minusta on ihmeellistä lukea millaisia superäitejä Suomessa on, ainakin tänne kirjoittamassa.  Kun kuitenkaan ei ole kauaa siitä kun luin useimpia artikkeleita siitä miten 'paha olla' Suomessa monella lapsella on, ja miten lasten ja nuorison psyykkiset sairaudet ovat lisääntyneet...

T. Muumaamamma

Vierailija

Muumaamamma unohti vielä jatkaa: Kun yhdellä lapsellani oli aikaa vieviä ja kaikkea muuta kuin mieluisia käyntejä oikojalla monta kuukautta, tuli tavaksi palkinnoksi ajaa kotiin MacDonaldsin kautta ja palkita lapsen pinna ja kivunkestäminen juuri sillä 'roskaruualla' jonka halusi.

Ketä Suomessa ovat ne, jotka Maccarissä käyvät? Kaikki jotain epäsosiaalista porukkaa? Niitä jotka ei kirjoittele tänne?

Pottuvarvas

Oma jälkikasvu, nyt jo reilusti kouluikäisiä, on syyllistynyt kaikista noista vain einesten syöntiin. Vanhempien ajankäytöstä ja lepsuudesta se on loppujen lopuksi kiinni. Ei lapsi itse osta kaupasta ranskalaisia ja ketsuppia, vaan vanhemmat. Vanhempien vastuulla on lasten käytöstavatkin.

surkki

Miten ihmeessä kehtaat vielä tunnustaa että lapsesi ovat syöneet einekisiä eivätkä ole olleet mukana loihtimassa viiden ruokalajin illallisia.

t

Olen seurannut läheltä parhaan ystävättäreni perhettä (6 ja 4 vee lapset) ja siellä kyllä noudatetaan noita sääntöjä. Ja lapset ovat iloisia, onnellisia ja tyytyväisiä eivätkä mitenkään lytättyjä ja ankarauudella lannistettuja. Eikä ystävättäreni edes ole kotiäiti vaan käy töissä.

Mutta salaisuus onkin siinä, että noita sääntöjä on noudatettu aina ja alusta lähtien, joten lapset ovat tottuneet siihen, etteivät ole maailman napoja ja ettei kitinällä saavuta yhtään mitään.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Uusimmat

Suosituimmat