42-kokoiset naiset ovat onnellisimpia

Vierailija

Naiset, joiden vaatekoko on 42, ovat tyytyväisimpiä elämäänsä ja ulkomuotoonsa, paljastaa Englannissa tehty kysely, johon vastasi 3 000 naista. Asiasta kertoi hollantilainen Telegraaf-lehti.



Neljäsosa nelikakkosista oli suorastaan erittäin tyytyväisiä eloonsa.



Lähes puolet arvioi, ettei uralla voisikaan mennä nykyistä paremmin.



Kolmannes pitää seksielämäänsä erittäin tyydyttävänä.



Toiseksi onnellisimpia olivat kokoa 40 olevat naiset. He olivat erityisen tyytyväisiä ystävyyssuhteisiinsa, ja lähes 45 prosentilla heistä työelämässä sujuu toiveiden mukaisesti.



Kolmanneksi onnellisimpia olivat kokoa 36 olevat, sitten 44:t ja 38:t.



Onnettomimpia olivat selvityksen mukaan naiset, joiden koko oli yli 50.

Sivut

Kommentit (82)

Vierailija

keski-ikäinen nainen, joka olisi mielellään hoikempi, mutta ei yhtään nuorempi ja epävarmempi.



Lainaus:

Eli tietenkään se ei tarkoita että paino/ vaatekoko sinänsä tekisi ihmisestä onnellista tai onnetonta.



Oma teoriani entisenä laiheliinina ja nykyisena 40/42 -kokoisena on se, että ainakin joillaina naisilla iän, lasten jne. myötä kertynyt paino korreloi elämänkokemuksen ja sitä myötä paremman itseluottamuksen kanssa. Itse esim. nuorena pituutta lukuun ottamatta mallikroppainen (BMI 17-18), mutta silti onnettomampi ja epävarmempi kuin nykyään. Totta kai nytkin mielällään ottaisin se kauniin kropan, mutta nykyistä elämääni en vaihtaisi pois. Eli mieluummin nämä muutamat ylikilot ja muuten onnellinen elämäntilanne ja hyvä olo.

Vierailija

Lainaus:


Tästä saa sellaisen käsityksen, että lihavana oleminen on normaalia ja hyväksyttävää. Ihan kuin itsekuria ei tarvitsisi olla ollenkaan. Tosiasia on se, että läski on rumaa. Ihan tervettä ja terveellistä on olla haluamatta laardia perseeseensä.



Kateellisten panettelua lihavilta ämmiltä.




Tässä keskustelussahan ei pitänyt olla kyse siitä, miksi ihmiset ovat minkäkin painoisia - vaan puhtaasti puntaroida tutkimusta, jonka mukaan hieman keskimääräistä isokokoisemmat, _mutta vielä normaalin rajoissa olevat_ naiset vaikuttavat olevan laihoja onnellisempia.



Juuri nämä ylipainoisia kärkkäästi halveksimaan rientävät kommentoijat todistavat omalla tavallaan sitä, miksi laihuus ei tuo onnellisuutta tai positiivista elämänasennetta mukanaan. Minulle ei tulisi mieleenkään haukkua ketään lihavaksi tai tehdä itselleni ongelmaa jonkun toisen kiloista. Totta kai voin myöntää, ettei ylipaino yleensä ole kaunista - toisaalta se ei aina ja kaikilla myöskään ole mahdottoman rumaa. Jotkut kantavat kilonsa kauniisti. Olen itse ollut voimakkaan ylipainoinen, joten minulla on aiheeseen perspektiiviä.



Nyt lähemmäs normaalipainoa päässeenä taas osaan arvostaa tätä olemustani, mutten todellakaan ota stressiä siitä, etten ole lähelläkään kokoa 36. Väitän olevani hyvin onnellinen. Onnelliselta sen sijaan eivät kuulosta he, jotka täällä paasaavat "lihavista ämmistä" ja haukkuvat läskejä rumiksi.

Vierailija

No, itse käytän kokoa 40-42 ja olen 180cm pitkä ja painoa on 66 kg. En koe olevani läski, mutta tod.näk jonkun mielestä olen. Pienempiin vaatteisiin en viitsi itseäni ahdata, liian piukkoja. onnellinen olen näin, ja tykkään jopa peilikuvastani:)

Vierailija

Eli tietenkään se ei tarkoita että paino/ vaatekoko sinänsä tekisi ihmisestä onnellista tai onnetonta.



Oma teoriani entisenä laiheliinina ja nykyisena 40/42 -kokoisena on se, että ainakin joillaina naisilla iän, lasten jne. myötä kertynyt paino korreloi elämänkokemuksen ja sitä myötä paremman itseluottamuksen kanssa. Itse esim. nuorena pituutta lukuun ottamatta mallikroppainen (BMI 17-18), mutta silti onnettomampi ja epävarmempi kuin nykyään. Totta kai nytkin mielällään ottaisin se kauniin kropan, mutta nykyistä elämääni en vaihtaisi pois. Eli mieluummin nämä muutamat ylikilot ja muuten onnellinen elämäntilanne ja hyvä olo.

