Tilanneviesti

Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

oletteko muut "iäkkäät" huolissanne saatteko lapsia ?

Vierailija

Täytän ensi vuonna 30v. ja olen vasta nyt tavannut mukavan miehen, jonka kanssa voisi joskus kuvitella perhettäkin perustavansa. Välimatkaa on kuitenkin paljon ja juttu vasta ihan alussa, joten ainakaan pariin vuoteen ei voisi ajatellakaan mitään lasta tähän.



Mutta sitten olen jo 32vee ja vähintään 33 ennen kuin lapsi olisi syntynyt, vaikka tärppäisi heti. No ei siinä vielä mitään, mutta jos ei tärppääkään... eipä sitä nyt ihan hetken tuttavuuden perusteella voi miehelle alkaa lapsen tekoa ehdottelemaan.

Lisäksi mies on minua monta vuotta vanhempi.



No ei auta kuin odottaa ja toivoa, että tästä suhteesta edes tulisi jotain, kun aiemmin elämässä on kaikki mennyt täysin poskelleen.

Sivut

Kommentit (18)

Vierailija

nyt mikaan hirvea paniikki ole, ihan rauhassa vaan !

sellasiakin on jotka on 35 eika miesta tavattuna, sillon voi jo alkaa pikkasen panikoimaan mutta sun tilanteessa ottasin ihan rauhallisesti

Vierailija

Lainaus:

Jätä ehkäisy pois samantien sen kunnon miehen ehdit etsiä sitten kun lapset on tehty. Älä tuhlaa hedelmällisiä vuosiasi sitä oikeaa ja avioliittoa odottaen.





Yhtä rakkaita ne lapset ovat vaikka ovatkin avioliiton ulkopuolella syntyneet




Mä olen aina tiennyt haluavani äidiksi. Ensimmäinen vauva kuume oli yläkouluaikaan. Tein käsitöissä kaiken maailman vauvanvaatteita.



Ihan fyysisenä kipuna sen tunsi joskus 26-28-vuotiaana. Siis asia oli päivittäin mielessä. Harkitsin jopa adoptoimista yksin ja kävin valmennuksessa. Yksinäisenä ei vain olisi mahdollista adoptoida tervettä lasta ja sitä mietti omia voimavarojaan vammaisen lapsen adoptoimiseen.



Joskus 33-35-vuotiaana oli helpompaa, sitä jotenkin hyväksyi asian. Mutta se lapsen kaipuu on tullut takaisin,tämä viimevuosi vaan on ollut paha.



En kuitenkaan pystyisi tekemään lasta kenen kanssa tahansa. Haluan lapsilleni kunnollisen isän, joka on aktiivisesti mukana heidän elämässä.



Avioliitto ei siis ole listalla, mutta haluan sen 'oikean' miehen lasteni isäksi.



4

Vierailija

Olen 28, mieheni pari vuotta vanhempi. Yhdessä olemme olleet jo 6 vuotta ja olemme siis naimisissa. Mutta nyt yhtäkkiä tuntuu, etti tästä tule mitään. Siis lasten hankinnasta. Molemmat haluamme lapsia, mutta jokin tässä nyt vaan tökkii. Mieheltä varmaan puuttuu rohkeutta tai sitten epäilee suhteemme syvyyttä :(. En tiedä mitä pitäisi tehdä, pitäisikö nyt erota, että olisi vielä mahdollisuus löytää mies ja isä lapsille. Vai jatkaa näin, hyvässä liitossa, mutta epävarmana tulevaisuudesta.

Vierailija

Paitsi että tapasin mieheni jo 7 vuotta sitten ja aviossakin ollaan jo pari vuotta oltu. Sama asia tulee välillä mieleen, mutta meilläkin voidaan ryhtyä tuumasta toimeen vasta parin vuoden päästä. Joten sitten nähdää miten käy, ja hyväksytään omien valintojen mahdolliset vaikutukset. Täällä olen kyllä palstaillut jo monta vuotta!

Vierailija

no sellaisiakin on tuttavapiirissä, jotka ovat yli 6 vuotta yrittäneet ennen kuin on vauva sylissä...



Joo no ei kyllä auta kuin antaa ajan kulua...

Vierailija

Nyt sitten ollaan vauvakuumeen kourissa, vaikka pitkään ajattelimme, että kaksi lasta riittää. Ensi vuoden puolella alkaa kolmannen yritys ... kaksi ekaa lasta tärpänneet ekasta yrityksestä (keskenmenojakaan ei ole), joten tuntuu, ettei mahda kolmas lapsi yhtä helpolla tulla. Jotenkin epätodellinen olo, voisiko se onnistua vielä? Olen toki onnellinen kahdesta lapsestamme ja jos kolmatta lasta ei kuulu, niin olen tyytyväinen näinkin, mutta silti mietityttää hurjasti ..... mitä meille kuuluu vuoden kuluttua?

Vierailija

sen kunnon miehen ehdit etsiä sitten kun lapset on tehty. Älä tuhlaa hedelmällisiä vuosiasi sitä oikeaa ja avioliittoa odottaen.





Yhtä rakkaita ne lapset ovat vaikka ovatkin avioliiton ulkopuolella syntyneet

Vierailija

tätä juuri pelkään, kun äidillänikin on ollut monta keskenmenoa. Ja lisäksi kun tämä isäehdokas alkaa olemaan jo 40v. hujakoilla pian....

Vierailija

Lääkäri puhui minusta "iäkkäänä odottajana". Edelliset sain 28- ja 29-vuotiaana. Panikoin asiasta kyllä jo kaksvitosena, ennen kuin tapasin mieheni.

Vierailija

Esikoinen syntyi, kun oli 28 ja mies 40. Kakkosta on yritetty 4 vuotta ja nyt ollaan menossa mikrohedelmöitykseen. Molemmilla alentunutta, miehellä simpat laiskistuneet iän myötä. Tiedän, että oman ikäni puolesta aikaa on vielä, mutta mies ei haluaisi olla ihan pappaisä ja pelottaa, että asiat vaan mutkistuu. Toisaalta parempi näin kuin saada lapsia kauhean nuorena. Nyt on elämä niin vakaata ja turvallista.

Vierailija

Kerkeän täyttää sitä ennen 30v ja kyllä nyt jo jännittää, kauanko raskautumiseen menee.



Esikoinen on 7-vuotias ja sai alkunsa yhdestä ehkäisemättömästä yhdynnästä. Toinen lapsi nyt tasan 6kk ja häntä teimme melkein 3v ennenkuin raskauduin.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat