Tilanneviesti

Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

14-v tytär kokee olevansa lesbo.

Vierailija

Kokemuksia kaipaan, kuinka "lopullista" mahtaa olla tuon ikäisellä?

Sivut

Kommentit (23)

Vierailija

Paras mitä voit tehdä on kertoa rakastavasi tytärtä huolimatta siitä elämäntavasta, jonka hän valitsee. Olisi myös hyvä yrittää selvittää, miksi hän kokee olevansa lesbo. Homoseksuaaliset tunteet ovat täysin normaaleja erityisesti murrosiässä, mutta monesti tunteiden taustalla on myös joitain tiettyjä kokemuksia; on seksuaalista hyväksikäyttöä, itsetunto-ongelmaa, huonoja kokemuksia vastakkaisesta sukupuolesta, hämmennystä siitä ettei tunne olevansa "normaali" oman sukupuolensa edustaja (ei vastaa kulttuurin stereotypiaa) yms yms.

Vierailija

oma biseksuaalisuuteni tai oikeastaan olen menossa jo lesbon suuntaan, ei ole aiheuttanut mitään negatiivisia tunteita. Ei sen kummempia fiiliksiä kuin silloinkaan kun luulin olevani hetero.





Lainaus:

Jännää että täällä puhutaan lesboudesta (ja homoudesta yleensäkin) vastoinkäymisenä! Onko lapsen heterouskin sitten vastoinkäyminen? -.-'



Ja ihan hyvin homosta voi tulla isä; hän voi vaikka olla sperman luovuttajana lesbolle/lesboparille.



Ja silleen. :/

Vierailija

aika nuori on vielä. Joku vaihe oman seksuaalisuutensa löytämisessä.Tod näk on kuitenkin hetero. Voi olla että haluaa vain huomiota. Tai yksinkertaisesti erikoisuuden tavottelua.

Vierailija

En ole vähätellyt, paisutellut tai päivitellyt.

Ihan mielenkiinnosta kysyin, jos jolla kulla sattuisi olemaan omakohtaista kokemusta, koska tiedän, että kokeilut ja rajojen hakeminen kuuluu ikään:)



Se miten tyttäreni toi (ja tuo) asian esille, ei ilmennä minkäänlaista uhittelua tai järkyttämisen halua.

Tuntee kokeneensa noin jo yli vuoden, itsekin pohdiskellut ääneen, mahtaako olla pysyvää. Tytöllä on paljon poikapuolisia ystäviä, mutta ei tunne kaveruutta enempää poikia kohtaan. Tyttäystäviä hänellä on ollut jo kaksi.

Minä olen sanonut asiaan vain, ettei mielestäni ole tärkeää nyt, mitä tyttö kokee kymmenen vuoden päästä, vaan olla sinut itsensä ja ajatustensa kanssa nyt ja tässä.

ap

Vierailija

Eikös se ole ihan sama onko lesbo vai ei? Minusta ainakin se olisi minulle ihan sama. Lapsenihan sen asian joutuu henkilökohtaisesti miettimään ja tuntemaan.

Vierailija

pohtivat vakavasti seks.suuntautumistaan, niin pojat kuin tytötkin. Pohtivat ehkä siksi, että joka tuutista tulee homo-lesbo -rarinaa, ehkä siksi että tänä päivänä asioista puhutaan muutenkin avoimemmin kuin aiemmin. Nykyään kai tutkijat ovat sitä mieltä, että harva ihminen on muutenkaan 100% hetero - lähes jokaisessa on vähän bi:tä. Voi olla että nuorilla ihmisillä hetero-bi-lesbo -vaihtelut ovat voimakkaampia kuin aikusella.



Tiedän tapauksia, jotka ovat tienneet suuntautumisensa jo ala-asteella. Mutta tiedän myös nuoria, joilla "suuntautuminen on vaihdellut" eli ovat kertoneet olevansa lesboja yläasteikäisenä ja sitten kuitenkin miehen kanssa aikuisena.



On hyvä että tyttäresi pohtii asioita - rohkaise siihen. Mutta sinun itsesi on hyvä tietää, että tytär saattaakin joku päivä tuoda kotiin poikakaverinsa.

