Onko lapsiperhe-elämä niin kauheaa kuin kaikki tuntuvat väittävän?

Vierailija

näinhän se mennöö. totta puhuvat. lapset 9 kk ja 3.5v ja aika kamalaa on. lapset on aivan ihania mutta niiden hoito on RASKASTA.

Sivut

Kommentit (80)

Vierailija

syntyy, tiedät mitä todellinen rakkaus on. toki arki on raskasta, kun on työt, hoitoonviemiset, harrastukset tms, kotityöt ym. mutta on se sen arvoistakin. toki joskus haaveilee että sais vaan olla esim.kun töistä tulee tai lukea rauhassa vaikka koko kirjan kerralla jos siltä tuntuu. vapaatakin onneksi välillä on, kun lapsi on vaikka mummulassa yön. parisuhteelle jää kyllä aikaa kun suunnittelee, meillä illat on sitä omaa aikaa, kun lapsi menee nukkumaan 20 aikoihin. ja kokoajan se helpottaa, kun lapsi kasvaa. monet valittavat vain siksi että haluavat tuoda esiin oman ns. väsymyksensä, vaikka tosiasiassa eivät vaihtaisi sitä mihinkään. kuinka kamalaa olisikaan loppujen lopuksi tulla aina hiljaiseen kotiin, vaikka nyt siitä välillä haaveileekin.

Vierailija

Ei yhden vauvan kanssa, mutta sitten kun on useampi ja omaa aikaa ei ole yhtään, lapset on hereillä eri aikaan ja sairastellaan paljon.



Ja kodin ja työn yhdistäminen on myös työlästä.



t. äiti, jolla kaksi lasta enterorokossa ja itse sairauslomalla...

Vierailija

Minulla on neljä lasta 9, 8, 6, 1v. Elämä on muuttunut, mutta edelleen yhtä ihanaa, erillä tavalla, raskasta on välillä ja oli silloin kun lapset oli pieniä, mutta asenne ratkaisee paljon.



Ei kannata kuunnella hirveästi toisten kokemuksia, vaikka niistä joistakin apua voi ollakkin. Sähän voit olla ihan erilainen rennompi, et koe synnytyksen jälkeistä uupumusta tai väsymystä yms....



Mutta mäkin sanon silti, että levähtele nyt ja tee jotain mistä pidät, vauva rajoittaa kuitenkin elämää jonkun verran. Ja sitten et voi levähtää milloin haluat.



Me käydään kylässä ja kaupoissa ja harrastetaan samalla lailla, kotikin on siisti ja leikitään yhdessä, lapset enempi keskenään kyllä tällä hetkellä.



Ota rennosti ja nauti siitä hetkestä kun vauva on vauva. Se menee nopeaa. Ja vaikka on raskasta, se aika menee nopeasti ohi ja helpottaa, sitten sitä miettii, että miksi piti stressata ja hötkyillä.

Vierailija

Nyt useamman lapsen äitinä ajattelisin, että elämä yhden kanssa olisi aika helppoa. Ei sisarusten välisiä tappeluita, pyykkiä vähemmän, tiskiä vähemmän, narinaa vähemmän, herätyksiä vähemmän, omaa aikaa enemmän...lista on loputon. Toisaalta taas sisaruksien toisilleen antama ilo on niin suuri rikkaus, että se kyllä voittaa arjen raskauden 10-0.







Lainaus:

Jos ensimmäistä odotat, mielestäni yhden lapsen kanssa elämä on helppoa. Miettii vain että mitäköhän seuraavaksi....Ja jos on mummoja ja paappoja auttamassa, osallistuva mies mukana yms. elämä on vielä helpompaa.



Kahden lapsen jälkeen elämä muuttuu eniten, ja silloin on monilla pää höyryämässä, monille ei lapset sovikkaan lyhellä ikäerolla.



Itselläni on 4 lasta ja vaikeammaksi ajaksi olen luokitellut, kun lapset olivat 1v ja toinen 2,5v. Nyt kun isommat ovat jo vanhempia ja nämä taaperot ovat pieniä niin elämä ei ole enää niin hankalaa, sillä muutoksen on kerennyt sopeutua jo monta vuotta. Mutta tosiaan suurin muutos tuli toisen lapsen myötä.



