.oo0O HELMET UUTEEN VUOTEEN O0oo.

Seuraa 
Liittynyt17.9.2015

Aloitetaanpas uusi ketju uuden vuoden kunniaksi!



Hyvää alkavaa vuotta kaikille!!!

Sivut

Kommentit (55)

Vierailija

Kurkunpääntulehdus meni onneksi pian santerilla ohi kun sai lääkkeet.Vielä räkä valuu ja yskäsee yöllä vähäsen enään.

Oon kuullut et tuo kurkunpääntulehdus uusii helposti.Toivottavasti santerilla ei tuu heti uudestaan.

Luuk@:ootko kysynyt tulevan vauvan sukupuolen ku tuossa lopussa lukee et Oiva 15+2?

anna_liisa ja santeri 11kk

Vierailija

Mä mietin jo esikoista odottaessani, että meille ei ole väliä tuleeko tyttö vai poika, onko lapsi terve vai sairas, koska oma lapsi hän on kuitenkin. Jokainen tottakai haluaa LAPSEN ITSENSÄ takia, että lapsi on terve, kukapa nyt lapselleen (tai kenellekään) mitään pahaa toivoisi. Mutta sehän on otettava vastaan mitä annetaan. Tervekin voi sairastua/vammautua koska vain, eli terve vauvakaan ei tarkoita lopun ikää tervettä yksilöä. Siihen vain niin moni tukeutuu, että kun saa terveen vauvan, niin sitten kaikki on hyvin. Tämä ei siis ole kenellekään teistä tarkoitettu teksti, vaan ihan (mun) yleistä pohdintaa aiheesta.



Mä olen alkanut toivomaan myös omaa poikaa, mutta toisaalta ajattelen, että ehkä sitä kolmen tytön jälkeen salaa toivoisi kuitenkin vielä neljättäkin tyttöä ;) Meille ei kyllä näillä näkymin ole tulossa enempää lapsia, vaan perhe on nyt "valmis", mutta never say never. Elämä on yllätyksiä täynnä ja tilanteet voi muuttua nopeastikin.



Meillä on helmikuussa triplasynttärit; 1v, 3v ja 5v. Pidetään ne samaan aikaan. Olisi ollut kiva juhlia Inarin 1v päiviä erikseen, mutta meillä asuu sukulaiset kaukana, joten ei viitsitä juoksuttaa heitä tänne vähän väliä. Kakkukestejä on kyllä kahtena päivänä, mutta kaikkien synttärit juhlitaan samaan aikaan. Ostin juuri pinkkiä kartonkia, mistä olisi tarkoitus tehdä kruununmalliset kutsukortit.. jospa tänään aloittelisi. Mä olen YKSIN kotona tämän päivän! Lähdin to laivalle ja tulin tänään kotiin. Mies ja tytöt lähtivät eilen mummolaan ja tulevat huomenna. Mähän en ole KOSKAAN yksin, en ole ollut vuosiin, joten tämä on kyllä rentouttavaa, vaikka ikävä onkin jo..



Nyt siis tuijottelemaan telkkua ja miettimään juttuja omassa rauhassa HILJAISUUDESSA ;)



Mukavaa tammikuun jatkoa!





Mikaela ja Inari (pian) 11kk.

Vierailija

meidän Leolla on siis noin kymmenen ruoka-ainetta, jotka sopivat.;-) Maito ja muna ovat pahimmat allergisoijat. Ruokavalioon kuuluu mm. bataattia, possua, hirveä, maissia, riisiä, päärynää ja vadelmaa. Ja soija ja kaura tuntuvat sopivan, mikä on jo tosi hieno juttu. Hyvin hitaasti kokeillaan noita ruoka-aineita ja sen vuoksi niitä on karttunut vasta noin vähän. Oma ongelmansa on sekin, että Leo on edelleen tosi huono syömään ja siksi on vaikea saada uusia ruokia menemään niin paljon, että niiden allergiavaikutuksen näkisi.



