Raskauden takia sairauslomalle, mitä tekemistä keksin?

Vierailija

Olen ollut koko syksyn sairaana, flunssaa, streptokokki, pari VTI:tä jne. Kolme päivää olin sairauslomalla myös supistusten ja alaselkäkipujen vuoksi. Laskin juuri, että olen joulukuussa ollut 5 päivää töissä ja 15 sairauslomalla. Pomoni ehdotti, että jäisin kokonaan sairauslomalle, vaikka äitiysloma alkaa vasta helmikuun puolessa välissä.



Katsoin työehtosopimuksesta, että minulle maksettaisiin max neljältä viikolta palkka, joten aina välillä pitäisi palata töihin ja jos ei onnistu, niin jäädä taas saikulle.



Onko muita saman kokeneita? Jotenkin tosi luuseriolo. Mitä ihmettä sitä sitten oikein tekisi, kun vauvakin syntyy vasta maalis-huhtikuussa?



Ajattelin ainakin aloittaa päivittäiset kävelylenkit, pitää päiväkirjaa ja lukea paljon. Ja olla toki lasten kanssa, joita on kaksi ennestään.



Miten muut olette saaneet ajan kulumaan vastaavassa tilanteessa? Ja tunteeko kukaan muu itsensä ihan onnettomaksi luuseriksi, kun ei terveys kestä normaalia raskautta?



T. ap, rv 30

Sivut

Kommentit (31)

Vierailija

Ollaan kyllä ihan oikeasti ihan samassa veneessä :) Mä kanssa teen noita samoja laskuharjoituksia. Mulla on tosiaan sairasloma loppumassa itseasiassa torstaina. Perjantaiksi menen töihin ja seuraavan kerran sitten loppiaisen jälkeen. Siitä on sitten mullakin ne samat pikkuisen reilut 5 viikkoa äitiysloman alkuun (ei kamalan montaa aamua ;)) ja siitä sitten ne samat maagiset 5 viikkoa... Itse selvisin esikoisen kanssa vain kolmen päivän "yliajalla", joten optimistisesti en edes ajattele, että aikaa saattaisi mennä enemmänkin. Saa nyt nähdä miten käy :)



Eihän tuo oikeesti kuulosta noin laskettuna niin kamalan pitkältä ajalta. Onkohan tämä vähän epätoivoisen puuhaa jo ;)



Itse olen miettinyt sitäkin, että kuinka paljon hurjemmaksi olo vielä tulee muuttumaan. Mulla ei siis ole muita varsinaisia vaivoja kuin nuo supistelut (ja närästys ja hysteria ;)), mutta kun tuntuu että supistelu säteilee ja vaikuttaa kaikkeen muuhunkin.



Itse muuten yritän pikkuisen opiskella yhtä alaani liittyvää juttua nyt sairastelun lomassa. En tiedä mikä siinä on, että vaikka aikaa olisi, niin keskittyminen ei oikein riitä siihenkään....





Lainaus:

Itse olen pilkkonutkin. Pidän nyt tässä vuoden vaihteessa saldovapaita ja seuraava lomapätkä on 1-6.1. 7.1 palaan töihin, ja silloin on jäljellä 5 viikkoa äitiysloman alkuun. Ja siitä taas 5 viikkoa laskettuun aikaan. Ja sitten saa odotella vielä pari viikkoa, ennen kuin vauva on sylissä, jos vanhat merkit pitävät paikkansa. Eli mulla jäljellä loma + 5 viikkoa + 5 viikkoa + yliaika, mutten todella summaa noita viikkoja yhteen :)

Vierailija

Jos osaat neuloa (siis itäsuomalaiset neuloo neulepuikoilla villapaitoja, sukkia, lapasia jne. eli tekee sitä samaa, jota länsisuomalaiset kutsuvat kutomiseksi), neulo lapsillesi jotain kivaa. Sopivia neuleohjeita on myös netissä. Lapsille, varsinkin pienille, on sikäli kiva neuloa, että nuttukin valmistuu nopeasti (toisin kuin vaikkapa aikuisen villapaita). Tai opettele neulomaan. Siihenkin löytyy ohjeita netistä. Sopiva aloituspaikka netissä on vaikkapa tämä sivusto:



http://www.kaspaikka.fi/neulonta/mita_neulonta_on/index.html

Vierailija

Itse olen pilkkonutkin. Pidän nyt tässä vuoden vaihteessa saldovapaita ja seuraava lomapätkä on 1-6.1. 7.1 palaan töihin, ja silloin on jäljellä 5 viikkoa äitiysloman alkuun. Ja siitä taas 5 viikkoa laskettuun aikaan. Ja sitten saa odotella vielä pari viikkoa, ennen kuin vauva on sylissä, jos vanhat merkit pitävät paikkansa. Eli mulla jäljellä loma + 5 viikkoa + 5 viikkoa + yliaika, mutten todella summaa noita viikkoja yhteen :)

Vierailija

Totta kai streptokokin ja VTI:n vuoksi raskaana olevalle täytyy kirjoittaa sairaslomaa. Etkö tiedä, että aiheuttavat supistuksia ja pahimmassa tapauksessa keskenmenon/ennenaikaisen synnytyksen riski on todellakin noussut. Varsinkin jos vielä fyysisesti raskas työ.