Ensimmäinen vauva-aika on mielestäni uutta ja ihnaa ja tietysti jännittävää. Joten nauti ja rakasta, ota vauva.ajasta kaikki irti. Älä stressaa vaan ota asiat omalla painollaan.

Vierailija

Silti tuntuu välillä, että imiset saavat jotain suorastaan vahingonilon kaltaista tyydytystä kertoessaan näistä asioista. Mietin vaan, ja vähän ihmettelen, mistä tällainen ilmiö voi johtua...



Kun minun käsitykseni lasten kanssa olemisesta eivät ole mitään ruusuisia. Peloteltu on siihen malliin, ja kokemustakin lasten hoitamisesta on jonkin verran.



ap

Vierailija

MITEN VAIKEAA TÄMÄ ON?



Nyt on kaksi lasta eikä enää ole niin hankalaa, mutta monta mutkaa on ollut matkassa. Ihmisten on ihan hyvä varoittaa, ettei ole liian suuret odotukset.

Vierailija

Yhden kanssa omaa aikaa on kuitenkin helpompi nitistää jostain. Kun lapsi nukkuu, saat olla "rauhassa". Kun saat vauvan nukkumaan ja haluaisit itsekin levätä, se ei ehkä enää onnistukaan, kun esikoinen hyökkää kimppuusi vaatimaan huomiota. Tai pukemistilanteessa ei viitsikään pukea, heittäytyy vauvaksi kun puet pienempää.



Lainaus:


No kohta syntyy toinen lapsi, ikäeroksi tulee kolme vuotta. En todellakaan usko että elämämme tulee nyt enää niin paljoa muuttumaan kuin silloin kolme vuotta sitten. Miten nin kaksi lasta on vaikeampi tai jotenkin valtavasti enemmän aikaa vievempää pukea ja pakata lähtöön? Ehkä joo jos olisin yksinhuoltaja ja ehkei sittenkään. Aiomme esim. matkustella samalla lailla myös kahden lapsen kera. Ja mitä se "aika" sitten on? Jokainen voi ihan itse elämässään määritellä mihin aikansa panee.



Vierailija

Lainaus:

Eka lapsi ei todellakaan rajoita elämää. On helppoa liikkua ja elää ihan niin kuin ennenkin. Kahden kanssa on jo hankalampaa.



Yksilapsinen perhe on sinkkupariskunta, jolla on yksi lapsi.




Kiitos päivän makeimmista nauruista! Täähän on aivan loistava vitsi!

Vierailija

Elämä on YHTÄ AIKAA kauheaa ja ihanaa. Kaikki kamalat jutut, mitä kuulet ap, on TOTTA. Kaikki se väsyminen, turhautuminen, suihkussa käymättömyys ja olematon parisuhde. Jokaiselle kokemus on luultavasti vaan vähän erilainen. Itselleni raskainta on se, miten joka päivä tuntee mokanneensa ja ei ole omasta mielestään tarpeeksi hyvä äiti, kujn haluaisi niin kovasti olla täydellinen. :)



Mutta yhtälailla totta on se järjetön onnen tunne, mikä tulee, kun lapsi hymyilee, nukkuu, sanoo ekan sanansa, tekee kuperkeikan, oppii lukemaan, tai on ylipäätään olemassa. Äitiyden ihanuus ja kauheus on juuri siinä, että tunnet ja koet äärimmäisiä tunteita.

Vierailija

Lainaus:

Yksilapsinen perhe on sinkkupariskunta, jolla on yksi lapsi.




Nytpä lykästi! Ilmoitanpa miehelle, kun tulee, että ollaan sinkkuja! Mitäs siitä, että ollaan oltu jo kymmenen vuotta naimisissa. Kun av-mamma julistaa, että sen vain yhden ja ainoan lapsemme takia olemme sinkkuja, voin kai ottaa vihkisormuksenikin heti pois! Ja koska tuo vain yksi ja ainoa lapsi ei todellakaan rajoita elämää ollenkaan, lähdemme heti miehen kanssa hänen kotiuduttuaan baari-iltaa viettämään, mutta tietysti eri baareihin ja kuvioihin, olemmehan sinkkuja, juhuu!

Sivut

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Uusimmat

Suosituimmat