Tää on kyllä meille tuttua hommaa esikoisen ajoilta, joka oli siis pienenä vähintään yhtä allerginen. Nyt nelivuotiaallemme sopivat jo kaikki ruuat, paitsi silkkaa kananmunaa ei olla vielä edes kokeiltu, joten eivätköhän nämä Leonkin allergiat iän myötä helpota.



Mutta juu, luovana saa olla kyökin puolella! Näin toisella kertaa on kyllä ollut monin tavoin helpompaa - myös oman ruokavalion kanssa. Olen siis ollut nyt 9 kk maidottomalla ja munattomalla ruokavaliolla ja siitä puoli vuotta myös soijattomalla. Soijan saaminen mukaan jo helpotti kummasti.



Allergioiden kanssa on välillä rankkaa (etenkin jos oireet ovat pahat ja epäselvät), mutta todistetusti niiden kanssa myös oppii elämään. Ja melkein kaikkien ruoka-allergisten pikkulasten tilanne helpottaa kouluikään mennessä huomattavasti.



Tsemppiä teillekin!



LL + Leo

Vierailija

viivi juo tavallista kevyt maitoa ja sen kanssa nukkuu paremin kun korvikkeen kanssa. nyt kun ei syö muuta kun tavallista kotiruokaa niin on painoa alkanut tulla :) nyt 7260g ja 71.5cm... meidän pikku neiti :)



lauantaina nousi lelu laatikkoa vasten pystyyn. mut vielä varpaillaan (ei oo käytetty kävelytuolia tai hyppykiikkua). vahingossa joskus on koko jalkapohjalla.



serkun kaveri on fysioterapeutti ja se sanoi et pohje lihas ei ole venynyt viel tarpeeks pitkäks et siks ei kunnolla astu. askeleita ei ota mut kyl jo nousee usein pystyyn. ei kyl viel täysin yksin esim pöytää vasten kun horuu niin paljon mut yritystä on. ja jumppaa kyl jalkoja paljon eli suoristaa niitä kun kädet lattialla...



hampaita on pian 8kpl. ylhäällä neljä ja alhaalla neljä. :)



neiti on syntynyt 4.2.08 klo 7.39... en tie onko ryhmän "vanhin"?????



jos tulee hammas niin silloin ei saa muut syöttää kun pph... eli kotona syö sit jotain sormiruokaa... vaikka makaroonilaatikkoa omalta lautaselta. hienosti jaksaa hetken ja sit alkaa ruokaa lentää :)))

Vierailija

On vihdoinkin oppinut vänkäämään itsensä itse istumaan ja samantien oppi nousemaan polviseisontaan tukea vasten. Konttaamisasennossa heijailee, mutta eteneminen tapahtuu jollain erikoisella hivuttautumistekniikalla... =) Mutta meillä siis vihdoinkin liikutaan, edes jotenkuten!



Viola osaa myös rakennella hienoja torneja ja muutenkin mielipuuhaa on asetella tavaroita tarkasti eri paikkoihin, on kova tyttö järjestelemään! Lisäksi Brion palikkalelu on ihan suosikki, sen idean Viola hoksas kans heti! (tosin kolmion muotoinen pala tuottaa vieläkin ongelmia...) Viihtyy myös pitkiä aikoja "lukien" kirjoja tai tutkien pieniä roskia, nukkia ja langanpalasia matolla...



Kaikenlaista höpötystä tulee ihan jatkuvasti, Violalla on paljon omia sanoja, mutta selkeät sanat ovat vasta tä? ja ätti. Passiivinen sanavarasto kattaa 15-16 sanaa ja lisäksi muutamia sanoja, jotka aina muistuvat mieleen (kuten pappa, isoäiti ja siskojen nimet) kun näkee ko. ihmisen/asian.



Kokeilin muuten antaa yks päivä lusikallisen tavallista jugurttia, ja Viola vaikeroi koko seuraavan yön. Ei tainnut maha tykätä. Ruokaa ei muutenkaan kulu mitään hirvittäviä määriä, mutta Viola kasvaa kuitenkin hyvin joten mitäpä tuosta. Turhauttaa vaan heittää paljon ruokaa menemään, ja en oikein jaksa tehdä itse mitään, kun roskikseen ne useimmiten päätyvät parin lusikallisen jälkeen... :(



Meillä juhlitaan synttäreitä vasta loppukuusta, 26.2. on syntymäpäivä ja juhlat pari päivää myöhemmin. Varasin juuri 1-vuotiskuvaukseenkin ajan, kerran sitä vain ensimmäisiä synttäreitä vietetään!