Vierailija

paljon vastoinkäymisiä, ongelmia ja syrjintää, mahdollisesti hyvinkin raskaita juttuja, niin ei sitten mitään. Minä surisin sitä omien lasteni kohdalla. Samoin surisin sitä, että homoseksuaali poika saattaisi kipuilla kovastikin esim halutessaan tulla isäksi, tai halutessaan tulla hyväksytyksi luokkansa poikien keskuudessa. Aika traagisia kohtaloita on nimenomaan pojilla.

Vierailija

nköisiä kuin pojat. Silti olen aina ollut selkeästi hetero ja rakastunut poikiin/miehiin. Ehkä nykyisin vaahdotaan liikaa homoista ja lesbista, jonka vuoksi nuoretkin pelästyvät täysin luonnollisia tunteita. Omassa nuoruudessani en olisi tullut edes ajatelleeksi lesbouden mahdollisuutta...

Vierailija

Joka tuutista nykyään työnnetään homoja ja lepakoita niin muksutkin luulee että se on ns, normaalitila. Eli jos rakastaa ystäväänsä joka on samaa sukupuolta on automaattisesti lesbo. Samoin poikaparat kuvittelevat olevansa homoja jos tykkäävät tosissaan kaveristaan.



Kyllä sen baareissakin huomaa. Kännipäissään leikitään lesboa vaikka seksuaalinen suuntaus on vahvasti hetero. "Kännihomo" on terminä vanhempi kuin jeesus.

Vierailija

Mielenkiintoisia vastauksia olet saanut, suuntautumisen pohdinta ja kokeilukin kuuluvat nuoruuteen, mutta kyllä minä ainakin 14- vuotiaana olen tiennyt tasan tarkkaan olevani hetero, joten miksei lesbokin sitä tietäisi?



Eli voi olla ohimeneväkin juttu, mutta voi olla ihan täyttä totta. Toivottavasti et tuhahda, että tämä nyt vain on ohimenevää vaan suhtaudut asiaan vakavasti. On hienoa, että teillä on suhde jossa tyttäresi uskaltaa puhua sinulle näin arkaluontoisesta asiasta, tuethan häntä jatkossakin!

Vierailija

EHDOTTOMASTI kenen kanssa sänkynsä jakaa.



Mutta tyttö on murrosikäinen, eikä välttämättä kannata liian dramaattinen tuon asian kanssa olla aikuisen. Antaa lapsen käydä asiaa rauhassa läpi.



Mutta tekopyhä on minusta äiti, joka välittää, ettei lapsen seksuaalisella suuntautumisella ole mitään väliä. Tai sitten ei vaan välitä lapsestaan. Homoseksuaalilla kun moni asia tässä maailmassa yksinkertaisesti on vaikeampaa ja rankempaa, isolta osin ihmisten ennakkoluulojen takia. Äidillä on oikeus kyllä käydä läpi kaikki tunteet asiaan liittyen, se on lapsenkin etu. Vaikka sitten netissä.

Vierailija

Jännää että täällä puhutaan lesboudesta (ja homoudesta yleensäkin) vastoinkäymisenä! Onko lapsen heterouskin sitten vastoinkäyminen? -.-'



Ja ihan hyvin homosta voi tulla isä; hän voi vaikka olla sperman luovuttajana lesbolle/lesboparille.



Ja silleen. :/

Vierailija

Eiköhän lähes jokainen ihminen aikuiseksi kasvamisen aikana jotenkin kohtaa vastoinkäymisiä, syrjintää, pelkoa, väkivaltaa, hylkäämistä, pettymistä yhä uudestaan ja uudestaan... Mutta sellaista elämä on ja sellaista sen kuuluukin olla. Ei saa antaa lapsille harhakäsitystä, että elämä olisi jokin onnellinen ja kiva juttu ja että olisi jotenkin outoa jos kohtaa toisinaan musertaviakin haasteita.



Lainaus:

paljon vastoinkäymisiä, ongelmia ja syrjintää, mahdollisesti hyvinkin raskaita juttuja, niin ei sitten mitään. Minä surisin sitä omien lasteni kohdalla. Samoin surisin sitä, että homoseksuaali poika saattaisi kipuilla kovastikin esim halutessaan tulla isäksi, tai halutessaan tulla hyväksytyksi luokkansa poikien keskuudessa. Aika traagisia kohtaloita on nimenomaan pojilla.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat