Olenko omituinen, kun koen olevani 42 vuotiaana liian vanha uuteen vauvaan?

Vierailija

Tuntuu, ettei nykyaikana saisi iän antaa olla esteenä millekään.

Hollywood- tähdet pyöräyttävät lapsia vielä reippaasti yli nelikymppisinä, pysyen kuitenkin alati hehkeinä ja nuorekkaina.

Täällä suomessakaan me naiset emme saisi vanheta, emmekä tunnustaa sitä tosiasiaa, että optimaalinen lapsentekoikä ei ole enää nelikymppisenä tosiasia.

Työpaikallani on naisia, jotka haikailevat reilusti yli nelikymppisinä vauvoista, osa ensimmäisistään.

On aivan totta, että moni nelikymppinen on hyvässä kunnossa, mutta moniko tietää, tai haluaa tietää, että viidenkympin lähetessä naisen fysiikassa tapahtuu selvästi nopeampaa rapistumista.

Varmasti suurin osa nelikymppisistä jaksaisi hoitaa vauvaa, monesti se olisi helpompaa ja miellyttävämpää kuin hektisessä työelämässä kärvistely..

Mutta vauva- aika on kovin lyhyt, suuremmat haasteet tulevat eteen, kun lapsi tulee murrosikään.

Vai onkjo tämä kalkkiviivoilla vauvan hankinta jonkinlaista pakoa todellisuudesta?

Sivut

Kommentit (33)

Vierailija

enää jaksa elää nuoren kanssa saman katon alla? Useimmat sen ikäisethän tuntevat olevansa elämänsä kunnossa. Ihme asenne teillä.



Sairauksia ja vaivoja voi toki tulla kenelle vain, mutta siitä näkökulmasta 50-vuotias on vielä "nuori".

Vierailija

itselläni ainakin on toimintakausia, joilloin kaikki asiat tuntuvat sujuvan tai sitten eivät. Alle 3-kymppisenä olin armottoman väsynyt, masentunutkin mutta virtaa on nyt, vajaa nelikymppisenä, ainakin kolmen entisen itseni verran, sen näkee ja tuntee joka päivä. Nyt on myös vapautuneempi ympäristön paineista, uskaltaa elää niin kuin itse haluaa, eikä välitä kyttääkö anoppi tai naapuri.

Vierailija

ja vauvakuumekin olisi, mutta en silti lähde enää tekemään vauvaa tässä iässä.

Juuri niinkuin ap:kin sanoi, nelikymppinen klaaraa kyllä vauva- ajan rumban, mutta on pakko ajatella myös tulevaisuutta.

Kyllä hieman hirvittäisi ajatus kuusikymppisestä itsestä ja teini- ikäisestä lapsesta samassa huushollissa.

Joku kirjoitti ylempänä, että murrosikäiset ovat kivoja, varmasti juu ovatkin.

Mutta siihen murrosikään kun liittyy usein kaikkea arvaamatonta..

Vierailija

joka perusterveenä, hyväkuntoisena ja 43-vuotiaana olisin valmis uuteen vauvarumbaan (esikoinen 4 v). Miksi ylipäätään pitäisi verrata itseään toisiin, jos ja kun elää omaa ainutkertaista elämäänsä, asui sitten Hollywoodissa tai lähempänä Helvetinkolua? Kalenteristakaan on turha katsoa, mitä mulle kuuluu, mutta pienimuotoinen perhepoliittinen neuvottelu siipan kanssa voisi olla paikallaan.

Vierailija

Pojat 4v. ja 7v. Kauhea sanoa, mutta ulkonäkö vaikuttaa asiaan. Äidin rypistyvä naama ja vauvan siloinen poski.

Kukaan ei kiinnitä huomiota, jos 40v. äiti on hyvin nuorekas ja ryppyjä ei näy.

amerikkalainen yli 40v. äiti näyttää hyvältä, kun on naama leikelty.

Enemmän minä olen saanut juosta poikieni perässä, kun naapureiden nuoret äidit. Meillä kuopus ollut tosi vilkas.

Tässä iässä jo kaipaa kunnon yöunia. Olen shokissa, jos joudun heräämään yöllä.

Vierailija

Viime aikoina on tosin tullut mieleen haikeus siitä, että pikkulapsi-aika on meidän perheessä ohi. Meidän suvussa on jo seuraava sukupolvi tekemässä vauvoja, eli vanhempien sisarusteni lapsilla on jo pikkuisia, omakin vanhin on jo murrosiässä. Pikkuiset ja söpöt kengät eteisessä on vaihtuneet 42-numeroisiin veneisiin..!



Suvun jouluaterialla katsoin kaihoten vauvojaan hoitavia vanhempia...mutta toisaalta kun kuuntelin heidän yövalvomisiaan, lasten sairasteluita yms. muistin miten makoisasti tulikaan viime yönä nukuttua 9 tuntia putkeen.



Ja kun toisaalta kuuntelen yli 50-v siskoani vaihdevuosissa, ajattelen, että en haluaisi hänen iässään hoidella enää leikki-ikäisiä. Että kyllä minun vauvani on tässä elämässä tehty. Ellei sitten tule yllärivauvaa.

Vierailija

Useimmat varmaan ajattelevat samoin. En itsekkään olisi enää varmaankaan alkanut lapsia yrittämään, mutta tunsin kuitenkin olevani kykenevä hoitamaan toisen tekemää lasta vielä 45-vuotiaana. Oman nuorimmaiseni sain 40-vuotiaana.

Vierailija

Itsekin olen menossa juuri 30v. täytettyäni ja kolme lasta saatuani sterilisaatioon. Ei enää vauvoja meille. Meidän tietoinen valinta oli tehdä lapset nuorena. Olin myös kotiäitinä lähes 7 vuotta, nyt on työelämän aika.



Mutta jokainenhan tietää itse oman tilanteensa parhaiten. Ymmärrän kyllä kypsemmälläkin iällä lapsesta haaveilevia. Eikä kaikilla ole mahdollista edes tehdä lapsia nuorena. Ja kaikki niitä eivät saa muutenkaan..

Vierailija

meille tulossa nyt kolmas ja jää takuusti viimeiseksi ja mulla ikää lapsen syntyessä 30v.



ihan vaan siitä syystä että meillä on noi sukurasitteet niin vahvat että en halua ottaa enää riskiä saada vain vauvan takia pysyvän sairauden.

Vierailija

haluaisi vauvaa. Äitini oli tämän ikäinen saadessaan minut, ja hän olisi saanut kyllä harkita kahdesti....



Toki se on ihmisestä kiinni. Muita en tuomitsisi, mutta itse en tahtoisi.

Sivut

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Uusimmat

Suosituimmat