En taida rakastaa enää miestäni... enkä itseäni..

Vierailija

Olen viimeisen vuoden kieriskellyt tunteissa, joita en ole ennen tuntenut. Suhteemme joka on kestänyt jo 20 vuotta, tuntuu tulevan nyt tien päähän. Enkä tiedä mikä on suurin syy!

Syyttä on varmasti siinä, että mieheni on ollut kovin mustasukkainen ja en ole saanut käydä esim. baareissa yksin (hän ei lähde koska on absolutisti). Myös alkoholi on ollut ihan kamala asia (vaikka pullo siideriä kaverin luona tai saunan jälkeen).

Seksielämämme on surkastunut kertaan viikossa, nyt ei sitäkään. HÄn ei ole muistanut minua enää syntymäpäivinä, äitien päivänä eikä jouluna. Mitään juhla ei ole, mitä voisi juhlia.

Hän pitää aina samoja vanhoja kulahtaneita vaatteita (josta olen monta kertaa vihjaissut). Hän on suoraan vihjaissut että voisin olla laihempikin, siitä syystä mm. rakastelu ei enää minua huvita. Toki olen laihduttanut, meikkaan ja ostelen uusia vaatteita.

Mutta... Muiden ihmisten mielestä meillä on kaikki tosi hyvin. On molemmilla ammatit, iso talo, kaksi autoa, kaksi kivaa lasta, ulkomaan matkoja vuosittain. Vaimo on iloinen ja hymyileväinen. Mutta tietäisittepä minkälainen hurrikaani pääni sisällä asustelee...?!

Olen kuitenkin reilusti alle 4-kymppinen nainen ja jostakin syystä minusta tuntuu että olen jo niin "käytetty" että lähentelen eläkeikäistä. Minulla ei ole enää syitä olla elämässsä täällä - muita kuin lapset.



Mitä ihmettä minä teen????

Kommentit (2)

Vierailija

kuulostaa täysin eri luonteiselta kuin sinä.sinä haluaisit elää rennommin,mitä en yhtään ihmettele..miehesi kuulostaa tiukkapipoiselta.ja ei ole kohtuutonta haluta muistamista synttäreinä yms. ja painosta ei saa koskaan maininta!minä antaisin ukolle kenkää,jos ei esim.pariterapia tai keskustelu auta. kaikilla on oikeus onneen ja tuossa iässä ei tosiaan kannata vielä ajautua ajan vietäväksi vaan..

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Uusimmat

Suosituimmat