Piti vaan kirjoittaa nopeat kuulumiset, mutta pitkä sepustushan tästäkin tuli. Tosi kiva muuten seurata teidän kaikkien pikkuisten kasvamista naamakirjassa! =)



täysikuu ja Viola kohta 11kk

Vierailija

Meillä on sairastettu kamala vatsatauti...



Poika sairastu viime sunnuntaina(4.1) vatsatautiin,aloitti oksentamisen yöllä kahen aikaan(miks kaikki alkaakin aina yöllä...) ja siitä se sitten jatkui oksentaen ja ripuloiden. Söi mielellään ja joikin(onneksi) mutta aina se tuli jotain kautta ulos. Jaksoi kuitenkin välillä touhuta omia leikkejään,mutta nukkuin päivässä useat unet,kun normaalisti nukkuu yhdet päiväunet. Keskiviikkona käytettiin sitten poju lääkärissä,pieniä kuivumisen merkkejä oli mutta ei pahempaa lääkärin mielestä ja kehoittikin seurailemaan vielä kotona tilannetta ja juottamaan mitä suinkin vaan poitsulle meni alas. Näyttikin että tauti rauhoittuu mutta ei se sitten rauhoittunut. Välillä minä ja mieskin ripuloitiin ja minä oksentelinkin muutaman kerran,mutta ei auttanut kun vaan jaksaa ja kyllä se RANKALTA tuntui... Lauantaina sitten päätin (miehen ollessa töissä) ottaa ja lähteä päivystykseen,koska poika vaan oksensi ja oli jo siinä kunnossa ettei jaksanut kun vaan maata liikkumattomana lattialla. Otin anopin mukaan automatkalle,jos poika oksentaa niin ois sitten ollut vapaat kädet käytössä ja auttamassa pientä. Perille päästyä päivystykseen meidät ohjattiinkin sitten samantien eristykseen(asumallamme paikkakunnalla kuulemma sitkeää vatsatautia jonka vuoksi kaikki täällä asuvat sairastavat laitetaan samantien eriöön hoitoon hakeutuessaan). Sieltä sitten jouduimmekin osastolle ja pienelle laitettiin nenämaaletku jonka kautta nestettä laitettiin menemään,osmosalia siis. Lauantaina mentiin sinne ja tänään päästiin sitten pois,lääkärin todettua että on tauti kestänyt sen verran kauan että luulisi sen olevan menossa ohitse. Ja siltä onneksi nyt näyttää. Nyt ei ole oksentanut reiluun vuorokauteen ja ripuli on muuttunut sosepurkin sisällön näköiseksi. Huh huh,mutta olipahan koettelemus! Toivottavasti teidän kenenkään ei tarvitse tuota kokea!!!



Rotarokote me otettiin silloin aikanaan ja eipä tiedetä mikä virus se oli. Kakkanäyte otettiin ja sovittiin että soittavat meille kotiin jos näytteessä oli jotakin,mutta soittoa ei ole kuulunut...



Jep,muuta kuulumista sitten vielä...

Poika meillä tulee 15 päivä 11kk....hui kamala mihin tää aika menee. Onnea kaikille jo uutta odottaville,kyllä se ajatus omassa päässäkin on jo kytenyt, että oispa mukavaa olla raskaana mutta ehkä ei vielä meillä kuitenkaan ajankohtaista...

Poitsu on oppinut vilkuttamaan kun sanomme "hei hei",ihanan näköistä. Sanoista tavailee äiti,au,hei hei(ei ei),ei,ai ai,pappa,isikin tulee jotenkin ihi tai ihä...ja jotakin satunnaisia mukamas sanoja =)

Kävelyä kovasti opetellaan,yhdestä kädestä pitäen jo uskaltaa ottaa muutaman askeleen,mutta luotto omiin kykyihin loppuu siihen...



mitähän vielä. Nyt on aika tyhjä pää...



Huomenna pitäisi jaksaa mennä töihin joten tarvitsee alkaa miettimään varmaan yöpuulle vetäytymistä...



Omanapaista tekstiä,sori...



Jesminda ja poju kohta 11kk =) anteeksi kirjoitusvirheet...

Vierailija

Yritin jo kerran aiemmin kirjottaa, mut nää sivut reistas sillon ja tais joko juttu joutua bittiavaruuteen...

Noh, nyt uudelleen=) Meille ei kuulu mitään ihmeitä. Ei olla sairasteltu yhtään. Siiri kävelee jo ihan täysiä (alko kävellä ysikuisena) ja ulkonakin pääsee jo tosi hyvin kengät jalassa. Hampaita on edelleenkin vaan neljä, mut näyttäs siltä, ett kohta tulee viides. Tavallista maitoo neiti on juonu jo varmaan kuukauden verran. Saa sitä päivisin kun oon töissä ja lisäks muutenkin ruoka-aikaan. Kaikki ruoat kelpaa ja uppoo hyvin (sais olla esimerkkinä isoveljellekin). Päivällä nukkuu vaihtelevasti yleensä yhet tai kahet unet, riippuu vähän moneltako herää aamulla. Yöllä tissitellään edelleen paljon ja hartaasti. En oo jaksanu lopettaa ja huudattaa kun pitäs ite jaksaa aamulla töihin viel...

Sanoja ei viel oikeestaan oo. Noh, kakka on kaka. Ja kakat tehhään pottaan. Tykkää leikkiä ota-anna-leikkiä ja vilkuttaa kovasti.

Neiti on kovasti seurallinen ja yrittää mukaan veljen leikkeihin. Tomera neiti, joka osaa kyllä ilmasta mielipiteensä ja halunsa=) Ja koko ajan touhu päällä, ei yhtään malta asettua esim. kirjoja kattelemaan (toisin kun isoveli).

Kovasti mä toivosin jo uutta vauvaa. Senkin takia sais toi imetys jo loppua... Mut katsellaan...

Mukavaa jatkoa kaikille.



Millamalla ja Siiri kohta 11kk

Vierailija

Hyvää tätä vuotta kaikille!



En muista koska olen viimeksi kirjoitellut, mutta ihan hyvää tänne kuuluu. =D



Vuosi alkoi tyttärellä vähän huonosti, kun tuli heti kipeäksi. Kuumetta oli kolme päivää, ja vähän flunssaa sen jälkeen. Nyt on kuitenkin jo parantunut, ja on oma pirteä itsensä. Kerkesi siinä kuumeessa ollessaan sitten uuden auton istuimensakin oksentamaan, kun oltiin vielä "joulureissussa" tuolloin.



Reissusta "rähjääntyneenä" säännöllisen epäsäännöllinen rytmimmekin meni sekaisin, ja nyt sitä on sitten yritetty haeskella takaisin. Yöunille mennään vasta 22.30-24 aikaan, ja likka herää 9-10.30 aikaan. Joskus ois hienoa, jos tytär alkais heräämään "vähän aiemmin", jotta päästäis nauttimaan muiden lapsiperheiden seurasta. Muut kun on jo ulkoilunsa ulkoilleet ja päikkäreillä, kun me vasta kömmitään "pesästä" ulos siinä puolenpäivän tietämillä. Osittain johtuu ehkä siitäkin, että tää äippä on aika hidas aamutoimissa, ja aamupalakin kestää reilut puolituntia.. =D



Joten kun laitan likan päikkäreille pihalle siinä iltapäivän aikoihin (13-15 välillä), niin eipä tuolla muita vaunujen työntäjiä juuri näy.. =/



Meillä ei vielä puhuta mitään. Tulee vaan "ö-ö" kun osoittaa jotain esinettä tai ruokaa.