Vierailija

täällähän sitä taas ollaan. Meillä on tietsikat keittiön pöydän ääressä, joten tänne palstalle lipsuu tavattoman helposti.



Mulla jatkui flunssa ja olen sen vuoksi sairauslomalla vielä maanantain. Keskiviikkona sitten töihin taas. Sovimme lekurin kanssa, että katsomme tilannetta sitten, kun tämä flunssa on alta pois. Kyllähän sitä jaksaa paljon paremmin, vaikka supistelee, närästää ja on niitä liitoskipuja, jos on muuten terve. Mutta jos on ihan mahdotonta, menen ensi viikolla uudestaan lekuriin.



Mulla ei siis ole fyysisesti raskas työ, mutta kylläkin tosi stressaava.



Fiilis on kyllä ihan hyvä, olen tässä pikku hiljaa sulatellut asiaa ja alan vähitellen orientoitua siihen äitiyslomaan. Viisi viikkoa töitä jäljellä, eli ei paljoa. Lapset jatkaa äitiyslomallakin tarhassa kaksi päivää viikossa ja meinaan ruveta käymään uimassa. Ihan huippua!



T. ap

Vierailija

Mutta nyt en kyllä uskalla edes tosissani haaveilla sellaisesta, kun olen oikeasti ollut koko ajan kuumeessa. Mutta jos selviäisi pelkillä raskausvaivoilla loppuajan, voisi sitä jotain suoritellakin.

Vierailija

Sairaslomalla olen ollut nyt jo melkein kolme viikkoa. Pikkuhiljaa pitäisi yrittää töihin paluuta (jotenkin tiedän jo nyt, ettei se tule onnistumaan, mutta tuntuisi jotenkin tosi "säälittävältä" mennä taas lääkärille ennen kuin on edes kokeillut käydä töissä).



Tosi toivoton olo. Itse teen esimiestyötä ja ajattelen kokoajan, että tällaista malliako nyt sitten omalle työryhmälleni näytän. Mulla on aika mennyt ihan lukiessa, pienillä kävelylenkeillä ja ystäviin yhteyttä pitämällä. Esikoinen on jo koululainen, joten näin joululoman aikana on tietysti ihanaa kun ollaan voitu olla yhdessä.



Itselläni tässä taustalla ovat kovat supistelut. Jo normaali kävelykin laukaisee ne, joten aika vähän tässä oikeasti voi mitään tehdäkään. Toisaalta töihin paluu pelottaa, toisaalta taas pelottaa sekin, että mitä jos en töihin enää pääsekään. Kuinka pitkä tästä talvesta mahtaa tullakaan. Itse olen raskausviikolla 29 ja olo kaikkea muuta kuin freesi ;)



Ihan samoja ajatuksia mulla on kuin sinullakin. Koen itseni ihan häviäjäksi ja luuseriksi (varsinkin kun tällaisia ongelmia ei esikoisen odotuksessa ollut). Toisaalta järki sanoo, että nyt olisi järkevää mennä taas lääkärille (sairasloma on nyt katkolla), kun kuitenkin tiedän etten ole kunnossa. Toisaalta sitten taas kiusaus on suuri mennä töihin "kokeilemaan". En enää tiedä mikä on fiksua ja mikä ei. Supistelut vain ovat niin kamalan armottomia. En tiedä voiko niille oikeastaan yhtään mitään :( Mulla siis tämän kolmen viikon saikun syynä ovat olleet nimenomaan nuo supistukset. Muita vaivoja ei onneksi ole ollut!

Vierailija

...pakkaseen! Ei tarvitse ensimmäisinä viikkoina pikkuisen kanssa miettiä, mitä ruokaa laittaisi isommille lapsille ja kyläilijöille.

Vierailija

Kiva, että sinulla on hyvä fiilis nyt :)



Itse olen kyllä huomannut sen, että täällä palstalla tulee vietettyä sitä enemmän aikaa, mitä enemmän kotosalla on ;) Olihan mulla tuossa toki noin 6 vuoden tauko palstailussa, mutta näin uuden odotuksen myötä, olen löytänyt nämä sivut uudestaan ;)



Onhan se ihan totta, että jos muuten on kunnosa, niin noita raskausvaivojakin jakselee vähän paremmin. Sekin on totta, ettei tässä kannata mitään sankaria ryhtyä leikkimään, oma ja vauvan terveys on kuitenkin tärkein.



Itsekin suhtaudun vähän skeptisesti tähän omaan tilanteeseeni. Saa nähdä miten tässä oikeasti käy.



Mulla on vähän sama vika tuon työn suhteen. Fyysistähän se ei ole, mutta stressi on kova. Jo pitkin syksyä olin kyllä havaitsevani aika selkeän yhteyden stressin ja supistusten kanssa. Saa nähdä käykö mulla sitten niin, että kun pääsee "töissä vauhtiin", niin supparit alkavat samantien. Toisaalta oli kuitenkin tosi positiivinen yllätys "selvitä" kokonaisesta työpäivästä ilman ihmeempiä harmeja. Katsotaan miten käy. Pahaksi onneksi mulla olisi nyt tammikuun aikana yksi aika mittavahko projekti töissä hoidettavana, täytynee ottaa esimiehen kanssa asiaa esille ja jutella siitä, että onko mun mahdollista saada siihen minkäänlaista apua. Se toinen vaihtoehto töiden helpottamiselle kun tosiaan taitaa olla se sairasloma.



Vähiin nämä aamut kyllä ovat tosiaan käymässä ennen äippälomaa. Mäkin laskeskelin (taas!!!!) noita jäljelläolevia aamuja ja eihän niitä kamalasti enää ole.



Mulla tosiaan esikoinen on jo kolmasluokkalainen, joten äippälomalla on sitten päivisin ihan kivasti aikaa itselleen. Tuo uimisen aloittaminen kuulostaa kyllä hienolta. Yritänpä itsekin pohtia, josko jotain järkevää aktiviteettia keksisin ;)



Kovasti jaksamista!!!!



T: Se toinen

Vierailija

Toisaalta eikös ole lohdullista, että meitä on muitakin!!!



Kyllä tämä talvi varmasti oikeasti eteenpäin menee ihan omalla painollaan. Pitäisi vain unohtaa se stressaaminen.



Toisaalta lepo tekee kyllä hyvääkin, itsellänikin on nyt muutamat päivät menneet ihan levätessä. Tavallaan se on aika ihanaakin kun voi vaan köllötellä. Mutta kaikkeen tietysti kyllästyy ja sitten kun nuo vaivat eivät sitä rauhaa anna!



Varmasti tuo työpaikalle "piipahtaminenkin" tekee oikeasti ihan hyvää. Itsekin ajattelen, että on se mukava päästä ihmisten ilmoille, vaikka sitten kävisikin niin, ettei siellä töissä pystyisikään olemaan. Ja yritetään kumpikin unohtaa se itsensä syyllistäminen ja looseri-olo. Kyllähän tässä nyt kuitenkin aika ainutlaatuisista viikoista on kyse. Kyllä varmasti ehditään kumpikin loistamaan siellä työpaikalla sitten äippälomien jälkeenkin!



Kovasti jaksamista ja pirteää mieltä :) Käy kirjoittelemassa tänne kuulumisia :)



T: Se toinen sluibaaja ;)

Vierailija

Lainaus:

Pomoni ehdotti, että jäisin kokonaan sairauslomalle, vaikka äitiysloma alkaa vasta helmikuun puolessa välissä.




Ethän voi jäädä vain sairaslomalle kun "pomon mielestä se olisi parempi juttu". Sinä tarvitset syyn jäädä sairaslomalle. Sellaisen syyn että lääkäri kirjoittaa sinulle sairaslomaa. Sellaiseksi syyksi ei kelpaa että "pomo on sitä mieltä että mun kannattaisi jäädä nyt sairaslomalle loppuajaksi kun on ollut kaikkea pientä kremppaa". Nimittäin yrityksellä ei ole palkanmaksuvelvollisuutta edes yhdeltä päivältä jos sinulla ei ole toimittaa kunnollista lääkärintodistusta (syyksi ei kelpaa esim. "raskaudenaikainen stressi" tms.).

Vierailija

sinulla on jo lapsia ennestään, vietä heidän kanssa paljon aikaa, suunnitelkaa yhdessä mitä vauvan kanssa puuhataan. Pidä itsesi hyvässä kunnossa, panosta itseesi vielä kun voit. Siivoo koti tip top kuntoon, kaapit ja kaikki, vie ylimääräiset kamat kirpparlle. Laita kaikki vauvaa varten niin valmiiksi kuin mahd. (sitten et enää kerkii).

Itseäni kun vaivaa krooninen ajanpuute, niin siksi keksisin vaikka mitä.

Ja et todellakaan ole luuseri, elimistösi on kovilla! Lapsen ja äidin terveys on tärkeempi kuin mikä työ!!!

Vierailija

Ja kiva kuulla, että joku muukin plaraa kalenteria.



Mulla on töissä sikäli hassu tilanne, että näiden sairastelujen takia suurin osa töistäni on jo delegoitu muille eikä tilalleni olla ottamassa ketään, joten ei ole ketään perehdytettävää. Joten työmotivaatio on tämän vuoksi aika nollissa muutenkin.

Sivut

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Uusimmat

Suosituimmat