Marinaa miehestä

Vierailija

Tilanne on, että naisena teen ruoat, ja siivoan.

Haluaisin apua, tai että mies tekisi yhtä paljon, myös ruokaa, ja siivoaisi, sen sijaan, että katsoo tv:tä, nukkuu, tai puuhaa omiaan.

Jos jätän tekemättä, asiat vain kertyvät. Mies ei edes osaa siivota:



Esimerkiksi.

Mies lupaa hoitaa, mutta tekee sen ehkä "kohta", "ylihuomenna", "nokosten jälkeen" ja homma hoituukin kun astiat loppuvat, eikä keittiöön tai ruokapöydän ääreen enää mahdu syömään edes mies itse, ja sitten laittaa vain sen verran astioita tiskikoneeseen kuin sinne kerralla mahtuu, pöytäähän nyt on turha pyyhkiä, senkun puhaltaa enimmät muruset pois tai pyyhkäisee likaisella paidalla tai muulla pyykkiin joutavalla rievulla pahimmat tahrat. Tai kenties kunnostautuu ja pyyhkii ruokapöydän tiskirätillä, mutta heittää sen takaisin epämääräiseen tiskialtaaseen kaukaa ja unohtaa sinne lojumaan likaisena.

"Hella, mitä ihmettä, tarviiko sekin pyyhkiä? Eihän hän laita ruokaakaan!"



Onko oikeutettua haluta enempi osallistumista mieheltä, vai pitäisikö tyytyä osaani, itepä olen mieheni valinnut (ja siitä myös pääsee eroonkin) ja asettua itse sinne hellan ääreen ikuisesti, edes toivomatta muutosta?? Ruoan laittokin on ollut esim. 2vk kokeilujen aikana sitä, että käyvät lasten kanssa mäkkärissä, tai pitsalla niin että korvistakin tulee jo ulos sitä pitsaa, tai lämmittävät kaupan valmiita mikroruokia., ja siivous on sitä luokkaa, että maksan mieluusti siivoojan käymään, jos olen ollut poissa, ennen kotiin saapumistani...

Jopa siis teeveden mies osaa polttaa pohjaan.



12v naureskelin, ja yritin opettaa, mutta kun opit haihtuu savuna korvista ulos samantien. Eikä halua ottaa neuvoja vastaan, ei millään. Pyörä pitää keksiä itse uudestaan, myös sähkötöissä tai mitä tahansa hän rakenteleekin, teke ite vaikka mitä keksintöjä, ja myös sitä kautta keksii joskus jotain ihan uutta, ammatikseenkin asti. Ei siis koskaan lue käyttöohjeita... paitsi ihan viimeiseksi ehkä nyt on alkanut oppia, että ehkä sieltä saa jotain vinkkiäkin joskus... mut ei päde keittiöhommiin vieläkään!



Haluaa miehen joka osallistuu! Typerää edes kasvattaa lapset tasa-arvoon, kun ei se oikeasti toteudu ja tulee vain karvaita pettymyksiä kuten itselleni.

Kommentit (8)

Vierailija

Uskon että näitä löytyy puolilleen suomea. Mikä mättää? Onko se kasvatus?

t3. Mun pojasta ei tule tällasta miestä! Koulutan vaikka sinne 30 vuotiaaseen asti

Vierailija

Sottaa niin hirveesti että en enää ees yritä sitä muuttaa... aamulla kun herään niin oottamassa on paskainen keittiö, mies kun aina valvoo myöhään ja syö yöllä. Elikkä aamulla on kahvitahroja pöydät ja lattiat täys ja kahvinporoja usein kans. Kaapinovetkin jättää yleensä auki! Leivänmuruja riittää ja kaapinovet on tahmattu.

Mies on tuhonnut puolen vuoden aikana 5 kattilaa kun on polttanut niihin jonkun mössön pahasti pohjaan. Yhtenä päivänä lähti töihin ja kahvinkeitin jäi päälle ja hajosi:-( Onneksi ei käynyt vieläkin pahemmin.

Mies sottaa myös kylppärissä ja koko kämppä on pullollaan roskia (esim. suklaapapereita) kun hän ei vie niitä ikinä roskiin. Aikani jaksoin valittaa ja nalkuttaa mutta eipä tehonnut. Nyt on mitta ihan täys tätä!!!!! Oon päättänyt jättää sen possun.

Vierailija

No ei ole eikä kyllä edes naurata.



