Sivut

Kommentit (45)

Allergiselle pahimmat ovat linnut, sitten jyrsijät, kissat ja koirat. Ja se eläinpöly leviää taatusti sieltä lapsen huoneesta ainakin lapsen vaatteissa. Me jouduimme luopumaan lapsen kahdesta rotasta koska itse allergisoiduin niille niin pahasti etten yskimiseltäni, silmien kirvelyltä ja nenän valumiselta saanut enää edes nukuttua vaikka rotat eivät ikinä olleet meidän huoneessa. Alussa ei ollut mitään ongelmia vaan herkistyin puolen vuoden aikana tuohon pisteeseen että luopuminen oli ainoa vaihtoehto. Oli todella kamalaa sanoa lapselle että minun takia hän ei saa pitää rakkaita rottiaan :'(.



Lapsille taas ei suositella matelijoita salmonella vaaran takia. Matelijoilla on monilla luonnostaan suolistossa salmonellaa. Matelijoiden käsittelyä pitäisi tästä syystä lasten välttää.

pointti olikin se, että jos koko elukan saa rajattua vain yhteen huoneeseen (joka on vielä ihan eri kerroksessa kuin vanhempien makuuhuone ja muut oleskelutilat) niin olisikohan tuo allergian riski silloin minimoitu.



Koiraa ei oikein voinut pitää missään eristyksissä, se kun oli koko perheen vauva. Jyrsijöistä en taas itse tiedä mitään, joten kova olisi opetteleminen ennen kuin sellaisen voisi hankkiakaan. Akvaario voisi myös olla harkinnan arvoinen juttu, mutta onkohan sellainen kauhean kallis?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Oikeastaan mikään pikkujyrsijä ei sovellu pienelle lapselle, ehkä joku 10 vee on ok ikä hankkia tuollainen lemmikki.

MUTTA jos vanhemmat huolehtivat lemmikistä, niin:

-Gerbiilit ovat helppo hoitoisia, mutta tarvisevat paljon purua + niitä pitää olla ainakin pareittain. Eli purut voivat aiheuttaa isälle oireita.

-Hamsu. Muuten kiva, mutta se on YÖELÄJÄ eli lapselle ei ehkä niin kiva lemmikki.

-Kani, tässä on sitten taas se puru + heinä ongelma. Ja näitäkin pitäisi olla kaksi.

-Marsu, samat ongelmat kuin kanissakin.

-AKVAARIO! Ei allergisoi, helppo hoitoinen jne.

-Rotta. Näitä tarvitaan ainakin kaksi + puru ongelma. Ehkä ei sovellu lapselle niin helposti.

kenelle 33 osoitti sanansa?



Käytännön kokemukset ovat arvokkaita, varsinkin allergiatapauksissa.



Muutenkin nämä eläimenottojutut ovat sellaisia, että nimenomaan niistä hankaaluuksista mitä eri eläinlajien kanssa on ollut, kannattaisi puhua enemmän. Niin monet hankkivat eläimen vain "ooooh onpas söpö"-meiningillä.



Meillä on myös allergioita ja itse olimme hankkimassa karvatonta kissaa, kunnes kuulimme tosi monista perheistä huonoja kokemuksia allergioiden suhteen. Otimme niistä vaarin, koska tosi kurjaa olisi ollut luopua lemmikistä, joka ei sitten olisi käynytkään välttämättä meille.

Ja just sen takia mainitsin nuo purut ja heinät. Eli en kyllä suosittele allergia perheeseen esim. kania tai marsua.

Myös undut ovat helppo hoitoisia!

Tai sitten kilpikonnat, jos jaksaa paneutua niiden hoitoon ennen hankkimista.

Tai liskot sopii myös, mutta näissäkin on sama juttu kuin konnissa.

Halvimmat akvat maksavat n. 60 euroa, käytettyä saa halvemmalla.

Chinchillat eivät mielestäni allergisoi niin pahasti eli nekin saattaisivat käydä.



Ja pst. Aika monessa tuntemassani allergia perheessä on jouduttu luopumaan kaneista sekä marsuista, vaikka ne olisivatkin olleet ainoastaan yhdessä huoneessa suljetun oven takana koko ajan.

sen häkin voisi sijoittaa lapsen huoneeseen (tyttö 9-v) mutta itse ottaisin vastuun siitä hoitamispuolesta. Tuli itsellekin aika orpo olo kun olin tottunut tuohon koiraan ja päivittäiseen pakkoliikuntaan ja nyt ei ole enää mitään.



ap

Degut elävät terraariossa, joten purut ei varmaan lentele hirveesti. Syövät vain heinää ja pellettiä (halvat ruokakustannukset). Terraaro pitää siivota kerran viikossa/kahdessa. Ja jos purun sijasta käytää puupellettiä niin saa varmaan pölyn minimoitua. Ovat seurallisia ja viihtyvät sylissä paremmin kuin esim hamsterit. Päiväaktiivisia joten sopivat hyvin asustelemaan lapsen huoneeseen. Degut oppivat mm. oman nimensä.

Eikä ne ole mitenkään tylsiä elukoita, vaikka niin luulisi. Meillä on tällä hetkellä yksi punakorvakilpparia ja kyllä tuo on ihan vinkeä otus.

T:2

Mitä jos hankkisitte tyttären kanssa yhteisen hoitokoiran? Siis sellaisen, jota ulkoiluttaisitte yhdessä omistajien ollessa kiireisiä? Jos asutte vähänkään isommassa kaupungissa, niin varmaan löytyy koiria ja omistajia, jotka tarvitsisivat ulkoilutusapua. Jos tyttösi innostuu asiasta, hän voi vähän isompana käydä vaikka 4H -kerhon dog sitter -kurssin, ja saada sen kautta omia hoidokkeja.



Monet omistajat maksavat mielellään pientä ulkoiluttamisesta palkkaa, ja senhän voisi sitten käyttää äidin ja tytön yhteisiin, eläinaiheisiin harrastuksiin (vaikka reissu koiranäyttelyyn pari kertaa vuodessa, luontoaiheinen leffa -reissu tms.).



Lapsena paras kaverini ei voinut saada omaa koiraa. Hän kävi dog sitter -kurssin ja sitä kautta löytyi muutama ulkoilutettava. Osaa hän käytti harvakseltaan, yksi koira oli sellainen, jota kaverini kävi ulkoiluttamassa monta kertaa viikossa, ja josta tuli hänelle todella rakas ja kiva kaveri.



Toivottavasti saat tuotua eläimiä elämäänne tavalla tai toisella. Eläinten kanssa puuhailu on lapselle eduksi, eläinten kanssa voi oppia huolenpitoa, vastuunottamista ja empatiaa. Murrosiän myrskyissä lemmikki on usein se paras kuuntelija, jolle murkkukin kehtaa antaa (ja saada) hellyyttä.

mulla on allergia ja astma ja tällä hetkellä omistan pari gerbiiliä ja kolme hiirtä. muutama kuukausi sitten kuoli talvikko (kääpiöhamsteri) ja syyrialainen hamsteri. kaikki on kyl ihania omalla tavallaan. syyrialainen oli ihana löllykkä, mutta heräili yleensä vasta 10 aikaan illalla. kääpiöhamsteri on sekin mukava ja välillä päivisin hereillä mutta aktiivisimmillaan yöllä. hiiret ovat tosi veikeitä ja olisivatkin näistä pikkujyrsijöistä ehkä mukavimpia mut huono puoli on haju eli pakko siivota noin viikon välein. gerbiileiden terraarion siivoan noin kerran kuukaudessa eivätkä haise juuri miltään silloinkaan. heillä pitää olla suht paljon purua joka vähän käy siivotessa aivastuttamaan, mutta muuten ei siitäkään ole minulle haittaa. gerbiilit on siitä hyviä että elävät hieman pidempään kuin hiiret ja hamsterit ja ovat paljon enemmän hereillä, mutta ovat aika yksitoikkoisia -->kaivelevat nurkkia ja silppuavat pahvia sitä mukaa kun sitä niille antaa.



maakilpikonna on muuten yksi vaativimmista terraarioeläimistä ja vaatii suuret tilat, joten sitä ei kannata ihan tosta noin vaan ostaa jos sellaisen haluaa.

[

i]Olemme mietiskelleet, että mikähän olisi mahdollisimman harmiton ja helppohoitoinen lemmikki perheeseemme.

Tilanne on se, että meillä oli 6 vuoden ajan koira, joka sitten isännän allergian vuoksi piti antaa toiseen perheeseen ihan vastikään. Tämä oli tietysti lapsille aika kova isku. Koska vanhin lapsi on edelleen hyvin järkyttynyt koko asiasta, olen tuuminut sopisiko perheeseen vaikka joku jyrsijä, jonka voisi sijoittaa vaikka tytön huoneeseen siten, ettei tuolla perheen isällä olisi mitään kosketusta koko eläimeen.



Minua itseäni ei lemmikkien aiheuttama työ haittaa. Minähän sen koirankin pääosin lenkitin ja hoidin. Onko jollain jotain kokemusta hamstereista tai gerbiileistä tai vastaavista?

[/quote]

Sivut

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat