Tilanneviesti

Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

*^*^*KOTILOIDEN (kolmatta odottavien) tammikuu*^*^*

Seuraa 
Liittynyt17.9.2015

Aloitan uuden pinon Kotiloille

Sivut

Kommentit (37)

Vierailija

Pitkästä aikaa jos kirjottelis tähänkin pinoon. Olen kyllä lukenut ahkerasti.. :)



Täällä mennään niin sanoitusti suht koht loppusuoraa, rv 31, mutta tuntuu että aika matelee. Olen ollut nyt kaksi viikkoa sairaslomalla, lapset ovat tarhassa/eskarissa normaalisti vielä helmikuun. Täytyy vaan yrittää nauttia nyt tästä rauhallisuudesta, uskon että kun masuasukki ulkoistuu niin ei ole ajanvietto ongelmia... :D



Meillä esikko (6v tyttö) odottaa jo kovasti vauvan syntymää, kuopus (4v poika) ei ole niin kiinnostunut.



Mites kolmannen odottajat, oliko teillä kohdunsuu jo pehmentynnyt keskiraskauden lääkärintarkastuksessa? On varmaan normaalia, täytyy vaan suht rauhallisesti ottaa ainakin pari seuraavaa viikkoa. En kyllä yhtään pahastuisi jos vauveli päättäisi syntyä paria viikkoa ennen laskettua. Tuurillani tämä menee sen kaksi viikkoa yli että heilahtaa.



Palataan taasen ja hyvää viikonloppua kaikille!!



Terkuin numerokolme ja pikku hippu rv 31

Vierailija

Mukavaa alkanutta vuotta kaikille kotiloille!



Tähän asti raskaus on sujunut hyvin, mutta aiemmissakin raskauksissa vaivannut hepatoosi on nyt nostanut päätään ja kärsin ihan tajuttomista kutinoista. Kävin tänään päivystyksessä, kun en kestänyt enää ja sain onneksi reseptin kutinalääkkeelle. Toivotaan, että se auttaa. Huomenna pitäisi mennä taas otattamaan sappihapot.



Jotenkin harmittaa tämä, että missään raskaudesa en ole saanut kokea ns. normaalia loppua, vaan aina on ollut nämä kutinat ja pelko vauvan puolesta. Toisaalta, yhdellä sun toisella tuntuu olevan jos jonkinlaista kremppaa, että ei kai se loppuodotus ole kuin hyvin harvalla vaivaton.



Haluasinkin jo kärsimättömänä päästä synnyttämään, että tietäisi vauvan voivan hyvin ja pääsisi eroon tästä kutkasta..! Raaps, raaps...



Mukavaa odotuksen jatkoa kaikille!



Hilpsu rv 36+2

Vierailija

Hauska lueskella niiden kuulumisia, joilla la lähestyy. Mulla on niin seesteinen vaihe, että tuskin muistan olevani raskaana. Toki siis potkut tuntuu ja vatsa on tiellä, mutta kolmannella kerralla ei oikein osaa niitä enää ihmetellä. Tää nyt vaan menee tässä ja 42 päivää töitä jäljellä. Eli äippälomaa odotellessa.



Eilen iski huvitus, kun meidän 2 v ei ollut nukkunut päiväunia hoidossa ja nukahti sit tietty autoon. Kannoin sisälle ja laitoin ruoan ja herätin sit syömään, mikä selvästikin oli virhe, koska mikään ei kelvannut, vaikka oli kova nälkä. Lihapullat piti pieniä neljään eikä viiteen osaan, maito piti saada lasista eikä mukista, juusto piti saada käteen eikä leivälle jne. 4v sit ilmeisesti huomion puutteessa alkoi piirrellä maidolla kuvioita pöytään ja loukkaantui kun toruttiin, niin että alkoi vetään tekoitkushowta. Mä yritin pidätellä naurua parhaani mukaan, koska tilanne oli kuin suoraan komediafilmistä ja mies siihen tokaisi, että hei, meille on muuten tulossa kolmas. Sit hihitettiin sitä hetki ja lapsetkin rauhoittu kun yllättyivät niin vanhempien käyttäytymistä. Toivottavasti huumori riittää sittenkin, kun soppaan lisätään ruokaa heittelevä vauva. No siihen mennessä 4 v on jo 5 ja 2 v uhma on vaihtunut 3 v uhmaan (tosin näyttää että suvantovaihe siinä välissä jää tällä kaverilla saavuttamatta).