Nyt ollaan syöty kaupan "valmispuuroja" tetroista, kun ei äidin keittämä kaurapuuro (ja muut) enää tuntuneet uppoavan. En tiedä johtuiko hampaiden puhkeamisesta, mutta nyt on keittämiset toistaseks jätetty. Leipää annan myös aamupalaksi, kun tykkää sitä syödä. Eikä muuten sais lusikkaa menemään edes suuhun, jos ei jotain ole kädessä tai "leikki menossa". Juustoa syödään kans, ja normaalia maitoa olen antanut nokkamukista. Tuttelia kyllä juodaan vielä tuttipullossa. Raejuustostakin likka tykkää, ja maustamattoman jogurtin kanssa syö pakkasesta marjoja.

Hampaita on suussa neljä, ja ylhäälle on kaks lisää just puhkeamassa. Tukea vasten kävelee sujuvasti, ja välillä seisoo ilman tukea, mutta askeleita ei ole viel ottanut.



Tuli taas vähän omanapainen viesti. =( Säännöllisesti käyn kyllä lukemassa juttuja, mutta kun se kirjoittaminen tuntuu vaan niin "ylivoimaiselta".. =D



Itselläni on tää päivä mennyt ihan herkutellessa, ja huominenkin, kun keskiviikkona poistetaan vika viisaudenhammas leikkaamalla (lähtee loputkin rippeet..), joten sit elellään taas pillimehulla pari päivää.. =D Onneks miehellä on vapaapäivät, jotta pystyy hoitamaan lapsen. Pakkasia ja lunta vaan toivottais, kun nyt on sulaneet viimisetkin.



Täysikuulle tsemppiä "työttömyyteen". Mä jään kans kevään korvalla työttömäks (mies pitää sen isäkuukauden). Ristiriitaisin tuntein täällä mietin, että hakisinko töitä kesän ajaksi, mutta kun en tiedä raaskinko laittaa likkaa hoitoon. Enkä kyllä ole yhtään varmakaan, että tällä hetkellä täältä päin alakohtaista työtä löytyis, joten toisaalta vois tuudittautua ajatukseen, että työttömänä kesäkin ollaan.. Kerrassaan pulmallisia juttuja!



Mut nyt muihin hommiin!



jonttu ja rinsessa 11kk ja 1vko

Vierailija

Minäkin olen monesti miettinyt Mrs. Marplea monesti. Just sitäkin, että onko mitään syytä löytynyt vauvan poismenolle.. :(

Ja kyllä sitä monena iltana kun omat lapset nukkuu niin niistä osaa olla kiitollinen kun on se hetki aikaa ajatella ja syventyä omiin mietteisiinsä! Ihan sydäntä särkee kun niin paljon rakastaa lapsiaan.



Kiitos Mikaela onnentoivotuksista! Päivä lähenee ja monta asiaa vielä tekemättä mutta onneksi suurinpiirtein kuitenkin valmistelut on hyvällä mallila. Viime viikolla käytiin kirkossakin papin juttusilla ja se käynti herkisti!! Itku meinasi päästä pelkissä harjoituksissa ;)



Mutta meillä tykätään tällä hetkellä kukkia hoitaa niin paljon, että tuumasta toimeen ja siirrän nuo muutamat olohuoneen kukat eri huoneeseen korkealle! Mielellään kuitenkin itse hoidan vielä nuo mullanvaihdot;) Harmi vain, että muutaman vuoden päästä tuskin saan enää Veikkaa luvan kanssa multia vaihtelemaan:P



Vimpula ja Veikka

Vierailija

Mikaela: Inari kuulostaa niin kovasti meidän esikoistytöltä. Ja samaa maatahan teillä ovat vissiin olleet isommatkin... Meidän likka kanssa tämän ikäisenä rakenteli torneja, selaili kirjoja pitkät ajat, sanoja tuli jo useampia jne...



No, Leo ei kyllä rakenna vielä yhtään mitään. Vauhti on ollut niin kova, että ihan hiljattain vasta on joskus istahtanut hetkeksi leluja tutkiskelemaan tarkemmin. Sanojakaan ei ole kuin "äiti" (joka tarkoittaa kyllä muutakin kuin minua), "ei" (tämän osaa päänpudistuksen kera, yllätys yllätys) ja "heihei" (vilkuttaessa).



