Pidempään yrittäneiden pino

Seuraa 
Liittynyt17.9.2015

Hei vaan ja tervetuloa kaikille!



Kuukausipinoissa pitkään roikkuneena ja hieman asialle kannatusta saaneena pistetäänpä pystyyn pinoa meille jo yrityksessä "konkareiksi" päässeille!



Kaikki ovat mukaan lämpimästi tervetulleita!



Niinuu, yk 7

Sivut

Kommentit (23)

Vierailija

ja minunkin puolestani tervetuloa uusille ketjuun liittyneille.



Lainaus:


Kuun_vene: Ollaan aloitettu yritys samaan aikaan!! Siinä vaan missä sulla on lyhyt säännöllinen kierto, niin mulla on pitkä ja epäsäännöllinen...=( Että siks mennään eri yrityskierroilla...




Kappas, Sofi121 - jotenkin lohdullista tietää, että "samiksia" on. Toivotaan, että uusi vuosi tuo molemmille sen tärpin. :)



Lainaus:

Onko tullut kenellekään iloisia uutisia joulun aikana?




Vielä ei ole plussauutisia, mutta olen tosiaan tässä kierrossa kokeillut ensimmäistä kertaa ovulaatiotestejä. Koska kiertoni tosiaan on lyhyt (25 päivää), tuntui hurjalta aloittaa testailu ohjeiden mukaisesti, olisikohan se nyt ollut yhdeksäntenä kiertopäivänä. Eipä ollut monta päivää kulunut kuukautisten loppumisesta. Ehdin tikutella kuusi päivää turhaan ja tuskastua asiaan - ajattelin, etten kertakaikkiaan ovuloi lainkaan - kunnes sitten vihdoin sain ovulaatiotestiin kaksi selkeää viivaa juuri sinä päivänä, jona kalenterin mukaan olisin ajatellut ovuloivani! Tällä kertaa kuukautiset olivat alkaneet hieman epämääräisesti, joten kiertopäivä oli laskutavasta riippuen 14. tai 15. Joka tapauksessa ovulaatiotesti tuotti hiukan ylimääräistä harmistusta - olisi kai pitänyt vain luottaa kalenteriin ja fiilikseen, kuten tähänkin saakka on tehty.



No, tietenkin olemme olleet pyhien vietossa sulloutuneena samaan taloon sukulaisten kanssa... Äärimmäiset keinot ovat tulleet tarpeeseen. ;) Onnistuimme kuitenkin hankkiutumaan kahden saunaan oikean vuorokauden kuluessa, joten ainakin yritys lasketaan. Tuntuu kuin arpaa raaputtaisi - panokset ovat isot ja toivotut, mutta voitto tuntuu utopistiselta. Saas nähdä, miten käy! :)

Vierailija

Äsken kauppareissulla kävin apteekin kautta ja testasin sit kotona apteekin omalla testillä vahvan plussaviivan (kp28/26-32 ja yk 7 tais olla)!! Olen ihan onneni kukkuloilla =)

Ja siis tän kierron aikana en oo ollu päivistä mukana sitten ollenkaan, kun saanu aina kovan yrittämisen jälkeen pettyä niin pahasti. Nyt sitten joku pieni ihme on tapahtunut ja en voi olla hehkuttamatta asiaa =)

Toivottavasti muille kävis pian yhtä onnellisesti!

Omalta osaltani pitää nyt vaan toivoa että ei mee tällä kertaa kesken, niinkun meni viimeks kesän jälkeen...



Eikku onnellisena =)=)=)=)

Vierailija

paljon halauksia ja jaksamisia.. Aika hiljaiseksi veti tuo sinun tarinasi. Siinä ei kovin pahalle tunnu enää oma puolen vuoden yritys..Kunpa jaksaisi aina muistaa, ettei oma tilanne olekaan edes kovin huono. Ettei murehtisi liikoja ja liian aikaisin. Ihanaa oli kuulla, että teidän liitto kuitenkin kestänyt tuon kaiken odotuksen ja vastoinkäymiset.



Rauhallista Joulua kaikille ja toivotaan uuden vuoden olevan plussaisempi =)

Vierailija

just tulin koneelle ja huomasin että täällä on meikäläisellekin sopiva pino perustettu! En jaksa enää lukea viestejä tyyliin "voi ei, jo yk 2, enkä ole vielä raskaana - hups olenkin raskaana" (ottakaa huumorilla ;-)).



Niin juu, tänään tuli ekat ruskeet tuhrut eli tämä kierto taitaa olla menetetty. Viime kierrossa ihan tismalleen sama kp + seuraava pv tuli tuhrua, kunnes täti paholainen iski kunnolla. Onko kellään samanlaista tuhruilua, ja voiko olla kyse jostain hormonihäiriöstä? Mulla kun ei ole ennen tällaista ollut.



Tähän pettymysten putkeen alkaa jo jollain lailla tottua, en edes itke enää... paha mieli on kyllä, tottakai. Mietin että keväällä otan yhteyttä lääkäriin jos ei onnista.



Ehkä vielä vähän taustatietoa: lapset -98 (tärppi yk 3) ja -01 (tärppi yk 8, välissä km). Tätä kolmatta on jyystetty huhtikuusta, jolloin poistettiin mirena (ehti olla peräti 6 kk, hih).



eewokki yk 8, kp 32/33

Vierailija

hyvä ajatus tämä pino niinuu! Meillä yritystä takana puolisen vuotta, kesäkuussa jäi pillerit pois. Ensimmäistä yritetään. Mä jo soittelin tuossa viime viikolla lääkärille, kun aloin huolestumaan ja varmaan liikoja hermoilemaan, kun ei ala tärpätä.. Mutta kappas vaan, kun ei saa kunnalliselle puolelle eikä yksityiselle aikoja. Ollaan yritetty liian vähän aikaa?! Olin vähän ihmeissäni, kun ei yksityisellekään päässyt.. Noh, yritetään nyt sit vielä se muutama kuukausi ja toki toivotaan että tärppäsi ihan ilman apuja.



Mulla on ollut pitkin syksyä riesana virtsatietulehdus ja pohdin mielessäni oisko siinä yksi syy siihen, miksi meillä ei ole raskaus alkanut. Osaako joku sanoa vaikuttaako se mitenkään?



Tälläisiä pohtii täällä inkeri joka myös mielellään liittyisi mukaan joukkoon.

Vierailija

Täällä sitä ollaan syvässä hiljaisuudessa elelty tän lientyneen vauvakuumeilun kanssa,,,, pikkasen on tosiaan jo into lopahtanut kun ei millään näytä tulevan sitä plussaa. No nyt on kp26/26-32 ja minkäänlaisia tuntemuksia ei tosiaan oo ollu mihinkään suuntaan. Enkä liioin mitään oireita enää uskokaan ku on saanu pettyä niin monta kertaa. Nyt eikun vaan odotellaan reilusti ens viikolle ja sit testaillaan se nega taas =/



Eikku yk 7?

Vierailija

Hei vaan kaikille!



Mukavaa, että täällä on tällainenkin pino:)! Tai eihän siinä mitään mukavaa ole, että raskautta joutuu odottamaan, mutta kivaa, et samassa tilanteessa oleville oma pino.



eewokki: Pahoittelut tädistä:(. Tossa aiemmissa kirjoituksissa sulla taas oli niin samanlaiset ajatukset kuin itelläni:)!



Taustaa itsestäni: Olen reilu 30v ja mies jo likempänä 40v. Meillä on poika 2/05 ja tyttö 3/07. Kolmatta siis toivotaan hartaasti. Ekaa tehtiin kaks vuotta ja eka clomi kierrosta silloin tärppäs. Tokalla oli lupa tulla heti, kun tulisi. Tekemiseksi ehti kyllä homma silloinkin lopulta mennä. Multa on poistettu kierukka huhtikuun puolen välin paikkeilla. Oli peräti 8kk:). Siitä asti on sit kolmatta yritetty. Vastoinkäymisiä mahtunut yritykseen, sillä syksyllä jouduttiin olla kaks kiertoa yrittämättä oman lääkekuurini takia. Muutenkin oma terveystilanne ei aina oikeen loistava, mut haluun niin kovin vielä yhden vauvan, et oon päättänyt yrittää kestää tän tilanteen vaik päälläni seisten, kunhan vaan saisin ne ihanat kaks viivaa siihen raskaustestiin!



Turhauttavinta oikeastaan on se, et meillä ei oo vielä ykskään raskaus lähtenyt ns. helpolla eli aina on jouduttu tekemällä tekeen ja se kyllä ottaa välillä koville.



No joo, eiköhän tässä nyt tulut ihan tarpeeksi omaa sepustusta. Nyt pitäis oviksen olla käsillä ja ahdistaa, ku mies yövuoroissa, joten pupuilut vähän hankalaa toteuttaa:(. Täytyy yrittää huomenna jossain välissä kuitenkin yrittää, et ois edes jotain toivoa täs kierrossa.



Senny kp 11/23-27

Vierailija

kun en kiireeltäni yhtään havainnu katsella muita keskusteluja...=)

Mutta että pinoa kannatan!!=)



Meillä on menossa yk 8. Mulla on ennestään 5vee tyttönen, mutta miehelle olisi eka.. Meillä on yritys aloitettu huhtikuulla myös ja jotenkin sinisilmäisesti ajattelin, että kierto tai pari niin eiköhän onnistu... Nyt on sitten 8 kertaa tiputtu enemmän tai vähemmän korkealta...=(



Oon ajatellu tilailla jo tarkastusaikaa, mutta jotenkin kynnys soittaa tk:hon on aika kova, varsinkin näin jouluhäsäyksen keskellä... Mutta vakaa aikomus olisi käydä ainakin perustarkastuksella ja juttelemassa lääkärin kanssa jo...

Meillä tuntuu olevan monia asioita yritystä vastaan... Ensinnäkin mä en lihoa vaikka mitä söis, eli kärsin alipainosta vähän, mies taas toisinpäin, eli lievää ylipainoa.. Lisäksi me käräjöidään tällä hetkellä hometalosta kaupanpurkua ja yks homeen aiheittama oire on heikot limakalvot...

Mutta toivosta ei luovuta...=)



Terveisin Sofi, joka liittyy pinoon jos vain huolitte mukaan...=)

Vierailija

Oon uusi täällä, vaikka yritystä onkin jo aika kauan takana, huhtikuussa tullee kolme vuotta täyteen. :/ Nyt on yhdet clomit takana ja melkoset odotukset myös vaikka kuinka koittaakin pudottaa itsensä maan pinnalle. Täytän pian 23 ja mies on 25. Nuoria siis ollaan, ettei siinä mielessä ole kiire.

Vierailija

eli ilmoitaudun mukaan tähän ryhmään. Meillä yritystä on ollut nyt tasan vuosi, ytityskiertoja ei niinkään olla laskettu, sillä mun kiertoni on ollut kaikkea muuta kun säännölliset... eli 35-60! Tässä kuussa kävin gynellä, jolta sain diagnoosiks Poc:n. No helpotti siinä mielessä että tien missä mennään, ku oon koko ajan ollu sitä mietä etten ovuloi ollenkaan. No miehen siemenneste tutkitaan viel eka ja sit saan clomit tautiini... toivottavasti sitten alkaa tapahtumaan. Kaikenlaisia tuntemuksia oon käyny vuoden aikana läpi ja monta negaa testiä... ajatuksena pyörii koko ajan mielessä, mutta niin paljon ihania juttuja ja kokemuksia on tapahtunut tän vuoden aikana, että onneks on saanu ajatukset myös niihin. Ja uskon kyllä, että se ihana taapero vielä meidänkin perheeseen tulee, kun vaan vähän jaksaa odottaa! Jaksamista meille kaikille!! ja plussatuulia :) Ja hyvää joulua!!!

Vierailija

Hei vaan taas kaikille!



Täällä tiputtelu on loppunut, mutta kivut vaan jatkuu. Ajattelin jo, että voiko todella kovat krampit, joita mulla ei yleensä ole, johtua viime kierrossa tehdystä aukiolotutkimuksesta? Onko muilla kokemusta? Kivut on siis todella lamaannuttavia, kestävät noin parisen sekunttia, mutta tämmöistä ei ole aiemmin ollut. Korkeintaa hieman viiltelyä ensimmäisinä päivinä, mutta nyt vuodon jo loputtua kipuilu vaan jatkuu. Mitäköhän lienee? Viime kiertokin jäi kolme päivää normaalia lyhyemmäksi.



Muuten ei kummempaa, ovista saa taas odotella parisen viikkoa, sillä aiemmissa kierroissa ajoittunut kp 16-22. Rupee vaan usko hiljalleen loppumaan ja mietin miten tästä jatkaisi eteenpäin. Onhan sitä kummempiakin ihmeitä tapahtunut, mutta vetää tää mielen kyllä aika matalaksi joka kerta.



Oviksen jälkeen sitten taas positiivisemmalla tuulella,



Niinuu, yk 8, kp6/28-31

Vierailija

Minä taidan tällä hetkellä olla kaikista pisimpään yrittänyt, sillä me olemme yrittäneet vauvaa huhtikuusta 2006. Ihan mielettömän pitkältä ajalta tuo kyllä jo tuntuu, mutta pitkästä aikaa toivo pilkistää.



Lyhyesti: minä 27 ja mies 29. Vuoden yrittämisen jälkeen tulin luomusti raskaaksi, mutta se meni kesken toukokuun lopussa 2007. Tämän jälkeen pääsimmekin hoitoihin, sillä minulla pitkä ja epäsäännöllinen kierto. Nyt olen syönyt vuoden sisällä 10 kiertoa clomeja ja inseminaatio on yhdistetty niihin kolme kertaa ja kaikista nega. Nyt vihdoin julkinen puoli suositteli koeputkihedelmöitystä, johon meillä on suunnittelukäynti tammikuun lopussa! :) Enää siis noin kuukausi odotettavaa ja sitten lähdetään rytinällä liikkelle.



Tuttuja täällä jo onkin! Jatketaan yhteistä matkaamme kohti plussaa. :)



Rizza kp 34/37, dpo 11, yk 32

Vierailija

Heipä hei!

Kuiluilen tuolta hiljentyneestä Vilttiketjusta. Tosiaan, tutkimuksiin ja mahdollisiin hoitoihin ei yleensä pääse, ennenkuin on vuosi yritystä takana. Tai jos on ikää tarpeeksi paljon (35 +), pääsee aiemminkin.

Tarkoitukseni on kertoa oma tarinani pitkästä yrityksestä ja jaksamisesta. Vauvahaaveet alkoi meillä 2002 lokakuussa. Ensimmäinen puoli vuotta-vuosi oli rankkaa aikaa. Innolla odotat ja kaiken maailman oireita ilmaantuu, menkat myöhässä jne, ja aina joko nega tai muuten vaan menkat alkoi myöhässä.

Seuraavat kuukaudet ja vuodet meni jo valmiiksi pessimistisenä, ei kuitenkaan onnista kun ei ennenkään. Ja kaikkein vaikein aika on oikeastaan nyt menossa ikää yli 30, ei plussan plussaa. Tutkimuksiin ja hoitoihin emme ole valmiit lähtemään. Itse haluaisin adoption selvittelyyn, mutta mies ei sitä halua. Joten umpikujassa ollaan toistaiseksi, mutta ihmesti on selvitty.

Parisuhde on kovilla ja ystävien / tuttavien / ventovieraiden raskaudet ottaa koville. Puhukaa, puhukaa ja taas kerran puhukaa. Rankasta asiasta saa hiukan helpomman, kun kertoo edes jollekin läheiselle, etä vauvaa ei noin vaan tulekaan.

Itse olemme kertoneet vain muutamille, ja he tietävät olla kyselemättä 'tyhmiä'. Jotka eivät tied, kyselevät usein, että eikö olisi jo aika 'tehdä' lapsia. Vastaukset vaihtelevat ystävällisestä hyvinkin hyökkääviin ja loukkaaviin oman mielialan mukaan.



Viestini on se, että vaikka lasta ei aina saakaan, vaikka siitä on ikänsä haavelillyt, sen asian kanssa oppii elämään ja selviytymään.



Toivon sydämestäni, että Teillä kaikilla on minua ja meitä parempi onni ja saatte oman lapsen! Oikein rauhallista ja onnellista Joulun aikaa sekä Toivorikasta alkavaa vuotta 2009!



Terveisin Haavemaa

Vierailija

Kiva että muitakin tänne eksyy... ei tietenkään kiva että olemme pitempään jo yrittäneitä. Huomasin oman hölmön sanojen valintani tossa ylempänä ja haluan korjata asian, ei tosiaan ollut tarkoitus vähätellä vähemmän aikaa yrittäneiden vauvakuumetta. Näin pitempään yrittäneenä asiaa vaan katsoo vähän eri lailla jo kuin ihan alussa ja haluaa löytää samassa suossa olevia tueksi. Lisäksi minua hieman kirpoo lukea kuinka tärppäskin melkein heti, tulee itelle aika epätoivoinen olo siitä, vaikka se ei minulta olekaan pois jos joku muu plussaa.



Heinäkuusta alkaen olen testannut ovista ja löytänyt, ja pupustelut on ajoitettu sen mukaan, mutta ei kun ei. Ja tänä aamuna taas lorahti jo enemmän tontunpunasta pönttöön, joten yk:lle 9 jo mennään että heilahti.



Tsemppiä meille toivottelee joulukiireiden keskeltä

eewokki yk 9, kp 1/32-33

Sivut

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Uusimmat

Suosituimmat