* ELOKUISTEN 07 tammikuu *

Seuraa 
Liittynyt17.9.2015

Tässä vanhat keskustelut: http://www.vauva.fi/keskustelut?p_p_id=forum_WAR_perhe&p_p_action=1&p_p_...



OIKEIN HYVÄÄ UUTTA VUOTTA 2009!! Kiitos keskusteluista!



Västis

Sivut

Kommentit (25)

Vierailija

Ja kiitos minunkin puolestani viime vuoden turinoista!



Pönttö-örvelö: Mulla on ollu hormonikierukka nyt reilun vuoden, ja käy tosiaan imetyksenkin aikana. Hyvin on pysyny paikallaan, ja vuodot eivät ole kokonaan loppuneet (kuten toivoin), mutta erittäin niukat on, pikkuhousun suojalla selviän. Voin kyllä suositella, ei ole ollut mitään vaivaa, enkä ole huomannut suurempia mielialan muutoksiakaan. Eikä tarvi muistaa, ku sitten kun Luukas täyttää 5 vuotta, että tarttis tehrä jotain ;)



Meillä menee vielä 86 vaatteet, ja itseasiassa 80 toppis on käytössä, vaikka kaapissa odottaa jo 86... Pitänee pian siihen vaihtaa ja jättää tuo 80 varahaalariksi.



Meillä menee molemmat lapset keskiviikkona tarhaan, aloitetaan Luukaksen kanssa silloin harjoittelu. Mulla ei oo vielä oikeita töitä, mutta työtä tuolla raksalla kyllä riittää! Pintoja aletaan nyt tekemään ja kaksi kuukautta on aikaa. Alkaa jo jännittää! Mutta siihen tarhaan palatakseni, kyllä itkettää ja on haikea olo! Mutta jotta pääsen edes joskus töihin, pitää lapsilla olla tarhapaikat. Alkuun ovat sitten kolmena päivänä viikossa ja alle 7h/pv. Tuleepahan Luukakselle pehmeä lasku. Esikko varmaan kiljuu vapaapäivinäkin tarhaan, ikää kun on jo kohta kuusi vuotta. Ja kotona on tylsää, kun ei oo kavereita.



Nyt pitää lopetella. Luukas tuolta pihalta kohta heräilee, kiisselit nassuun ja kavereille kylään piiiiiiitkästä aikaa (sairasteltu puolin ja toisin...). Lasten tavarat on vielä pakkaamatta...

Oikein ihanaa vuotta 2009 kaikille!



emma ja Luukas

Vierailija

Ja äidillä hetki aikaa.. Pitää pinoa nostaa.



Meillä ei vieläkään ole arki alkanut ihan oikeasti ja kunnolla, koska mies piti ylimääräisen vapaan ja oli yhden päivän viime viikolla kotona lasten kanssa. Tämä oli kyllä hyvä juttu, kun tuon pienoisen parin päivän päiväunet jäivät tosi lyhyeksi hoidossa ja oli niin kiukkuinen. Illalla uni ei kuitenkaan tullut ja kiva kärttyisyys valtasi pikkumiehen. Samalla tuo pieni tekee sekä kulmahampaita että poskihampaita, joten se saattoi olla se syy, miksi uni ei maistunut.



Vaikka työssäkäynnissä on omat huonot puolensa kuten lasten herättäminen aamuisin ja vähän huono omatunto koko ajan, varsinkin jos iltaisin ei tee koko ajan kotitöitä lasten mentyä nukkumaan. Mutta palkkapäivä tuntuu mukavalta ja se, että voi tehdä töitä oikeasti rauhassa, eikä lasten kanssa yhdessä. Ja isosisko on pitänyt päivähoidosta, vaikka tietenkin on myös varmasti tulossa myös huonoja päiviä.Pienempi on tottelevaisempi kuin kotona, mutta myös turvautuu hoitopaikan aikuisiin. Iltaisin olemme vielä olleet aika rauhassa kotona lasten kanssa. Vähän turhaan pelkäsin töihin lähtöä..



Mutta nyt aamun hommat pirtäisi laittaa käyntiin..



Västis

Vierailija

Voi surku Vitanova! Olen niin pahoillani pienokaisesi menetyksestä ;( elämä näköjään osaa yllättää välillä iloisesti ja välillä saa kuin nyrkistä...toivottavasti se elämä kuitenki vielä yllättäis teidät uudelleen iloisesti ja mahdollisimman pian! anteeksi, en oikein osaa sua lohduttaa vaikka tuo mullekkin niin tuttua on...



Västis: toivottvasti se ällö oksutauti ois jo poissa kuvioista!



Vauveli03: kuulostaapa tutulta...meillä kans mennään tuhatta ja sataa joka paikkaan ja joka paikka saadaan siinä samalla mullin mallin...huoh...meilläki tykätään lumesta varsinki ku saa kyytiä rattikelkalla :) ja kyllähän tuo meidänki pikkumies taitaa ymmärtää jo miltei kaiken vaikkei mitään ymmärrettävää sanotusta suodakkaan suupielistään...



Pitää mennä iltapalalle...verensokeri liian alhaalla jo...



nani ja täystuho

Vierailija

Aika tosiaan on kulunut nopeasti ja pikkumies kasvanut "isoksi", reilun viikon kuluttua ikää jo 1v5kk. Siivosin myös tänään pikkumiehen vaatekaapista pienet vaatteet pois ja vaatekoko on nyt 92cm. Pituutta liki 88cm ja vaippa vie tilaa, niin ei pienemmät enää mahdu. Ulkohaalarikin on 92cm, eikä siinä ole paljoakaan varaa, toivottavasti nyt myös tämän lopputalven mahtuisi.



Olen palaamassa töihin vasta alkusyksystä., mutta nyt on alkanut jo kauhistuttaan pojan hoitoon vieminen, maaliskuussa pitää jättää päivähoitohakemukset, meillä isommat sisaret menevät eskariin.



terveisin vauveli03 ja pikkumies liki 1v5kk



:x

Vierailija

Yöt nukkuu 11-12h heräämättä ja sitten päivällä ulkona rattaissa 2-3h, yleensä lähempänä 3 h. Ei tarvi käydä välillä hyssyttämässä, nukkuu kuin tukki. Mutta sen ajan sitten kun on hereillä, JUOKSEE ja KIIPEÄÄ ja TOUHOTTAA koko ajan. Joten eiköhän se unentarvekin sillä selity.



Tuo lumi on jotain ihanaa ainakin meidän pikkumiehen mielestä, ulkona viihtyy vaikka kuinka paljon, työntää pientä lumikolaa ja menee isompien perässä lumileikkejä.



Meilläkään ei puhuta paria sanaa enempää, mutta ymmärtää kyllä tosi hyvin mitä hänelle puhutaan. Moni outo ihminen on vaan luullut meidän poikaa paljon vanhemmaksi kuin hän on, kun pituutta nyt jo yli 88cm. Ja ikää siis 1v5kk2vko.



Lumista viikonlopun jatkoa



vauveli03 ja pikkumies

Vierailija

En ole toviin viitsinyt kirjoitella, kun olisin vain paasannut yhdestä ja samasta: Jo 20 pv mua on oksettanut, huipannut ja olen ollut varma siitä, ettei tämä tyttö tarvitsekaan ehkäisyä enää hetkeen, mutta kaikki testit ovat näyttäneet joko puhdasta negaa tai miltei negaa haaluin haamuin. Unenkin näin heti alkuun, jossa vakuutuin olevani raskaana. Kun tänään, kp 38, testi ei vieläkään ilmoittanut mitään selvää, puhuin asiasta (vollotettuani ensin kotona epätietoista tilaani) Samulin neuvola-lääkärissä. Sain heti lähetteen verikokeisiin - ja piina päättyi: pertsana, naiset, meikkis on ihan suunnittelemattomasti aj yllättävästi raskaana!!!

Kyllähän meitsi neljättä ajatteli, mutta paaaaaljon tuonnempana. Nyt piti palata kokopäivätyöhön jne. Vaan uusiksi menee koko elämä suunnitelmineen! Mä olen räknäillyt päiviä ja tuntemuksiani enkä millään ymmärrä, miten tämä on voinut tapahtua, mutta ilmeisesti jokin superhypersiittiö on sissimäisesti sinnitellyt sisuksissani ikuisuuden odottaen sitä isompaa kaveria tulevaksi! :) Alussa aivan ollaan, joten saa nyt nähdä, miten tämä lysti jatkuu. Vaan tällaiset tunnelmat siis meillä päin.



Samuli oli reilut 12 kiloa painava punnus ja 83 senttiä pitkä pötkäle. EIkä taaskaan edes ulvahtanut, kun pistettiin. Täysi vastakohta isosiskolleen, jonka pistämisestä alkaen koko tk soi aina seuraavat puoli tuntia täyttä kiljua!



Jään tänne sulattelemaan tätä uutista.



Vitanova

Vierailija

Maalari itse täällä, eli päivä mennyt raksalla seiniä maalaillessa ja kirotessa ;) Työmaa siis etenee ja muutto häämöttää helmikuun lopussa. Pari juttua ois vielä, eli kaikki pinnat, keittiö, kodinhoitohuone, vessat, jne. jne. Noh, luottavaisin mielin vaan etiäpäin!



Laihis ois täälläkin tosiaan paikallaan, paino on syksyn aikana noussu entisestään, Luukaksen sairastelut ensin jumitti kotiin, ja sen jälkeen tuli laiskuus, eikä tietty tuo raksa tee tästä elosta yhtään helpompaa, tulee sitä ruokaa puputettua väsymykseen, ketuttukseen ja yksinäisyyteen.... Kävin tänään sentään pienellä lenkillä raksan jälkeen, pitkästä aikaa.



Päiväkotia harjoitellaan taas ens viikolla, on toi Luukas niin äidin poika, että! Keskiviikkona koetetaan poika sinne jättää, saa nähä miten käy. Esikko on ihan mielissään, vaikka paikan löytäminen ryhmästä tuottaa näköjään vähän vaikeuksia, vaikkei neiti mikään hiljainen ja ujo olekaan. Mutta jospa tämä tästä. Olen nyt työkkärikarenssissa seitsämän päivää, sitten alkaa työttömän elämä. Vaikka työkkärin täti oli sitä mieltä, etten mä niitten listoilla kauaa homehdu, on se kortti 3 kk voimassa, ei uskonut mua enää näkevänsä. Toivottavasti on oikeessa!!! Töitä työnsaamiseksi teen kuitenkin koko ajan.



Luukas on nyt ollut jo reilu kuukauden terveenä ja maidoton-viljaton dieetti näyttää auttavan. Onneksi. Ei oo kauhean kiva mennä uuteen työpaikkaan ja olla heti lapsen kanssa poissa... Meillä sanoja on muutama: loppu, lamppu, äiti, iti, mamma(maito), kakka, leipä, anna. L-alkuisista tippuu ällä pois, eli lamppu on amppu. Sieltä niitä pikkuhiljaa alkaa tiputella...Reppana on vaan niin säälittävä, ku välillä äiti ei ymmärrä hänen asiaansa, hermohan siinä menee! Huutaa vaan ääääää! ;) Ei vaan ehi puhuun ku pitää kiipee ja juosta ja touhuta. Tällä hetkellä ratkaistavana on syöttötuoliin kiipeäminen ja pois tuleminen. Poistuminen tuottaa ongelmia... Niitä ratkoessa!



Näin täällä! Nyt pitää lähtä laittaan pyykit kuivimaan ja suihkuun päivän päätteeksi ja huomenna kello soi 7, ja taas mennään! Voikaa hyvin! emma ja Luukas (kohta jo 1,5v! hui!)

Vierailija

Meillä Jooel on taasen sairaana...hirvee kuume (viimes vajaa pari viikkoa sitte) mutta ei mitää muuta ainakaan toistaiseksi...ihme juttu ku ei edes nokka vuoda... mitähän lie on...sama oli siis viimeksi...