Meillä Leo jo lähestulkoon juoksee, vaikka tukea vielä tarvitseekin. Kiipeilee myös innolla niin portaissa kuin esim. sohvalle tai taaperokärryn kyytiin. Tuetta seisoo jo pitkiä aikoja. Ja esikoisen kanssa jo leikkivät mm. hippaa ja piilosta.:-)



Päivät meillä sujuvat melko mukavasti. Rytmihän on ollut sama ihan pikkuisesta saakka, mitä nyt kolmannet päiväunet jätettiin loppusyksystä pois. Herää yleisimmin klo 6.30. Nukkuu päikkärit n. klo 9-11 ja 14-15. Illalla mennään nukkumaan kahdeksalta. Pari kolme kertaa yössä heräilee. Aamuyöstä annetaan pullosta maitoa. Lopetin yöimetyksen noin kuukausi sitten. Päivisin imetän vielä päikkäreille mennessä ja iltapuuron jälkeen.



Kiinteitä uppoaa edelleen Leolle heikonlaisesti. Onneksi sentään maitoa menee pullosta jo ihan hyvin. Ja mukista kanssa. Seurataan nyt allergiatilannetta jonkin aikaa ja mietitään sitten, josko siirryttäisiin jossain vaiheessa ihan kaupan kaura- tai soijamaitoon. Ruoka-aineita Leolla on tällä hetkellä huimat kymmenkunta.



Jotenkin kyllä ihan uskomatonta, että tuo pikkunassikka täyttää pian vuoden. Esikoisen kanssa sitä 1-v.-päivää odotti niin kovasti - ja nyt se on hiipinyt ihan varkain. Ei kyllä silti tunnu, että tämä vuosi olisi mennyt "yhdessä hujauksessa". Päinvastoin, viime helmikuusta tuntuu olevan ikuisuus, niin paljon tässä on ehtinyt tapahtua. (Muutimme mm. vanhaan omakotitaloon, eli lastenhoidon ohessakin on riittänyt puuhaa.) Mutta silti olen jotenkin yllättynyt siitä, että vauvavuosi alkaa olla takana päin.



Olen viihtynyt kotosalla paljon paremmin kuin olin kuvitellut, ja näillä näkymin jäisinkin mielelläni syksyyn saakka Leon ja osittain myös esikoisen kanssa kotiin. Syksyllä Leo pääsisi sitten esikoisen nykyiselle pph:lle, kun esikko lähtee päiväkotiin. Mutta suunnitelmat ovat vielä auki, kuten on työtilanteenikin. Haluaisin nyt vain nauttia näistä arvokkaista päivistä - ihan outo fiilis tämä, kun esikoisen kohdalla lähdin aika aikaisin töihin. Ehkä se, että Leo on ollut suht vaativa vauva ja tosi kovasti kiinni minussa, on saanut minutkin lopulta löytämään itsestäni ihan uudenlaisen äitiyden, kun on ollut "pakko" omistautua vauvalle erittäin paljon.:-)



Aurinkoisia talvipäiviä ja hyviä synttäreitä kaikille helmikuisille!



Lumileopardi ja Leo 11 kk

Vierailija

Kirjoittelut ovat vähän jääneet, kun tuo puoliso on lomalla ja ollaan saatu viettää paljon laatuaikaa perheen kesken! No, huomenna mulla alkaa työt, joten yhteinen aika jää kortille, täytyy nyt tankata varastoon... =) Aloitan siis ne viikonlopputyöt, olen joka sunnuntai töissä sekä joka toinen lauantai, 6h/päivä. Lisäksi voin tehdä sijaisuuksia, jos tuntuu ettei nuo riitä. Saas nähdä, jännittää mennä töihin kun on jo ehtinyt niin tottua tähän kotona olemiseen. Kiva saada näin pehmeä lasku kun on vaan viikonloput töitä.



Viola ei vieläkään liiku, pyörii kyllä ympyrää istuessaan ja onnistuu hilaamaan itseään pieniä matkoja. Ensi viikolla neuvola. Räkäisyys on vaan jatkunut ja korvissa oli nestettä, niin saatiin antibiootit. Viola on kyllä voinut ihan hyvin kaikesta huolimatta.



