Onko ihan hullua lapsiperheen muuttaa toiselle paikkakunnalle

Vierailija

kavereiden perässä?

Meillä asuu miehen vanhassa kotikaupungissa n. 150 km päässä paljon tuttuja ja sukulaisia. Täällä omassa kotikunnassa ei meillä paljon kavereita ole, eikä oikeen mitään sosiaalista elämää. Onko teistä ihan hassua että lapsiperhe muuttaisi toiseen kaupunkiin ihan kavereiden perässä, missä olisi paljon kavereita samassa elämäntilanteessa ja sosiaalista elämää? Ja onko kellään kokemusta muutosta toiseen kaupunkiin, mistä muutos kannattais alottaa, varmaan asunnon etsimisestä.. Työtä ei nyt varmaan ole niin helppoa saada tällä hetkellä, sitten pitäisi vaan aluksi kulkea junalla. Olis kiva kuulla jos jollain kokemuksia, ja miten on käytännössä sujunut ja miten lapset sopeutuneet.

Kommentit (4)

Vierailija

sen, että eiköhän se ole kuitenkin se työpaikka mistä pitäisi aloittaa... Jos työmatka on 150km, niin sosiaaliselle elämälle ei jää aikaa, rahaa saati energiaa!

Vierailija

Minä muutin tyttäreni kanssa toiselle paikkakunnalle, koska halusin olla lähempänä omaa perhettäni (äitiä, sisaruksia ja sukulaisia). Ensisijaisesti hain työpaikan k.o. kaupungista ja sitten vasta kun työpaikka oli kunnossa, niin muutimme.

Minun tapauksessa kylläkin olin muuttanut aikoinaan paikkakunnalle mieheni työn perässä. Kun erosin, mieheni muutti taas työn perässä toiselle paikkakunnalle, joten jäin siihen paikkakunnalle vain oman työni takia.

Kannattaa ensin löytää se työpaikka. Ilman taloudellista turvaa muutto on liian stressaavaa.

Lapsille iso paikkakunta muutto on aina hankala asia, joten täytyy aina varmistaa, että lapset viihtyvät myös uudessa kodissa. Minä pidin 2vko palkatonta vapaata, että pääsimme tutustumaan rauhassa uuteen ympäristöön. Kallis, mutta hyvä investointi.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Uusimmat

Suosituimmat