Vierailija

Lainaus:

Mua ahdistaa jo nykyinen kokoni 36, pitäisi olla taas 34. Pikkuhiljaa.. En ole ikinä ymmärtänyt miten joku voi päästää itsensä niin lihavaan kuntoon. Kaamean näköistä. Mikä voisi olla ahdistavampaa kuin se, että istuessa tulee karmeat vatsamakkarat housunvyötärön päälle.




Itse käytän housuista kokoa 40-42 (tykkään väljistä) ja vatsamakkaroista ei ole tietoakaan. Löisin miljoonalla vetoa, että voittaisin sinut missä tahansa urheilulajissa. ;)



Älä siis yleistä, että kokoa 42 käyttävä on "läski"! (Joku tietysti voi olla, jos on eri mallinen kroppa....)

Vierailija

Kuulostaa hyvinkin uskottavalta tutkimukselta...Me naiset täällä Suomen maallakin arvostelemme itsemme ja toisemme koon mukaan ja siitä johtuen on joko mieli korkealla tai maassa.Itse olen kokoa 52 ja todella lihava ja hyvin onneton siitä :( muuten kaikki hyvin,ihana mies,perhe,minä vain iso ja sitähän ei moni purematta niele!

Vierailija

tunnista ja/tai osaa itse käsitellä rakentavasti (mitä se muuten on?), vaikuttavat siihen miten ihminen suhtautuu ruokaan ja itseensä?

Monethan ovat tunnesyöjiä ja siten saattaa tulla painoa enemmän kuin haluaisi, mutta ei ole kuitenkaan muitakaan keinoja millä käsitellä tunteitaan kuin syöminen. Tai sitten syömättömyys tuo hallinnan tunnetta kun muuten oma mieli ja elämä vaikuttaa ennakoimattomalta ja stressaavalta?



Siten paino itsessään ei olisi onnellisuuden syy vaan seurausta omasta henkisestä voinnista. Miksihän koko 42 sitten on se monelle paras olotila - onko yleinen kauneusihanne (mihin painokin liittyy) liian tiukka ja kova naisten enemmistölle? Suurin osa varmaan tuntee itsensä vääränlaiseksi epäinhimilliseen ideaaliin verrattuna (joka on photoshopilla paranneltu kuva huippumallista).

Vierailija

olen 177 cm pitkä ja aikuisiällä painanut 55 kg. Olin kyllä laihanlainen, mutta en mä 38 pienempään kokoon mahtunut. Nyt yli 30 v painan varmaan normaalisti 68, ja vaatekoko on 40-42, raskaana painoa 82 ja vaatekoko 42. En ole koskaan joutunut nipottamaan ruoasta, ja aikoinaan oluttakin tuli vedettyä ihan riittävästi. Paino tuli kyllä lähinnä lihaksista, kun urheilin 5 kertaa viikossa.



Toisilla nyt on vaan aineenvaihdunta erilainen kuin toisilla (vaikka epäilen aina itsekin, kun joku sanoo, että lihoo, vaikka syö hyttysenannoksia), mutta siitä kolmeakymppiä lähestyessä itse huomasin, että osa herkuista jääkin vyötärölle ja reisiin.



Toisaalta tämän kokoisena olen kyllä ihan onnellinen, kroppa on paljon naisellisempi ja pehmeämpi olematta silti läski. Toisaalta mulle 10 kiloa sinne tänne ei juuri vaikuta onnellisuuteen, sitä suuremmat luvut ehkä herättäisivät vähän salaattihimoakin. Täydellinen vartalo? Kenellä sellainen on?





Lainaus:

38 ja 40 ovat ihan turhia välikokoja, joutuu nipottamaan ruoan suhteen, mutta ei silti ole ihan täydellinen vartalo, eli ymmärrän ton ap:n pointin.

Vierailija

Lainaus:

Mua ahdistaa jo nykyinen kokoni 36, pitäisi olla taas 34. Pikkuhiljaa.. En ole ikinä ymmärtänyt miten joku voi päästää itsensä niin lihavaan kuntoon. Kaamean näköistä. Mikä voisi olla ahdistavampaa kuin se, että istuessa tulee karmeat vatsamakkarat housunvyötärön päälle.




Vai läski? Jos mä olisin kokoa 42, olisin todellakin onnellinen enkä taatusti läski!



Tv. kokoa 50 oleva, BMI yli 30

Vierailija

Pitäiskö tässä nyt ruveta sitten lihottamaan itsensä? Tuleeko musta sen jälkeen onnellisempi vai?



Mä en kyllä voi ymmärtää miten onnellisuuus voi olla kiloista kiinni?

Vierailija

Lainaus:

Luulitko todella että köyhissä maissa ei ole lihavia?






En, mutta jos maa on kehitysmaa ja osa väestöstä näkee nälkee, niin se että kolmannes väestöstä on ylipainoisia on aika paljon.

Vierailija

Siellä 42-kokoinen on jo laiha, sillä aina viereltä löytyy vielä joku läskimpi. Varsinkin musta ja köyhempi väki lihavaa samoin kuten amerikoissakin. Ei siis ole mitenkään verrattavissa Suomen olosuhteisiin, ehkä tuo 42 olisi meillä jotain 38, jota pidetään keskinkertaisen tavalliselta koolta.

Sivut

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Uusimmat

Suosituimmat