Joululahjaksi hän sai sellaisen Brion palikka-lelun ja hoksasi heti homman jujun. Pyöreän palikan hän oppi heti laittamaan, mutta neliö ja kolmio menevät vain tuurilla. =) Osaa myös tehdä tornin kahdesta palikasta ja kolmattakin yrittää... Viime viikolla hän oppi taputtamaan ja on ruvennut hytkymään aina kun kuulee musiikkia. Söpöä.



Sitten aina kun hän "lukee" jotain pehmokirjaa tai mainoslehtistä tms., hän höpöttelee ääneen koko ajan, en sitten tiedä matkiiko meitä vai mitä, mutta on tosi hauskan kuuloista. Kaikenlaista höpötystä tulee muutenkin koko ajan ja passiivinen sanavarasto karttuu huimaa vauhtia, tuntuu että hän oppii joka päivä uuden sanan!



Nyt tuli tällainen omanapainen kertomus, täytyy toiste kirjoitella paremmalla ajalla.



täysikuu ja Viola 10kk



(kuva on tältä päivältä, kun oltiin Ruissalossa ulkoilemassa ja keinumassa, Viola tykkäs tosi paljon. Oli kyllä kylmä!)



PS. Kohta varmaan tämän vuoden helmetkin siirtyvät tänne palstalle, vitsit kun aika menee nopeasti!!!!
!http://www.vauva.fi:80/perhe/perheshowimage?id=cc952057-d819-11dd-a5c5-e...!

Vierailija

Siitä terveydestä ja taysiaikaisuudesta, jotka omalla toivomuslistallani on tulevan vauvan suhteen on kyllä nyt ihan pakko sit varmaan selittää oma kohtani.

Mun ajatukseni juontavat edelliseen raskauteen, jolloin valvoin siskon vauvan vuoteen laidalla -- jos en fyysisesti läsnä, niin silloin ajatuksissani koko ajan. En missään vaiheessa ole halunnutkaan väittää, ettei erityislapsi olisi yhtä rakas tai mitään muutakaan, mutta se tunteiden pyörremyrsky, itsesyytökset ja nykyisin jatkuva kaipaus, mitä sisko käy läpi (käy edelleen mm päivittäin haudalla ym) ovat jotain sellaista, joita en voisi kuvitella jaksavani. Anttihan syntyi viikolla 22, josta toivomus, että oma vauvani saisi syntyä täysiaikaisena.

Anteeksi, että llipsautin moista "suustani" tällä palstalla. Ultriin ja veriseuloihin olen osallistunut vain siksi, että tietäisin sitten valmistautua ennakkoon, jos jotain erityistä ilmaantuisi, en siksi, että voisin edes harkita muita vaihtoehtoja!



Kylläpä alkoi kuohumaan sisällä... Anteeksi jos loukkasin jotakuta. Asiahan ei tälle palstalle enää varsinaisesti edes kuulu, voin jatkaa tuolla odotus-puolella toiveistani ja haaveistani.

Luuka@

Vierailija

Kukas helmistä onkaan syntynyt heti kuun alussa? Meillä Inari on vasta loppupuolella kuuta, 21.2.



Kiva kuulla raskautuneiden kuulumisia myös :) Oikein ihania masunkasvatuksia teille! :) Ja paljon plussatsemppejä kaikille sitä toivoville!