Ihana kuulla Västis että olet noin tyytyväinen työhösi!! Kyllä ne lapset sinne pikku hiljaa tottuu, kokemuksesta tiedän, vaikka siinä voi tovi vierähtääkin ja se on aika raskasta...Tsemppiä ja jaksuja jatkoon!!



Voi kurja Emma miten päiväkotiharkat alko! Aika ärhäkkä tauti kyllä on...toivottavasti selviätte siitä pian! Meillä kans ollaan vammaistuen piirissä..



Kiva kuulla Ankka teistäkin! Mukava lukea että teillä puhutaan jo melkein! Meillä ei puhuta enää mitään...ne alun äiti, isi ja sesse ovat unohtuneet jonnekin ja nyt kaikki on vaan ö-ö-ö-ö-ö-ö ja lisäksi jotaki ihan omaa kieltä, no joitain tavuja tapailee kyllä...mää jo kerkesin aatella että tää varmaan alkaa aikasemmin puhumaan ku nuo isommat mutta kerkesin tuulettaa liian aikasin...noh eiköhän tämäki ennen ku 3v täyttää niin puhu... :D

On se ihme miten se kierukka ehti vatsaan asti...onneksi ei käynyt sen ihmeempää sitte...säikäytti varmaan ainaki...mulla se toinen kierukka oli kans jotenki huonosti, sillä se vuosi ihan koko ajan...se otettiinki sitte pois ku mitäs tuollasella tai no sehän oli tosi hyvä ehkäisyväline ku sen kans ei viittiny sitä tehä ollenkaan ku oli niin sottasta :DD



Eikait tänne ihmeempiä...samaa arkea mennään...



Voikaahan hyvin!



nani ja pipi pikkumies

Vierailija

tuntuu vaan etten ehdi täällä käymään,jos nyt lupaan ryhdistäytyä =) aiemmin sitä tuli pari kertaakin viikossa kirjoitettua.

en ole vielä töissä tai muuallakaan.kotona siis edelleen "ollaan" kahden täyspäisen apinatuholaisen kanssa. päivät vierii eteenpäin kauheaa tahtia,ja tuntuu ettei mitään pakollisiakaan asioita saa tehdyksi.

taapero siirtyi yksiin päiväuniin vuodenvaihteen aikoihin,aiemminkin tuota oli kokeiltu,muttei siitä mitään tullut.nyt on hoksannut että pitää nukkua kauemmin jotta jaksaa yksillä porskuttaa koko päivän.

joten ulkoilua mahtuu päivällä enemmän,ja kotona leikkiä ja puuhaa.eipä sitä ehdi itse mitään niin järkevää siinä sitten tekemäänkään.

ja kun taapero nukkuu,on aivan pakko keksiä kohta 6v esikoisen kanssa jotain JÄRKEVÄÄ puuhaa,miten musta tuntuu että on aika ajoin tuon 1,5v taaperon tasolla.

onneksi on tuo kerho ja muskari,ja hänellä liikuntaharrastuskin kaksi kertaa viikossa.

hoitopaikat elokuulle on haettu.pojat menevät eri päiväkoteihin.tuossa ihanassa lähellä olevassa päiväkodissa kun ei ikävä kyllä alkanut esikoulua,missä esikoinen ehti olla ennen taaperon tuloa pari vuotta.

kyllä sitä rumbaa sitten kait jaksaa tuon vuoden,ja on tässä isovanhemmatkin auttamassa jos on tarvis.

itsellä on syksy auki.maaliskuussa haen opiskelupaikkaa,ja toivottavasti tuon vastauksen saaminen ei kovin kauaa kestä.töihin ei tee yhtään mieli,sen sijaan opiskelemaan olisin menossa TODELLA INNOISSANI! (vuoden vaan kestää).



meillä taaperolle laitettiin tuubit korviin viime viikolla.ehti olla jo 5-6 tulehdusta,ja viimeisin ei meinannut millään mennä ohi,söi jo kortisoniakin antibitootin ohessa.terveet oli kuitenkin korvat kun tuubit laitettiin,ja kaikki meni hyvin.oli nukutuksesta heräämisen jälkeen aivan oma itsensä lopun päivää.



nyt on vähän pientä flunssaa,kaksi päivää oli kuumeessa (tai lämpöä),mutta eilis iltapäivästä asti on toohottanut ja ollut kuumetoon,joten tämä aamu on menty villivarsan lailla.ulos en kuitenkaan vielä taida uskaltaa,ainakaan pari minuuttia kauempaa.saisi nyt malttaa olla rauhallisemmin.



kaikenpuolin hyvää siis meille kuuluu.

vitanovalle kuitenkin lämpöinen rutistus ikävästä uutisesta!

en nyt kommentoi muita juttuja,kun oli tässä niin pitkä väli itsellä.tämä on jo paljon että sain tänne kirjoitettua =) nyt apinanlauman sekaan....minua viedään sinne jo lahkeesta...



neitiniiskunen ja pojat 1v5kk ja maaliskuussa 6v esikoinen

Vierailija

Mukava lukea kokemuksia töiden ja päivähoidon aloituksista!! Jotenkin kamalasti pyörii jo täälläkin mielesä vaikka mitä todennäköisimmin en ole vielä puoleen toista vuoteen töihin menossakaan noita, satunnaisia keikkoja (joita silloin tällöin viikonloppuisin olen tehnyt) lukuunottamatta. Minulla kun ei ole vakituista paikkaa odottamassa niin kovasti tulee avoimia paikkoja katseltua. Toisaalta taas pieni (eikä niin kovin pieni..) vauvakuumeen siemen yrittää nostaa päätään..



Hui kello onkin jo nuin paljon täytyy mennä..!!!!!



pönttö-örvelö ja pojat -02, -03, -07

Vierailija

Viimeinen vapaapäivä ennen lasten hoitoa ja tyttö on ollut ihan täpinöissään. Toi pienempi ei vielä suuresta muutoksesta tiedä mitään. Voi raukkaa.. Työt ovat alkaneet aika rauhalliseen tahtiin,kun nämä pyhät tässä vielä ovat sotkeneet työrytmiä.. Joten tulevat viikot vasta laittavat koko perheen koetukselle ja testiin. Katsotaan, miten kaikki sujuu.



Nyt on kuusi heitetty ulos ja merkkailen lasten vaatteita ja teen listoja varavaatteista ja kaikkea muutakin. Myös kotona pitäisi vielä pari paikkaa siivoilla ja laittaa kuntoon ennen isomman suuremman sängyn tulemista. Pinnasänky lähtee, onkin ollut vain romuvarastona ja pikkuisemmalle tarjotaan isomman nykyistä lasten sänkyä ja isompi saa jo ihan isojen sängyn. Jos pikkumieheltä alkaisivat unet maistua myös omassa sängyssä (toki meidän sängyn vieressä) kun on niin rakastunut siskonsa sänkyyn..



Huomenna mies ottaa päävastuun lasten hoitooviemisestä, jännityksellä odotan, mitä huominen tuo tullessaan. Saa nähdä, miten on aikaa sitten täällä pyörähtää.



Västis ja pikkumies 1v5kk

Vierailija

Ja täältä kanssa lohtuhali vitanovalle... Se ottaa koville, mutta toivotaan, että parempaa edessä päin.. Voimia!



Raksalla on taas roikuttu maalaamassa, ja hommat etenee niiiiiiiiiiiiiiiin hitaasti. Laatat menee seinään onneksi hyvää vauhtia, kun ammattimies niitä sinne latoo, mutta muuten tuntuu, että ei siitä tuu ikinä valmista. Ja kuukauden päästä on siis muutto. Onneksi kaiken ei tarvikaan olla valmiina, riittää, että on kaiteet ja muut turvallisuuteen riippuvat asiat kunnossa ja tulee vettä ja lämmitys toimii. Tiedän meidän olevan kuukauden päästä pidemmällä, mutta tuskin on ihan valmista. Noh, kuukausi vielä tätä kulkemista, sitten asutaankin työmaalla!



Lähdin tänään reippaana jumppaan saadakseni huomata, että bodypump, johon olin mielestäni menossa, olikin eilen ja on huomenna, mutta EI TÄNÄÄN! Vitutti (anteeksi) niin paljon, että ihan itketti! Onneksi mies lähti lasten kanssa rautakauppaan, niin saan täällä touhuilla kerrankin rauhassa. Lenkillekin ois voinu mennä, mutten kiukultani pystyny. Noh, kaaos on täällä kamala, joten ei mee hukkaan touhuilukaan. Jotenkin ei nappaa täällä enää siivoilla ja järjestää, ku kohta on se ihana MUUTTO.



Lapset on suht terveinä, Luukaksella on nuha, jonka on siis bongannu tuolta päiväkodista. On muuten aika rankkaa pikkumiehelle tuo päikky, hokas keskiviikkona, että tänne pitää aina jäädä yksin :´( Oli eilisen illan ihan sylivauva. Luukaksella oli siis neljäs päikkypäivä ilman äitiä, ja nyt se todellisuus iski. Onneksi voidaan ottaa rauhallinen alku, jotain iloa tästä työttömyydestäkin. En ole muuten vielä ehtinyt työttömyyttäni edes miettiä, töitä olen siis hakenut , mutta tekemisen puutetta ei ole! :D



Nyt iltapalan laittoon, taitaa rautakauppaporukka kohta kotiutua ja Luukaksella varmasti kiljuva nälkä! Syö muuten tosi hyvin, oikein kehuivat päikyssäkin, kun niin reippaasti pistelee isojakin annoksia. Kolmen viikon päästä on neuvola, sitten nähään mitat! Voikaa hyvin! emma ja Luukas

Vierailija

Työni alkoivat perjantaina, mutta oli lyhyt viikko.. Nyt sitten on vielä armonaikaa, ennen lasten hoidon aloitusta keskiviikkona. Vielä siis ei ole hajuakaan, miten ehdimme aamulla tarpeeksi aikaisin hoitoon/töihin.



Nani: Joko siitä sinun km:si on niin pitkä aika. Voimia tammikuuhun! Ja toivottavasti pian saisitte pikkunelosen.



Kunnon talvi on pitkästä aikaa tammikuun alussa. Muutaman aikaisempana vuonna täällähän on ollut ihan plussakelit. Meillä kylmyys tuntuu sisälläkin, joten takkaa hehkutetaan ja silti olen koko ajan kylmissäni. Olen vähän huonosti varautunut tähän hoidon aloitukseen ja talveen, kun meidän junioirilla on vain yksi toppapuku. Tänään poika ei sitten päässytkään ulos, kun sai vedet väärään kurkkuun ja oksensi juuri ainoan toppapukunsa päälle.. Äiti oppi, että vettä ei juoda enää pukemistilanteissa ja pakko hommata toinen toppapuku. Kotona voi aina vähän muuttaa suunnitelmiaan, mutta ei taas hoidossa.



Täytyy nyt saada vähän siivottua, kun on vain yksi lapsi jaloissa.



Hauskaa viikonloppua!



Kuulumisianne odotellessa..



Västis

Vierailija

On se vaan jo iso poika tuo meidän taapero ku eipä tartte enää nukutella taikka heräillä öisin...ihan ollaan ukkokultani kanssa ihmetelty että niinkö sitä kk sitte vielä kärvisteltiin huonojen öiden kans :DD Iltatissin vielä saa ja sen jälkeen oikein oottaa että nostan hänet pusujen kera omaan sänkyyn ja sessen viereen ;) Mutta aika herkkäuninen on ku me miehen kans kömmitään sänkyyn (nukkuu siis omassa pinniksessään meidän huoneessa) niin ei voida kovin isoa ääntä pitää ku saattaa pää kohta reunan yli näkyä :D



Mites Västiksellä on työt alkaneet?