No, tuulta päin,



Tuuti rv 25

Vierailija

mp73: Kiva että sinäkin alat päästä jo turvallisille viikoille! Mullakin tässä kolmannessa raskaudessa alkoi jo tosi aikaisin tuo häpyluukipu. Neuvolassa sanottiin, että mitä useamman kerran on raskaana, niin sitä aiemmin "elimistö muistaa" ja alkaa valmistautua synnytykseen. Tällä hetkellä mulla nuo liitoskivut on välillä ihan kamalat, häpyluu tuntuu ihan nitkuvan, ja siihen vihlontaan ei edes kipulääkkeet auta...



Mulla on tänään neuvola. Vähän jänskättää, että paljonko on pyhien jälkeen kiloja kasassa! Turvotus on kyllä sitä luokkaa, että nestettäkin on, mutta tuli kyllä syötyäkin aika paljon joulun ja uuden vuoden aikaan... :/ I



han hassulta tuntuu, että nyt alkaa oikeasti lähestyä se laskettuaika kovaa vauhtia! Masu on kyllä jo valtava, ja suppareita (kipeitäkin) tulee aika paljon, ja muutenkin olo tuntuu aika raskaalta... Nyt kun olen ollu näiden isompien kans tässä kotona, niin alkaa jo hirvittää, että miten sitä pärjää kun on vielä vauva tässä hulinassa. Mutta toivon, että muksut ymmärtäis ja olisivat apuna!



Tässä vaiheessa raskautta mulla edellisissä raskauksissa ollu jo kaikki valmiina, mutta eipä ole nyt... Ehtii kai tuota vielä?! Kaikki tavarat ja vauvan vaatteet on kyllä olemassa (ehdin jo tässä kakkosen jälkeen antamaan/ myymään paljon pois). Kaikki vauvan vaatteet on pahvilaatikoissa varastossa, ja hoitopöytä sekä sänky on osissa myös varastossa. Pitäis järjestellä meidän makkari uusiksi ja tehdä kaappiin tilaa vauvan vaatteille...



Mimmi75, rv.33+5

Vierailija

Tällä kertaa olen pystynyt juomaan kahvia koko ajan ja pahoinvointi on ollut vielä minimaalisempaa kuin tytöistä. Tosin esikoiselta ykäsin kerran, kuopukselta yökkäsin ehkä kerran, kuten nytkin. Väsy on kyllä ollut yhtä rasittava seuralainen joka kerta, kuten myös se, että heräilen joko aikaisin (klo 5) tai sitten valvon öisin.

Vierailija

Kyllä se hoitaja voi olla ihan oikeassakin ;-) Minulla oli kohta 7 vuotta sitten influenssapöpö ja kuume nousi yhtäkkiä, sahaili sinne tänne ja keuhkot olivat tulla yskiessä ylös ja ulos (jos nimittäin uskalsi yskiä, kun sattui niin sairaasti). Olin yhteensä 2 viikkoa tuolloin sairiksella ja lähes tuon koko ajan myös kuumeessa. Sen jälkeen olenkin sitten ottanut influenssarokotuksen... Kuulemma yleensä ihmiset suhtautuvat hieman negatiivisesti em. rokotukseen, mutta en ole kenenkään, joka tuon taudin on sairastanut kuullut sen jälkeen kieltäytyvän rokotuksesta :-) Ja kun se taudin sairastaminen ei sinänsä auta ja eihän se auta rokotuskaan välttämättä, mutta yleensä ainakin lieventää taudinkuvaa. Viime vuonnakin otin rokotuksen ja minulla oli huhtikuussa influenssa-b eli eipä sitten auttanut tietty tuo rokotus, kun se on siihen a-muotoon, mutta enpä sairastanut sitten sitä a-pöpöä, joka töissäkin riehui keskitalven aikaan.



Mutta, mutta. Jos olo on noin hankala ja jos vielä huononee, niin kipaiset tietty päivystykseen. Minäkin olin tuolloin 7 vuotta sitten vappuaattona päivystyksessa (mies kiikutti mut sinne, vaikka oli itse lähes yhtä huonossa hapessa) ja multa otettiin myös keuhkokuva, koska haluttiin varmistaa, ettei ole keuhkokuumetta. Eli on kyllä tosi outo täti, jos toteaa vain, että sairasta ja kärsi. Onhan tuohon nyt raskaana olevillekin apua. Ja esim. itse sain tuolloin kodeiinipitoista yskänlääkettä ja kodeiiniahan voi olla myös raskaanaolevien lääkkeissä (ainakin esim. panacodia minulle tyrkytettiin päänsärkyyn esikoista odotellessa -joskaan en sitä sitten syönyt). Tuo yskänlääke oli kyllä sellaista tujua, että meni vajaa minuutti ja minulta oli vintti pimeänä...



Paranemisia!

Vierailija

oli tippunu toiselle sivulle.



Ihanaa kun on talvi, lunta ja pakkasta! Pari viime talvea ollu liian leutoja.



Taas alkoi uusi viikko =) näin se aika vaan menee, vaikka välillä ei millään malttaisi odottaa kesään saakka että saa pienen käärön syliin...!



En tiedä tuosta kohdunsuusta, kun mulla oli alku-ultra rv 8+2 ja sen jälkeen neuvolan tädin mukaan np-ultra katsotaan lääkärikäynniksi ja mulla on rakenne ultra 13.2. ja sekin katsotaan lääkärikäynniksi. Kuulemma eka varsinainen lääkärikäynti on vasta rv24-27.... tuntuu kyllä hassulta.



Viime yönä heräsin kolme kertaa kovaan kipuun alavatsalla, säikähdin kunnolla mutta kun aamulla nousin ylös niin ei kivuista tietoakaan. Olisikohan ollut jotain normaalia? Suolistokin on kyllä hieman temppuillu.



mp73 ja Sissi rv 17+0 (kohta puolessa välissä)

Vierailija

ja nostan meitä samalla, oltiin jo kolmossivulla!



ELi meidän kakkonen on alkanut vihdoin 2,5 v:n kypsässä iässä nukkumaan öisin. Viime viikolla heräsin tasan yhtenä yönä kakkosen tohotuksiin, tosin useamman kerran samana yönä, mutta kuitenkin. Siis 6 yötä 7:stä vähintään 10 tuntia unta yhteen putkeen! Meidän mittakaavassa se on ihan mystinen suoritus. Ainoa mikä harmittaa, on, että oma raskaus on niin pitkällä, että heräilen vessaan 1-3 kertaa yössä. Muuten olisin nukkunut ennätykset jotain 4,5 vuoteen. Ykkönen oli vauvana huonompi nukkuja, mutta nukkui 2 v vanhana jo lähes kaikki yöt kokonaan. Ja olisi varmaan nukkunut aiemminkin, mutta sit piti ryhtyä isoveljeksi ja sehän sekoittaa pienen miehen elämän.



Kolmonenhan syntyy vasta huhtikuulla, eli jos tästä saataisiin tapa, niin voisi sitten toivoa lyhyttä takapakkia tuon nukkumisen suhteen. En viitsi edes kuvitella, että mitään takapakkia ei tulisi, mutta jos selvittäis parin viikon kukkumisilla. Olis aika helppoa, jos sais isot lapset nukkumaan omassa sängyssään ja ainoastaan vauva olis meidän makkarissa.