Oma mieheni on hyvätahtoinen ihminen mutta hän on myös täysin...



* oma-aloitteeton ("ai ruoka oli lopussa? en tullut kattoneeksi jääkaappiin ennenku lähdin kauppaan...enkä muuten tuonu mitään koska en tienny mitä haluat syödä"- ja HÄN on meillä se nirsoilija!!)



* syy-seuraus-jutut aivan hakusessa = idiootti ("ei käyny mulla mielessä että olisin voinut ottaa sen pyyhkeen/rätin uuden kalliin sohvan päälle kun leikitin siinä pulautteluun taipuvaista vauvaa sen jälkeen kun vauva oli just syönyt")



* hidas ( älyää päivää ennen reissua että hän tarvitsee uuden vaatekerran, passin sekä jonkun lomakkeen joka piti täyttää kuukautta ennen matkaa)



* tilannetaju nolla (kun vihjailen että voisimme lähteä kotiin vierailta sillä kello tulee jo kahdeksan, mies katsoo minua aidon loukkaantuneena että "miksi?" ja isäntäväki saa olla nolona kun mies vinkuu pienen lapsen lailla ettei halua lähteä vielä)



* lapsellinen, lapsellinen, LAPSELLINEN!!!!!!!! Viimeksi kun suuttui minulle, meni ja osti "hätärahastolla" jonkun kirjan jonka oli halunnut jo jonkin aikaa. Kerran myös katkaisi sähköt koko asunnosta kun käskin häntä tekemään kotityönsä. Tämä ominaisuus on se, jota vihaan yli kaiken!!!!!!!



Joka ikinen päivä aamuni alkaa itsestäänselvyyksien toistamisella/ajattelulla itsekseni; "nouse rakas ylös tai myöhästyt töistä" -> NOUSE JO YLÖS, OLET SANONUT "JOO" SIINÄ KOHTA TUNNIN -> "Ihan turha suuttua minulle että olet myöhässä" -> "Enää et ehdi oikein syömään, joten laitoin sinulle evästä matkalle" -> "Ai ei tee mieli no ole sitten nälässä" -> "Paitasi on lattialla eikä sitä ole pesty sillä et tuonut sitä pesuun kuten pyysin eilen illalla" -> Sepä kiva että et voinut vetää vessaa taaskaan nro kakkosen jälkeen -> "En kuule tiedä mitä haluat syödä päivälliseksi, minulla on tänään jumppa, muistatko?" -> Arvaan ettet muistanut...kuten tuskin sitäkään että tänään on viimeinen päivä palauttaa veroilmoitus... Myöhemmin kun olen siivonnut miehen jäljet ja saanut aamupäivän hoidettua, mies soittelee töistä jokaisella mahdollisella tauolla ja kertoo kuinka on nälkä kun ei syönyt aamiaista ;). Ja toki on unohtanut tässä vaiheessa jo sen jumppani sekä sen tosiasian että kaupassa pitäisi käydä.



Illalla onkin mukava riidellä kaikesta mikä on mennyt päin helvettiä- ja aamulla tuo yllä oleva alkaa taas uudelleen. En käsitä. En tajua. Olen fiksu, itsenäinen nuori nainen ja silti siedän tätä. No, tarvitseeko edes sanoa että seksin määrä on meillä hyvin lähellä nollaa ja että elämämme on muutenkin kuin 50-vuotiaan pariskunnan touhuja. On keskusteltu, käyty puhumassa ulkopuolisten kanssa... mutta mies ei muutu enkä minä siedä sitä että joudun tekemään aivan kaiken yksin jossen koko ajan "paimenna".

Vierailija

Mutta en kuitenkaan tee eväitä, valvo heräämistä yms. jos ei herää, myöhästyköön, jos ei tee eväitä, olkoon nälässä....Eihän sun tarvi jokaiseen puheluun edes vastata jos tiedät asian, sitäpaitsi oma on häpeä jos ei aikuinen mies osaa eväitä tehdä.









Lainaus:

No ei ole eikä kyllä edes naurata.



Oma mieheni on hyvätahtoinen ihminen mutta hän on myös täysin...



* oma-aloitteeton ("ai ruoka oli lopussa? en tullut kattoneeksi jääkaappiin ennenku lähdin kauppaan...enkä muuten tuonu mitään koska en tienny mitä haluat syödä"- ja HÄN on meillä se nirsoilija!!)



* syy-seuraus-jutut aivan hakusessa = idiootti ("ei käyny mulla mielessä että olisin voinut ottaa sen pyyhkeen/rätin uuden kalliin sohvan päälle kun leikitin siinä pulautteluun taipuvaista vauvaa sen jälkeen kun vauva oli just syönyt")



* hidas ( älyää päivää ennen reissua että hän tarvitsee uuden vaatekerran, passin sekä jonkun lomakkeen joka piti täyttää kuukautta ennen matkaa)



* tilannetaju nolla (kun vihjailen että voisimme lähteä kotiin vierailta sillä kello tulee jo kahdeksan, mies katsoo minua aidon loukkaantuneena että "miksi?" ja isäntäväki saa olla nolona kun mies vinkuu pienen lapsen lailla ettei halua lähteä vielä)



* lapsellinen, lapsellinen, LAPSELLINEN!!!!!!!! Viimeksi kun suuttui minulle, meni ja osti "hätärahastolla" jonkun kirjan jonka oli halunnut jo jonkin aikaa. Kerran myös katkaisi sähköt koko asunnosta kun käskin häntä tekemään kotityönsä. Tämä ominaisuus on se, jota vihaan yli kaiken!!!!!!!



Joka ikinen päivä aamuni alkaa itsestäänselvyyksien toistamisella/ajattelulla itsekseni; "nouse rakas ylös tai myöhästyt töistä" -> NOUSE JO YLÖS, OLET SANONUT "JOO" SIINÄ KOHTA TUNNIN -> "Ihan turha suuttua minulle että olet myöhässä" -> "Enää et ehdi oikein syömään, joten laitoin sinulle evästä matkalle" -> "Ai ei tee mieli no ole sitten nälässä" -> "Paitasi on lattialla eikä sitä ole pesty sillä et tuonut sitä pesuun kuten pyysin eilen illalla" -> Sepä kiva että et voinut vetää vessaa taaskaan nro kakkosen jälkeen -> "En kuule tiedä mitä haluat syödä päivälliseksi, minulla on tänään jumppa, muistatko?" -> Arvaan ettet muistanut...kuten tuskin sitäkään että tänään on viimeinen päivä palauttaa veroilmoitus... Myöhemmin kun olen siivonnut miehen jäljet ja saanut aamupäivän hoidettua, mies soittelee töistä jokaisella mahdollisella tauolla ja kertoo kuinka on nälkä kun ei syönyt aamiaista ;). Ja toki on unohtanut tässä vaiheessa jo sen jumppani sekä sen tosiasian että kaupassa pitäisi käydä.



Illalla onkin mukava riidellä kaikesta mikä on mennyt päin helvettiä- ja aamulla tuo yllä oleva alkaa taas uudelleen. En käsitä. En tajua. Olen fiksu, itsenäinen nuori nainen ja silti siedän tätä. No, tarvitseeko edes sanoa että seksin määrä on meillä hyvin lähellä nollaa ja että elämämme on muutenkin kuin 50-vuotiaan pariskunnan touhuja. On keskusteltu, käyty puhumassa ulkopuolisten kanssa... mutta mies ei muutu enkä minä siedä sitä että joudun tekemään aivan kaiken yksin jossen koko ajan "paimenna".

Vierailija

pitää elää kuin sikolätissä jos en siivoa koko ajan kaikkia jälkiä.Aamu alkaa keittion siivoamisella, sokerit ptkin pöytää aj teepussit pöudällä tms.



Kengät aina keskellä kämppää, samoin takki... kylpytakki ja vaatteet heitetään sinne missä sattuu seisomaan. nenäliinat, suklaapaperit ym ym.



Ja sitten vielä kaikki aina mun vika. mua saa ja pitää haukkua enkä saa sanoa mitään vastaan, silloin olen se ongelma....



joku 2 persoonsllisuus sillä kyllä on, kun se toinen persoona on tosi iloinen ja kiltti ja mukava....

mutta sitten se toinen.

mä en oo mitään, niin tai olenhan mä, tyhmä, huora, paska, sika ym ym.....



ja kun on taas " terve" niin olen kulta ja paljonko rakastan... no arvaa..

uskon kyllä että paholainen saa siitä aina vallan. tekee kaikkea sellasta jota ei terve ihminen tekisi, se on pahoilaisen työtä

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Uusimmat

Suosituimmat