Tilanneviesti

Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Paikalla ketään kelle tehty sektio aikaisempien vaikeiden PONNISTUSTEN takia?

Vierailija

Olitko tyytyväinen että valitsit sektion?

Itsellä edessä miettiminen, että kuinka teen. Takana kaksi imukuppisynnytystä, ponnistamiset olleet todella hankalia, ei ole tullut edes ponnistamisen tarvetta lainkaan, kuopus oli lisäksi avosuisessa tarjonnassa (kasvot ylöspäin) mikä vaikeutti ponnistamista vielä lisää...

näistä jäänyt armoton pelko ponnistamista kohtaan. Todella kova pelko. Ja kuopuksen synnytyksestä jäi muitakin pelkoja... sellaisia, mitä en osannut aiemmin tulla huomioineeksikaan. Niin moni asia pelottaa.

Silti sektiokin pelottaa! Ja mieluummin alakautta (toipumisen takia) haluaisin synnyttää, mutta.... hirveän vaikea päätös! Sektion kyllä halutessani saan, asia on keskusteltu jo ennen raskaaksi tuloani.



Kokemuksia?

Kommentit (9)

Vierailija

Niistä jäin mullekin kauhea kammo, vaikka ei kyllä ole yhtä vaikeat kuin teillä kahdella ketjussa. Imukuppia ei tarvittu, mutta repesin kyllä järkyttävän paljon. Ponnistusvaiheet kestäneet noin 1,5 tuntia.

Kolmannessa synnytyksessä pelkäsin juuri tätä pitkään kestävää piinaa. Kun tuntuu, etten saa vauvaa ulos millään.

Kaksi kertaa ponnistin, muutama minuutti meni ja vauva oli ulkona! Mä vain hoin, että ei se voi olla tullut vielä... En voinut uskoa, että kolmas olisi tullut näin nopeasti. Ihmettelen sitä vieläkin. Miksi tämä vauva oli näin helppo ponnistaa, vaikka oli paljon isompikin kuin muut, yli nelikiloinen.

Vierailija

Ensimmäisen syntyi imukupilla kun en jaksanut enää ponnistaa (2500g, tosin hieman isopäistä sakkia ollaan:). Toinen käynnistettiin ennen laskettua aikaa jotta mahtuisi helposti ulos. Nooh, hätäsektioon päädyttiin kun ponnistusvaiheessa (jota en todellakaan edes tuntenut kun olin NIIN kipeä eikä kivunlievitystä ehditty antaa) lapsen sydänäänet romahti. Tuloksena kuitenkin aivan terve lapsi (3620g).



Nyt kun kolmas on sitten tulossa, olen menossa pelkopolille, kun en oikein uskaltaisi synnyttää millään tavalla.. Hätäsektion nukutus kun aiheutti mulle kauhean kuolemanpelon... Kait tästä selvittään jollain konstilla. :)



Mutta yritin kai tässä selittää että ei se käynnistyskään aina ihan auvoista ole....



Ja kesällä mullakin aika.

Vierailija

Mulla on 2 lasta ja 2 imukuppisynnytystä. Molemmissa supparit ja avautuminen meni hienosti (no sattuhan se mut sen voisin kokea koska vaan uusiksi). Ponnistusvaihe oli sitten yhtä tuskaa ja kesti, kesti, kesti...Eka laps oli kans avotarjonnassa ja revittiin kovalla imukupilla ulos, tokan kohdalla "pelkkä" pehmee riitti. Kolmas lapsi on nyt tulossa ja meen sektioon. Mieluummin toivun siitä pari päivää, kuin makaan 2 viikkoa puolitajuttomana sairaalassa kuten aikaisemmin. Pelkopolillahan ne tuputtaa tilastoja, mutta en jaksa enää uskoa että kolmas tulis ulos yhtään sen helpommin.

Vierailija

Lisää kokemuksia lukisin mielelläni!

Itselläni esikoinen oli iso, 4380g ja 55cm, kuopus hieman alle neljän kilon, mutta koin silti kuopuksen ponnistamisen paljon vaikeampana ja kivuliaampana, kivunlievitysten ajoitus meni mönkään kun avautuminen pysähtyi 8,5 senttiin jne.. tosi moni asia meni pieleen.

Ponnistamisen pelko on aivan järjetön. En tiedä, ei siihen auttaisi varmaan edes käynnistäminen :( Mutta sektiokin siis pelottaa, mutta eri tavalla. Siinä kuitenkin suurinpiirtein itse tiedän, mitä tapahtuu ja mitä on odotettavissa.

ap

Vierailija

Ekan synnytyksen jälkeen uskoin että ei voi toista kertaa yhtä hankalaa ponnistusvaihetta tulla (muutkin vakuuttelivat että HARVOIN tarvitaan toiste imukuppia - no, minä olin sitten tämä harvinainen tapaus). Nyt en enää kahden hankalan ponnistusvaiheen jälkeen jaksa uskoa mitenkään että seuraava kerta olisi helpompi =(

ap

Vierailija

voisitko harkita käynnistystä? Ei sektiossakaan tietysti mitään vikaa ole, mutta itse pelkäsin pitkää toipumisaikaa.



Minulla ensimmäisen (suuri vauva, imukuppi) ja erityisesti toisen (avotarjonta, imukuppi) jälkeen valtava synnytyspelko, mutta pelkäsin sektiotakin. Toinen ja kolmas synnytys käynnistettiin ennen laskettua aikaa, jotta vauva olisi sopivamman kokoinen - toisessa kävi sitten huono tuuri tuon tarjonnan kanssa.



Kolmas synnytys oli ihan toista maata, muutama minuutti salissa ja vauva syntyi. SIlloin vasta ymmärsin, mitä ponnistamisen tarve tarkoittaa.

Uusimmat

Suosituimmat