Onnea Västikselle ja Emmalle päiväkotirumbaan ja jaksuja siihen tunteeseen ku joutuu taaperonsa sinne jättämään...Emmalle myös onnea työnhakuun ja jaksuja raksalle!



Pönttis: mulla on ollu kuparikierukka mutta kaippa sen asentamien käy samalla lailla ku hormonaalisen...eli ei tuon kuparisen asentaminen ainakaan sattunu yhtään...kaks kipaletta mulla niitä on ollu...sori muuten tuo lyhennetty nickisi...toivottavasti et tykkää huonoa..



vauveli: mieädn pikkumiehen vaatteet ovat kokoa 86cm ja ovat joko soppeleita taikka isoja...tosin mittaahan tällä poitsulla on noin 78cm



pitänee mennä...ukkokultani kotiutu salilta



nani ja täystuho Jooel kohta 1v5kk

Vierailija

Pönttö-örvelölle vielä, kierukan laittaminen ei oikeastaan satu, vaan vähän nipistää, kun lääkäri ottaa kiinni kohdunsuusta, jotta saa kierukan paikalleen. Ennen laittoon menoa kannattaa kuitenkin ottaa 400mg ibuprofeiini, sen laiton jälkeen kohdussa vähän juilii. Mutta pikkujuttu synnytykseen verrattuna, kuin hyttysen pisto ;D



Meillä lapset aloittti keskiviikkona tarhaharjoittelun ja sehän meni ihan mainiosti, saatiin vaan sitten kotiin viemisinä heti vatsatauti! Uskomaton tuuri! Ja lyhyt on kyllä tuo itämisaika, n.12 tuntia ja yhen aikaan yöllä alkoi Luukas oksentamaan ja seuraavana aamuna alkoi esikko ripuloimaan. Soittelin tänään päikkyyn ja kuulemma on muillakin. Noh, onneksi tämä vaikutti olevan sellainen normaali vatsatauti: vuorokausi ja ohi on. Ettei mikäään norovirustyyppinen viikon tappotauti. Meille aikuisille ei ole vielä tarttunut, jumalan kiitos siitä (koputtaa puuta)!



Eli ensi viikolla otetaan harjoittelu uusiksi. Onneksi minulla ei ole mitään velvoitteita, joutuis lapset aika kylmiltään tarhaan. Tietenkin raksallakin voisi olla, mutta se siellä etenee kyllä, vaikken olekaan paikalla. En ole kuitenkaan mikään rakennusmies. Siivoamistahan siellä on loputtomasti, ihan niinkuin kotonakin. Ja tätä tavaran määrää! Mietin taas, josko pitäisi sittenkin kerätä ylimääräiset tavarat ja mennä kirppikselle. Jotain astiota vois laittaa myyntiin ja samoin vaatteita riittää. Luulen, että verhojakin olisi muutama pari...



Meillähän Luukas sairasteli tosi paljon viime vuoden aikana, ja nyt loppuvuodesta juttelin lääkärin kanssa. Hän kirjoitti Luukakselle C-todistuksen jonka kanssa hain Luukakselle erikoishoidontukea (vammaistukea) ja sieltähän tuli myönteinen päätös! Onhan elämä tuollaisen korvakierrepotilaan kanssa raskasta, mutta jotenkin huojentavaa saada sille rankkuudentunteelle oikeutus Kelalta. Typerää, teidän, mutta joskus sitä miettii valittaako turhasta... Rahahan ei ole suurensuuri, mutta jokainen sentti on kotiin päin. Onneksi yksi äiti puistossa kerran mainitsi, että voisin olla oikeutettu tälläiseen tukeen, eipä sitä kukaan ole tarjonnut, yksi lääkäri jopa sanoi, etten ole siihen oikeutettu. Onneksi otin asian uudelleen puheeksi toisen lääkärin kanssa....



Nyt lähden laittamaan syötävää lapsille, toivottavasti saan jotain maistumaan. Voikaa hyvin! emma ja Luukas

Sivut

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Uusimmat

Suosituimmat