Seuraa 

Kommentit (2)

Ikävä kyllä, nykyajan työelämä vie vanhempien voimat ja kyllä lapsi vaistoaa vanhempien väsymisen. Minun lapsuudessani äidit olivat kotona odottamassa kun  tultiin koulusta ja paikalla kun lähdettiin kouluun.  Koti oli paikka jossa yhdessä tehtiin päivittäiset työt ja samalla opittiin paljon asioita mutta myös yhteisöllisyyttä.  Nyt kaikki kodin tekemiset on irrotettu elämisen kokonaisuudesta.  Elämä on mennyt liian nopeasti eteenpäin.  kellään ei ole enää aikaa kellekkään ja kaikki tiuskii toisilleen pahaa oloaan.  Perheessä on kaikilla paha olla ja siitä syntyy yhteiskunnan pahoinvointi, lapsesta vaariin.

Masennuin viime kuussa todella pahasti kahden lapseni huonosta käytöksestä. Ajattelin, että en voi syyttää muita kuin itseäni, että olen saanut aikaiseksi kaksi niin huonosti käyttäytyvää aikuista. Minulle ei annettu suunvuoroa silloin, kun he olivat lapsia ja vielä vähemmän nyt. He tuntuvat jääneen murrosikään, vaikka toinen lähentelee jo viittäkymmentä ja toinenkin täytti 30 vuotta. Selittää en ole saanut mitään, vaikka itse ymmärrän nyt vanhempana, miten hankalaa ja köyhää elämäni oli yksinhuoltajana.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat