Ikäsi ja kuinka nuorena olet aloittanut ensimmäisen harrastuksesi?

Vierailija

Harrastatko edelleen ko. lajia? Millaisia muistoja lapsuudesta harrastuksen parissa?

Itse taisin käydä satujumpassa alle kouluikäisenä, veikkaisin 5-vuotiaana, jännitin kovasti "harjoituksia", mutta mukavaa siellä taisi olla, ei siis hirveästi muistikuvia.

1.luokalla aloitin kuoron (1krt/vko), mitä harrastinkin kuusi vuotta. Aina ei huvittanut lähteä harjoituksiin, mutta pääasiassa kyllä.

2.luokalla aloitin viulun soiton, mikä tyssäsi varmaan jo vuoden jälkeen, kun olisi pitänyt alkaa yksi soittamaan. Minulle ei siis ujon luonteeni vuoksi ilmeisesti lapsena sopineet yksilölajit.

Muut harrastukset alkaneet ylä-asteella, lähinnä liikunnallisia juttuja.

Mielestäni omassa lapsuudessa riitti harrastukseksi tarha/kerho ja hyvä niin.

Nyt koitan tarjota omille lapsille mahdollisimman paljon aikaa perheen kesken ja vapaaseen leikkiin. Haluaisivat harrastaa millon mitäkin, kaikki kiinnostaa, joten kouluiässä varmaan ehtivät vielä kokeilla monenmoista...

Mielipiteitä?

Kommentit (7)

Vierailija

Kantelekerho koulun jälkeen kerran viikossa, olin pianokerhossa myös.

8-vuotiaana aloitin keramiikkakerhon.

Erilaisia muita liikunnallisia harrastuksia kokeilin ehkä kerran tai kaksi, mutta jäivät aina. Taitoluistelua olisin halunnut harrastaa tai tanssia, mutta paikkakunnallani ei ollut mahdollista, eikä vanhempani lähteneet kuskaamaan enkä yksinkään saanut lähteä bussilla iltaisin, jolloin tunnit olisivat olleet, ennenkuin lukioikäisenä, jolloin aloinkin käydä monilla erilaisilla tanssitunneilla, ensimmäisenä jazz-baletissa.

Siihen asti olin ollut todella kömpelö, mutta tuon jazz-baletin myötä itsevarmuuteni esiintyä ja liikkua kasvoivat, samoin tuli tanssitaito erilaisten tuntien myötä.



Omille lapsille olen kokeillut 4-vuotiaasta lastentanssia, mutta ujon luonteen takia ei sopinut. Ehkä sitten kouluikäisenä seuraavan kerran?

Saavat harrastaa sitä, mihin itse pääsevät, mutta isommassa kaupungissa, tässä lähellä on monenlaisia mahdollisuuksia harrastaa mitä tahansa ihan toisella tavalla kuin omalla paikkakunnallani oli aikanaan.



Siihen asti tarjoan yhdessä oloa, ja vapaata leikkiä. Ja se eroaa omista vanhemmistani, että meillä on rahaa ostaa harrastusvälineitä lapsille, ettei jää lasten harrastukset kiinni siitä, että ei ole sopivia kenkiä tai muita urheiluvälineitä tai soittopelejä varaa hankkia!

Vierailija

Ikä nyt 33v.



Aloitin 5v ikäisenä baletissa (en siis satubaletissa tms.vaan baletissa). Jatkoin 10v ikään asti.



Aloitin 7v ikäisenä pianonsoiton ja sitä jatkoin 12v ikäiseksi.



Joskus teininä menin diskotanssikursseille jossa jaksoin käydä ehkä 2v.

Vierailija

voimistelu, aloitin 4-vuotiaana, jatkoin 19-vuotiaaksi. Inhosin harrastusta välillä, mutta en uskaltanut lopettaa, koska oli vanhempien ylpeilyn aihe.

pianonsoitto, aloitin 7-vuotiaana, jatkoin tunneilla 18-vuotiaaksi. Olen erittäin iloinen soittotaidostani edelleen.

Itse halusi partioon, yleisurheiluharjoituksiin yms., niissä olin mukana muutamia vuosia.

Vierailija

Kuviskerhossa kävin jotenkin hoitotädin kanssa tms. jo ehkä 5-vuotiaana, ja siitä alkaen ajoittain. En mitenkään säännöllisesti pidemmällä tähtäimellä. Olin koulussakin sitten kuviskerhossa, tykkäsin aina piirtämisestä ja askartelusta yms. Kävin sitten kuvislukionkin, ja nyt aikuisenakin käyn sellaisessa epävirallisessa "kuviskerhossa" eli "taideryhmässä" ihan harrastukseksekseni.



Ala-asteikäisenä tuli kokeiltua kuorolaulua, partiota ja ratsastusta ja jotain jumpparyhmääkin. Ja yläasteella taisin olla lentopalloryhmässä. Missään niistä en tainnut viihtyä edes kokonaista vuotta.



En vaan taida minäkään sellainen ryhmäluonne, joka olisi viihtynyt järjestelmällisissä ryhmissä, eikä vanhemmatkaan koskaan painostaneet harrastamaan. Ihan hyvä niin. Vaikka toisaalta olisi mukavaa osata soittaa jotakin...

Vierailija

Olen harrastanut siitä asti kuorolaulua.



Myöhemmin kuvioihin tuli pianon ja huilun soitto, liikuntaharrastukset, musiikin teoria, yksinlaulu ym.



Harrastan edelleenkin musiikkia. Tai oikeastaan en enää harrasta, vaan olen ammattimuusikko.



Olen todella kiitollinen vanhemmilleni siitä, että he ovat ohjanneet harrastuksiin. En tiedä mitä minusta olisi tullut ilman musiikkia.

Vierailija

Tottakai neon ihan kivoja jos niille on aikaa ja paikka, mutta ei ne kenenkään tulevaisuutta määritä.



Johan se on todettu, että huippu-urheilu ura vaatii nimenomaan paljon sitä vapaata leikkiä ja erilaisten lajien kokeilua jne. eikä suinkaan sitä, että lapsi laitetaan 3-vuotiaana lätkäseuraan ja that´s it.



Mutta ne omat harrastukset:



1. 5-vuotiaana taitoluistelu, jatkoin vuoden, sen jälkeen kaveri lopetti ja opettaja vaihtui, enkä enää halunnut mäkään jatkaa.



1b) Muistin tämän jälkeenpäin, tanhuryhmässä kävin joskus 5-vuotiaana varmaan vuoden



2. 7-vuotiaana partio, jatkoin 3 vuotta



3. 10 vuotiaana kuoro, jatkoin n. 2 vuotta

3b myös muistui jälkeenpäin, että kokkikerhossa tuli oltua vuosi.





4. 11-vuotiaana rytminen kilpavoimistelu, jatkoin 4 vuotta



5. 16 vuotiaana kick-boxing, jatkoin 2 vuotta



Ja aikuisena on sitten tullut jumpattua ja joogattua lähinnä. Ja käsitöitä olen aina tehnyt paljon.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Uusimmat

Suosituimmat