Vierailija

Pakko kommentoida tätä palstan ikuisuusaihetta :)



Meillä on ollut jo vuosia tapana laittaa kaikki saamamme joulukortit eteisen seinälle tiettyyn kohtaan joulun pyhien ajaksi. Kun keveriporukka ja suku on saanut lapsia, ovat myös lasten kuvilla varustetut kortit lisääntyneet. Huomaan, että aina kun kuvallisia kortteja tulee, teen niille tilaa keskeisemmältä paikalta ja Unicefin ja Tiimarin kortit tekevät niille tilaa. Ne ovat ainoat kortit jotka jäävät mieleen ja myös ainoat kortit jotka säästän. Ne ovat myös ainoita korttej ajoita vilkaisen ohi kulkiessani ja joita lasten kanssa katsotaan ja jutellaan kuka kukakin on. Osa on ns. tonttukortteja ja osa ihan vaan tavallisia lasten kuvia. Tänä vuonna pari perhettä oli luopunut kuvakorteista ja lähteneet Tiimarilinjalle (olivat ilmiselvästi lukeneen AV:ta ja oppineet kuvakorttien olevan junttia ihmisten kiusaamista) ja huomaan pettyneeni.



Olen siis juntti! En olisi uskonut näin olevan, mutta tosiasioita ei auta kieltää.

Kommentit (8)

Vuodesta toiseen, aina sama Annamaija kuvassa. Sylvan, Unisefin, PeLan, Mannerheimin lastensuojeluliiton ym. kortteja tukemalla tuetaan arvokasta työtä! Ja ovat helppoja: ei postimerkkien liimailua ja voi postittaa Pohjoismaihin ja lähellä joulua Suomeen joka päivä.En todellakaan osta Tiimarista ja miten joku voi laittaa hyväntekeväisyyskortit samalle viivalle Tiimarin iänikuisten kanssa?

Lainaus:

mutta tänä jouluna mies sai kummilapseltaan (eli lapsen vanhemmilta) lahjaksi kehystetyn valokuvan lapsesta. Eivät ole juuri missään tekemisissä, mies muistaa lasta merkkipäivinä, ei muuten. Luulevatkohan vanhemmat oikeasti, että laitamme lähes ventovieraan pojan kuvan hyllyymme...Toi, jos mikä on junttia.

[Miksi kummilapsi on jäänyt ventovieraaksi?



mutta tänä jouluna mies sai kummilapseltaan (eli lapsen vanhemmilta) lahjaksi kehystetyn valokuvan lapsesta. Eivät ole juuri missään tekemisissä, mies muistaa lasta merkkipäivinä, ei muuten. Luulevatkohan vanhemmat oikeasti, että laitamme lähes ventovieraan pojan kuvan hyllyymme...Toi, jos mikä on junttia.

Meilläkään ei ole aikoihin enää tehty digikuvista valokuvia, niin aidot valokuvakortit aina säilytetään ja mukava nähdä kaverien ja sukulaisten pienten kuvia, joita ei ole välttämättä nähnyt pitkään aikaan tai koskaan.

Itse en lähettele kavereille ja kumminkaimoille lapsistani kuvakortteja. Ainoastaan lasten kummeille ja isovanhemmille...



Mutta kylläpä se niin vain on, että kiva oli saada noita lapsikuvakortteja sellaisiltakin kavereilta, joita tapaa aivan liian harvoin...Lasten kanssa meilläkin ne ovat ainoat kortit, joita pysähdytään katsomaan ja joista keskustellaan. Samoin ovat meillä keskeisimmillä paikoilla, vaikkakin kaikki kortit ovat esillä. Samoin itsetehdyt kortit ilahduttavat suuresti. Mutten oleta, että kaikilla olisi joka vuosi aikaa ja energiaa askarrella itse kortit tms... Kaikki joulutervehdykset ilahduttavat...

mutta tänä jouluna mies sai kummilapseltaan (eli lapsen vanhemmilta) lahjaksi kehystetyn valokuvan lapsesta. Eivät ole juuri missään tekemisissä, mies muistaa lasta merkkipäivinä, ei muuten. Luulevatkohan vanhemmat oikeasti, että laitamme lähes ventovieraan pojan kuvan hyllyymme...Toi, jos mikä on junttia.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Uusimmat

Suosituimmat