Haaveillahan saa, mutta tänään toiveikkaana



tuuti ja nappula rv 26+3

Vierailija

Yhtäkkiä omalla kohdalla tuntuuki, että kesäkuun lopulle on ihan hurrrrjan pitkä aika... Vaikka tässä on ollu tunne, et viikot vaan vilahtelee ohi...

Vähänkö mä oon kateellinen... :D



Noh, itelle ei erikoisia, auvoista keskiraskautta mennään, liikkeet vahvistuu hiljalleen ja massu kasvaa... Ens viikolla olis sit rakenneultra, ni pääsee tarkistamaan, josko kaikki olis hyvin... Ja jos sitä vaikka sais tietää, josko tässä kolmatta poikaa odotellaan... :) ~mitenkä niitä tyttöjä edes hoidetaan...~

Noin muuten omasta olosta ni on aikas kamala... Mä luulen, et mulla on keuhkoputken tulehdus tms, mut vastaanottotäti tiesi puhelimessa, et tää on vaan influenssaa, eikä lääkäriin juuri kannata muuten tulla ko hakemaan saikkua... Just. Ainoa vaan, et oireet alkoi äkillisesti eilen, värisyttää, sattuu yskiessä niin et tuntuu keuhkojen tulevan ulos, kuume sahailee sinne ja tänne... Mut pää ei oo kipeä, lihaksetkaan ei sanottavasti, eikä oikein nenäkään vuoda (vaikka se täti tiesi mulla näitäki oireita olevan...) Pitää odottaa, et terveysasema menee kii ja mennä sit päivystykseen, jos olo jatkuu tällasena tai huononee...



Diipadaapa ja vali vali... :D

Kirjoitellaan taas!



Luuk@ ja Oiva 18+6

Vierailija

Heippa kaikille, kiva kuulla että tää häpyluukipu onkin varmaan ihan normaalia, kun kolmas raskaus menossa... Olen jo ollut hieman huolissani tästä juilimisesta ja siitä tekeekö se kohdunsuullakin jotain..



Ultra olisi edessä maanantaina, istukan paikka tarkistetaan, tällä kertaa ultraajana lääkäri. Saas nähä suostuuko ottamaan kantaa sukupuoleen. Kätilöhän oli sitä mieltä että poika tulossa.



Onko teillä kumpaa sukupuolta tulossa? Pitääkö useimmilla paikkansa se että kakkonen ja kolmonen ovat samaa sukupuolta? Aika näyttää pitikö kätilön arvio paikkansa..



Hyvät jatkot kaikille!



Terkuin numekolme ja pikkuhippu 28+1

Vierailija

Nyt on sitten tullut veriseula+np-ultrasta normaali tulos. Kätilö kyllä jo pelotteli, että tulee kutsu jatkotutkimuksiin, kun oli niskaturvotusta 2 mm (josta totesi, että laittaa sen, kun on tuo kuitenkin lähempänä kahta kuin yhtä...) ja olen jo sen verran "vanha" (35 v.). Että näin. Aika iso herne ollut nenässä tuon takia ja mm. 3 päivää oli järjetön hedari. Varmaan tulee rakenneultrassa ja neuvolassa annettua palautetta em. asiasta. Mieskin jopa totesi, että olipa negatiivinen asenne kaikkeen tuolla kätilöllä. Tuo turvotus ja ikäasia ei nimittäin ollut ainoa, mistä kävi huomauttelemaan. Mutta nyt odotellaan!



Tyttö/poikaoloista minulla ei ole aavistustakaan, kun meillähän on kaksi tyttöä :-) Ja mistään uskomuksista en ole minäkään kuullut. Minä en suoraan sanottuna osaa edes ajatella, että odottaisin poikaa. Neitimme puhuvat myös siskosta, tosin isompi kyllä tajuaa, ettei voi tietää, kumpi on, mutta siskosta silti puhutaan. Tähän mennessä ei ole mikään poikennut edellisistä raskauksista, paitsi se, että tuota niskaturvotusta nyt ylipäänsä yhtään oli ja kieltämättä myös se, että tuo mahakääpiö oli ultrassa päikkäreillä ja liikkui paljon vähemmän (tosin liikkui, söi peukkua ja kieppui kyllä, kun heräsi) kuin siskonsa aikoinaan samassa ultrassa. Ja tyttömme ovat rauhallisia neitejä, joten ei voi sanoa, että oli jo mahassa vilkas ;-) Mulla oli myös esikoiselta ns. poikamaha ja muutenkin ns. poikamerkkejä, että enpä menisi niihinkään luottamaan. Eiköhän se jokainen raskaus ole omanlaisensa, vaikka samaa sukupuolta olisikin!



Ja rv:t tänään huikeat 12+3!

Vierailija

Ja kuten näköjään monella muullakin kolmatta odottavalla, hankinnat on vielä tekemättä. Eipä meillä tosin muita hankintoja tehdäkään kuin turvakaukalo, ennestään löytyy kaikki tarpeellinen (ja vielä vähän lisää...).



Miten olette muuten ajatelleet sijoittaa kolme lasta autoon?

Moni kaveri on heti uudesta vauvasta kuultuaan sanonut, että nyt menee sitten auto vaihtoon... siis häh? ei käynyt mielessäkään! Meillä on mielestäni tilava farmari (Volvo), ja voi kyllä olla ahdasta takapenkillä kun on turvavyöistuin, turvaistuin ja turvakaukalo, mutta olen ajatellut, että jos ei mahdu, niin esikoinen menee turvavyöistuimessa eteen...



Tiedättekö muut tulevan vauvan sukupuolta? Mua harmittaa kun kaveri rakenneultrassa piti jalat tiukasti ristissä, ettei yhtään päästy kurkkimaan. Olisi ollut kätevää tietää kaivaako varastosta valmiiksi punaiset vai siniset nutut :) Kun molempia jo löytyy, niin eipä ole enää paineita suuntaan tai toiseen!



Mä en ole ennen kuullutkaan noista uskomuksista, että 1. ja 2. tai 1. ja 3. lapsi olis samaa sukupuolta. Toisesta tiesin (vaikkei sitä koskaan kysyttykään), että oli eri sukupuolta kun eka, kun koko raskaus oli ihan erilainen ja kaikki "klassiset" tyttö/poika merkit (syke, vatsanmuoto, mieliteot...) piti paikkansa molemmilla kerroilla. Nyt on ollut tähän asti vahva tyttöolo, mutta jostain syystä tuo tunne on koko ajan heikennyt, enkä enää tiedä yhtään kumpi siellä on.

Vierailija

Mä joskus alkuraskaudessa kirjoitin tänne jotain.. mutta on sitten jäänyt.

Nyt kun synnytys alkaa olla jo todella lähellä on mieleen hiipinyt pieni pelko siitä miten se arki 3 pienen lapsen kanssa oikein lähtee sujumaan. Eli lapset on tällä hetkellä 3v ja 1v, tosin molemmat täyttävät toukokuussa, että ovat sitten jo 4 ja 2, mutta pieniä silti. Muistan kun kakkosen kanssa kotiuduin sairaalasta ja tuntui,etten mä kahden kanssa osaa tehdä mitään =). Sitten kun se arki lähti rullaamaan niin helpostihan sitä nyt kahden kanssa pärjäsi.



Nyt sitten pelottaa kolmen kanssa,kuinka homma toimii. Lapset ( tyttö ja poika) kyllä touhuavat jo paljon keskenään ja kuopuskin syö jo itse, vaipoissa tosin vielä on. Yöt nukutaan pääosin hyvin, että sikäli asiat on hyvällä mallilla. Esikoinen käy 2 kertaa viikossa avoimessa päiväkodissa, on siellä aamupäivät..saa hänkin vähän ikäistään seuraa =) Muuten ihan kotihoidossa ovat ja aion pitääkin vielä pari vuotta,minkä kotona vielä olen.



Meilläkin sairasteltiin joulunaikana, eli vesirokko vieraili meidän perheessä. Meni ihan ok ohi ja ompahan sekin nyt sitten noiden kohdalla sairastettu. Flunssaa tai influenssaa ei ole ollut ja sitä kauhulla olenkin odottanut, vatsatautiakin täällä on liikkeellä. Nyt ei enää mitään tautia toivoisi,kun se vauvakin hetkellä millä hyvänsä meille tulee.



Joku kirjoitteli,kuinka saada kolme istuinta mahtumaan autoon. Meillä on VW touran ja takapenkillä on turvavyöistuin ja turvaistuin ja kyllä sinne vielä se kaukalo mahtuu, kokeiltu on. Toinen vaihtoehto on, että vauvan kaukalo tulee eteen ja minä sitten taakse.. Luulen, että aika vähissä on perheen yhteiset autoilureissut, mutta kyllä me mahdutaan. Sitten jos olisi neljäs lapsi tulossa niin autoa olisi pakko vaihtaa. Kolmen kanssa ei.. täytyy sitten etsiä markkinoilta kapeampia istuimia tms.. tulee silleen kuitenkin vielä halvemmaksi kuin auton vaihto =)



Jeps, kiva lukea kohtalotovereiden viestejä, jokainen on niin erivaiheissa vielä odotuksissaan. Mukavaa odotusta kaikille!



mehiz 39+1

Vierailija

Minulla raskaus alkaa lähestyä loppuaan. Aika oudolta tuntui kun raskauskiekossa luki että "jäljellä 1viikko 4 päivää..."



Kävin painoarviossa rv 38+0 ja vauvan painoksi arvioitiin 3,5 kg sillä hetkellä. Lääkäri ei suostunut arvioimaan minkä kokoinen vauva olisi parin viikon päästä, mikä tuntui tosi kummalliselta. Eikä mitään kontrollia enää minkään suhteen. Muutenkin olin tosi pettynyt tuohon käyntiin. Jos tämäkin menee 2 viikkoa yli niin sehän ehtii kasvaa vielä kilon! Sukupuolta ei tiedetä vieläkään, selviää nyt sitten syntymän hetkellä.



Me on sairasteltu joulun tienoo urakalla ja minulla on vieläkin sitkeä poskiontelotulehdus johon toinen kuuri on menossa, lapset sairasti vesirokon ja koko porukka myös influenssan. Nyt sain onneksi kunnon tropit että edes nenä pysyy auki, mutta voi olla että joudutaan vielä punkteeraamaan nuo posket. Sen puolesta ei enää kiirettä vauvan syntymällä, jos vaikka ehtisi parantua sitä ennen...



Unettomuus, tai yöllä valvominen meinaa vaivata. Olen nyt lasten kanssa yksin päivät kotona ja välillä ihan raunio. Vauvan tavarat olen nyt aika hyvin saanut laitettua, hoitopaikka ja pinnasänky ja pikkuvaatteet ovat paikoillaan. Vielä jotain säätämistä löytyy tietenkin :) Ja sairaalakassikin on nyt viimein likimain valmiina. Olen vain aloittanut täällä kotona niin monenlaista projektia, inventoinut varastoja ja arkistoja ja laittanut kirppareille, lahjoittanut koululle kankaita ym. että saa nähdä mitä kaikkea tänne jää vielä keske :S



Mutta nyt täytyy laittaa lapsille muumi tulemaan, kun en halua tuonne pihalle lähteä liukastelemaan. Leppoisaa odotusta kaikille!



t. eikkuli 38+3

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat