Tilanneviesti

Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

FAO: Karja yhä suurempi uhka ympäristölle

Vierailija

FAO: Karja yhä suurempi uhka ympäristölle

Päiväys: 29.11.2006 15.05.00 Tulostusversio





YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön FAO:n tuoreen raportin mukaan

maailman naudat ovat syypäitä nykypäivän vakavimpiin

ympäristöongelmiin. Naudat tuottavat enemmän kasvihuonekaasuja kuin

kuljetus, kun päästöt mitataan hiilidioksidina. Lisäksi karja on

suurin maaperän ja veden pilaaja.



FAO:n raportissa ehdotetaan useita eri keinoja vähentää karjan

aiheuttamia ympäristöhaittoja. Listalta löytyy muun muassa karjan

rehujen kehittämistä niin, että eläinten ruuansulatus tuottaisi

entistä vähemmän metaania. Lantaa pitäisi hyödyntää nykyistä enemmän

biokaasun tuotannossa. Vesivaroja voitaisiin suojella nykyistä

tehokkaammilla kastelujärjestelmillä



Ihmisillä yhä enemmän rahaa ostaa lihaa ja maitoa



Maapallon ihmisten varallisuuden kasvaessa heillä on yhä enemmän

rahaa, jolla voi ostaa lihaa ja maitotuotteita. Maailman

lihankulutuksen arvioidaan yli kaksinkertaistuvan 2000-luvun alun 229

miljoonasta tonnista jopa 465 miljoonaan tonniin vuonna 2050. Samaan

aikaan maidontuotannon arvioidaan kipuavan 580 miljoonasta tonnista 1

043 miljoonaan tonniin.



FAO:n mukaan nautakarjatalous on maapallon nopeimmin kasvava

maatalouden tuotantosuunta. Se tarjoaa elannon noin 1,3 miljardille

ihmiselle, ja sen osuus maapallon koko maataloustuotannosta on noin 40

prosenttia. Monille kehitysmaiden ihmisille lantaa tuottava lehmä on

elintärkeä energian ja lannoitteiden lähde.



Merkittävä kasvihuonekaasujen lähde



Kun mukaan lasketaan päästöt maankäytöstä ja maankäytön muutoksesta,

nautakarjasektori tuottaa 9 prosenttia kaikista ihmisen toiminnasta

aiheutuvista hiilidioksidipäästöistä.



Ihmisten aiheuttamista ilokaasu- eli dityppioksidipäästöistä karjan

osuus on FAO:n laskelmien mukaan jo yli 65 prosenttia.

Kasvihuoneilmiön kannalta dityppioksidi on 296 kertaa hiilidioksidia

haitallisempaa. Kaikista ihmisten toimintaan liittyvistä

metaanipäästöistä karjan osuus on 37 prosenttia.



Ylilaidunnusta ja metsin hakkuuta



Karja käyttää tällä hetkellä noin 30 prosenttia koko maapallon

maapinta-alasta. Suurin osa tästä on pysyviä laitumia, mutta mukaan on

laskettu myös pellot, joilla tuotetaan karjalle rehua. FAO:n raportin

mukaan noin 20 prosenttia karjan laitumista on ylilaidunnettu ja niitä

vaivaa eroosio. Ylilaiduntaminen vaikuttaa muun muassa veden

kiertokulkuun maapallolla.



Yhä kasvavalle karjamäärällä tarvitaan lisää maata, mikä lisää metsien

hakkuuta. Tämä onkin suurin syy metsien häviämiseen maapallolta,

erityisesti Etelä-Amerikan sademetsiä hakataan laitumien tieltä.



Karjan voidaan katsoa pilaavan maapallon vesistöjä muun muassa

lannalla mutta myös veteen päätyneistä antibiootti- ja

hormonijäämistä, lannoitteista sekä kasvinsuojelu- ja

tuholaistorjunta-aineista johtavat usein sorkanjäljet nautoihin. (Finfood)

Kommentit (9)

Vierailija

amerikkalaiset, brassit ym. sielläpäin asuvat sen valtavien karjatilojen pidon ja syökööt sitä soijaa lihan sijasta kun se siellä kerta kasvaa.

Vierailija

Muistelen lukeneeni lehdestä, että alan teollisuus rahoitti osittain sitä tutkimusta, jossa verrattiin kananlihan ja juuston ympäristövaikutuksia. Tutkimus oli äärimmäisen erikoisesti suunniteltu, sillä siinä verrattiin MONTA kuukautta kypsytettyä juustoa eikä maitoa, joka on tuoretuote. Koska rahoittaja oli tietty, piti tietysti tulostenkin miellyttää teollisuuden edustajia. Linnunlihan tuotanto kuormittaa ympäristöä toisella tavalla: linnun lannassa menee valtavat määrät typpeä luontoon ja se rehevöittää vesistöjä ja aiheuttaa sinilevän kasvua. Lisäksi lintuja voidaan ruokia soijapohjaisella rehulla, joka tuodaan ulkomailta (Amerikoista) asti. Nauta syö Suomessa pääosin heinää ja kesällä laiduntaessaan ulkona se hoitaa maisemaa (pusikoituminen vähenee ja ketokukat saavat tilaa). Suomessa maidontuotannon eettiset ongelmat ovat pienempiä kuin siipikarjantuotannon ongelmat, jossa ei yleensä käytetä edes tainnutuksen varmistusta teurastamolla vaan broilerit ja kalkkunat mätetään elävinä koivistaan roikkumaan liukuhihnaan ja kone hoitaa loput miten hoitaa. Teurastettavat naudat tainnutetaan asiallisesti ja yhdestä isosta eläimestä riittää lihaa monille. Lintuja joudutaan tehokasvattamaan saman lihamäärän vuoksi valtava määrä ahtaassa teollisuushallissa. Kun vielä käytetyt risteytykset sekä broilereilla että kalkkunoilla kärsivät jalkavioista (erityisesti kukot), niin sopii miettiä tuota linnunlihan käyttöä ja sen "ekologisuutta". Ainoa ekologinen vaihtoehto on joko riista, itse pyydetty kala tai lähikasvisruoka. Amerikan soija on muotia, mutta kukaan ei huomaa, että kotimainen härkäpapu olisi ihan hyvä proteiininlähde.

Vierailija

olen vähentänyt maito- ja lihatuotteiden käyttöä rasikaalisti, kun tämän tajusin. Muutenhan lapsillemme ei jää elinkelpoista maapalloa.

Vierailija

Kotieläintuotannon alan tutkijana voin todeta, että Suomessa esim. ylilaidunnusta ei esiinny ja laitumien aiheuttamat ympäristövaikutukset Suomessa ovat pieniä, sillä esim. uutta peltoa ei täällä raivata laitumeksi. Valtaosa nautojen nurmirehusta tuotetaan säilörehuna, jonka tuottamiseen toki liittyy ympäristöongelmia, mutta niiden hallinta on helpompaa kuin laitumella. Suomessa naudoilla käytetään hyvin pieniä määriä hormoneja tai antibiootteja verrattuna esim. jenkkilän tilanteeseen. Jenkeissä isoilla tiloilla naudat synkronoidaan hormonihoidoilla kiimaan, poikimaan, aloittamaan laktaatio tms., mikä on Suomessa sallittua vain sairaustapauksissa. Myös suomalainen kasvinsuojelukulttuuri on varsin turvallinen, erityisesti nurmien kohdalla: kun suomalaisia tavanomaisesti tuotettuja tuotteita verrataan vaikkapa luomutuotteisiin, ei eroja juuri löydy. Ja kasvinsuojeluaineiden käyttö suomalaisilla nurmilla on huomattavasti vähäisempää kuin vaikkapa viljan tai perunan tuotannossa.



Silti olen itsekin sitä mieltä, että naudanlihan (ja maitotuotteiden, erityisesti juustojen) kulutusta kannattaa vähentää ja suosia kasviperäistä ravintoa ja vaikkapa siipikarjanlihaa nykyistä enemmän. Ja jos mahdollista, suosittelisin suomalaisia tuotteita niiden suhteellisesti pienempien ympäristöhaittojen takia (itse ostan vain kotimaisia maito- tai naudanlihatuotteita, myös ravintolassa!). Kannattaa myös muistaa, että tuotteiden kuljettaminen aiheuttaa ympäristöhaittoja, joten siten esim. suomalainen juusto on parempi valinta kuin keskieurooppalainen.

Vierailija

juuri tuo lihan ja maitotuotteiden käytön vähentäminen tai karsiminen. Itse olen myö lähtenyt tuolle vähentämisen polulle. Se vähä mitä meillä syödään lihaa, on sitten itse metsästä noudettua riistaa. Valitettavasti tätä mahdollisuutta ei ole kaikilla.

Uusimmat

Suosituimmat