Tutkimus paljastaa: Kehuminen saattaa huonontaa lapsen itsetuntoa

Seuraa 
Liittynyt17.9.2015

Kommentit (11)

Vierailija

Hämmentävää, koska lähes poikkeuksetta ajattelen näistä kaikenmaailman tutkimuksista vähemmän painokelpoisia ajatuksia... tässäpä nyt yksi sellainen poikkeus, jonka tulos tuntuu jopa järkevältä, etenkin jos ajattelen itseäni eri ikäisinä palautteen saajan rooliin (niin kuin vain siis enää muistan).

Vierailija

Ja joku aika sitten oli toinen tutkimus, jossa lapsen tekojen kehuminen ominaisuuksisen sijaan aiheutti sen, että lapsesta tulee suorituskeskeinen eikä luota itseensä sellaisena kun on. En muista tämän tarkemmin, muuta kuin että vasta jotain tällaista luin (oilsiko sama palsta jopa). 

Että ota nyt sitten selvää mitä pitäisi tehdä tutkimusten mukaan. Itse taidan toimia niin kuin sydän sanoo...

Vierailija

jatkuva moittiminen, arvostelu ja lyttääminen se suomalaisen luonteen laadun takaa.. kissa kiitoksella elää, mutta ah sitä autuutta, kun saa toiselta hartialinjan maahan nytkähtämään.. tulee ittelle okein lämmin ja pörröinen hyvän olon tunne.. :) (sarkasmia siis, jos vinkin hoksaatte)

Vierailija

Minua ainakin kasvatettiin nuhteessa ja kurissa. Lapset suu kiinni, kun aikuiset puhuvat, jalat yhteen kun istutaan. Minulla oli "holkkipolvet, rumat varpaat ja aina saa hävetä". Koulussa aina valittiin viimeisenä joukkueeseen. Mies kysyi tässä eräänä päivänä, että miten voit olla noin positiivinen ja onnellinen aina. Tiedä sitten mistä johtui. Kasvoinkohan itsenäiseksi ja riippumattomaksi kaikista muista ja niiden puheista :)

Vierailija
Vierailija

Ja joku aika sitten oli toinen tutkimus, jossa lapsen tekojen kehuminen ominaisuuksisen sijaan aiheutti sen, että lapsesta tulee suorituskeskeinen eikä luota itseensä sellaisena kun on. En muista tämän tarkemmin, muuta kuin että vasta jotain tällaista luin (oilsiko sama palsta jopa). 

Että ota nyt sitten selvää mitä pitäisi tehdä tutkimusten mukaan. Itse taidan toimia niin kuin sydän sanoo...

Mua kehuttiin aina suoritusten mukaan ja minusta se tuntui pahalta. Miksi minusta itsestäni ei piitattu vain suorituksista?

Vierailija

KYLLÄ NYT ON TAINNU MENNÄ TUTKIMUKSET SUORAAN SANOEN "PERSEESTÄ" KAS KUN KEHUMINEN JA LASTEN KANNUSTAMINEN EI VIELÄ AIHEUTA  SYÖPÄÄ TAI JOTAKIN RUUMIIN VAMMAA NIINKUIN KAIKKI SYÖMISESTÄ LÄHTIEN TÄNÄ PÄIVÄNÄ. SUUTUTTAA TÄLLÄNEN VÄITE. ANTAKAA HERRANJESTAS KEHUJA JA KEHUJA JA VIELÄ LISÄÄ KEHUJA SIITÄ NE TYKKÄÄ JA "KEHRÄÄ" MUN TYTTÄRENI "POKSAHTAA" KUIN "YLIRUOKITTU" TINTTI TALVIAAMUNA...SIIS KEHUIHIN.

Vierailija

Kun vanhemmat kehuvat lapsiaan epärealistisesti, ja lapsi sitten menee kovaan ulkomaailmaan (esim. kouluun) ja esittelee ylpeänä vaikka teoksiaan (mistä on aina saanut kotona kehuja), niin kun realistiset ja ilkeät koulukaverit sun muut sitten nauravat ne teokset ja niiden tekijän pihalle, on yksi ihmisenalku ja hänen luottamuksensa vanhempien sanomisiin saanut jo sellaisen särön, mikä ei tee muuta kuin laajene seuraavien vuosien aikana vanhempien yrittäessä paikata lapsen mieltä pelkillä lisävalheilla ja tyhjänpäiväisillä lisäkehuilla oikean opettamisen ja auttamisen sijaan. Lapselle kasvaa hyvä itsetunto, jos hän oikeasti oppii ja osaa! Tyhjänpaiväiset kehut tappavat tiedot, taidot ja innon tehdä enää yhtään mitään. Terveisin kokemusta on itsellä ja kaikilla sisaruksilla (4).

Vierailija

Amerikasta nyt tulee kaikenlaisia  huuhaa tutkimuksia. Suomessa kyllä musta on perinne liekö luterilaisuuden myötä tullut , että "lasta ei saa kehua muutoin se ylpistyy". Mua ainakin mollattiin koko lapsuuden ajan . Missään ei saanut olla hyvä ,koska se tulkittiin heti ylpeydeksi. Musta kasvoi sitten sellainen aikuinen ,joka ajatteli pitkään , etten osaa mitään ja olen huono kaikessa mitä teen . Oman lapsen kohdalla olen tietoisesti yrittänyt enemmän positiivisempaan palautteeseen huomioiden kuitenkin edistymisen tarpeet ja sen ettei kaikkea tarviikkaan heti osata. Pointti on varmaan siinä , ettei mennä äärilaidasta toiseen ...

Vierailija

Samanlaisia kokemuksia. Toinen vanhempi mollas toinen joskus kehui kyllä.

Itsetunnon kyllä mollamisella voi nuivertaa. Ja masennusta sitten aikuisena. Kehua oman itsenään. Että lapsi on sellaisenaan hieno ja tärkeä ja arvokas ja rakas. Ehkä joo, turha taideteosten ylsitäminen voi olla liikaa. En tiedä. Taidttakin on erilaista. Jos laskee laskut nurinpäin ja kirjoittaa huit hait. Niin eihän niistä ehlkä kannata kehua. Ite kyllä kehunut jo siitä, että kirjoittaa tai alakee. Voi vaatia enemmän kun taito kehittyy. Mutta alkuvaiheessa kyllä kehut on paikallaan. Ettei lapsi muserru. Herkissä kohdissa olisi hyvä osata kehua. Nolaamalla ei kritiikkiä. Josku, kun on hyvä yhteys lapseen, niin huumorilla kritisoiden....no, nyt teet ihan huishais. Parempaan pystyt. Voi olla kantavaa.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Uusimmat

Suosituimmat