Ja kylläpä on miltei joka perheessä sairastettu -niin myös meillä. Marraskuussa oli flussa josta jo kirjoittelinkin. Mulla se kesti 6viikkoa! Viime viikolla taas PAM, yhden yön aikana tultiin KAIKKI kipeiksi. Inari haroi korvaansa 1½ viikon ajan ja lauantaina nousi kuume. Yritin sunnuntaina päivystykseen, mutta odoteltiin siellä 1½h, jonka aikana oli mennyt yksi ihminen sisään ja vielä 3 meitä ennen.. lähdettiin siis pois sieltä, aika tiukat sanat sivalsin siinä vielä respan tädeille.. En nyt mitään hirveää sentään, koska eihän se niiden syy ole, mutta ihan yleisesti vain siitä, miten kuumeinen vauva joutuu odottamaan tuntitolkulla hoitoonpääsyä. Eilen mentiin sitten yksityiselle ja sieltä löytyikin alkava korvatulehdus, johon saatiin 3 päivän antibiottikuuri. Soittelin muutes tonne päivystykseen jo viime tiistaina, jolloin sanoivat että suppoja vain, että ei suositella antibioottia.. ihmettelin siinä ääneen silloinkin, että jos siellä on tulehdus niin eikai supot siihen auta.. sanoi, että se voi näiltä pieniltä viedä sen tulehduksen.. juup, no eipä vienyt meiltä.





Inari lähti tosiaan joulun alla (vähän alle 10kk) konttaamaan. Ei ryöminyt siis koskaan, peruutteli vain. Viime viikolla oppi nousemaan tukea vasten seisomaan ja eilen jo vähän liikkui sohvaa pitkin. Imetys lopetettiin reilu viikko sitten, koska söi rintaa enää niin vähän, ettei sitä ollut järkevä jatkaa edes mistään "mukavuussyistä". Tänään aamuyöstä kun Inari itki, mun "luottotissi" vielä tiputteli maitoa, varmaan vain itkun aktivoimana. En kuitenkaan ottanut enää rinnalle. Mä olen kuitenkin jo niin tyytyväinen, että vihdoin kolmannella kerralla maitoa riitti näin pitkään. Noille isommille kun maitoa riitti vain 3-4kk.





Mä olen lähdössä ylihuomenna Tukholman risteilylle mun ystäväni kanssa :) Siis KAHDESTAAN!! Vähänks on luxusta??! :) Mähän en ole ollut missään yksin vuosikausiin. Tai samaisen kaverin kanssa kyllä käytiin 3v sitten laivalla, mutta molemmat tukevasti raskaina, joten sillonkin oli oma vauva matkaseurana ;) Mutta vaikka ikävä lapsiin kaihertaa jo nyt mieltä, niin kyllä sitä myös odottaa paljon. Meillä kun ei ole minkään valtakunnan tukiverkostoa täällä, siis keitään lastenhoitajia ikinä, niin tuntuu että mä olen aina lasten kanssa. Laskin tuossa just, että olen ollut esikoisesta (täyttää pian 5v) erossa muistaakseni vain 4 yötä! Niistä kaksi pikkusiskojen synnyttyä sairaalassa, yhden yön esikoinen oli mun vanhemmilla ja yhden kerran olin jossain.. eilen muistin, mutten enää. Mutta kuitenkin. Siis aina vain heidän kanssaan. Mikäpä sen mukavempaa tietysti, mutta kyllä mä koen ansainneeni tämän risteilyn :)



Laitan linkiksi mun blogini, jonka perustin viikonloppuna. On minun uudesta ihanasta harrastuksestani, helmeilystä. Tervetuloa tutustumaan, jos kiinnostaa :)





[http://iidanunelmia.blogspot.com]







t. Mikaela

Vierailija

Totta tosiaan, Vimpula, kohta sitä sitte ollaan rouvia :D ~onnea nyt jo oikein kovasti ja lämpimästi~ Tylsää vaan, kun mikään muu siinä ei muutu ko sukunimi... Eikä sekään, jos niin päättää :) Mut tekin ootte olleet yhden pienen ihmiselämän yhdessä, ni ei varmaan yllätä, jos kerron (meillä 13v taivalta takana joista 6 naimisissa), et se seuraava sunnuntai on aika tavallinen sunnuntai... :D Ei avaudu onnelan portit... Heh... Mut tärkeimpänä asiana (siskon poikia lainatakseni) sä pääset muun perheen kanssa samaan jengiin, ko sulla on sit se sama nimi siellä perässä :D



Ja juu niitä Antin kuvia mäki katselen aika usein ja jaksan yhä ja aina vaan miettiä, miten julma, kylmä ja epäoikeudenmukainen paikka maailma on...



Meidän perheessä sairastetaan -- taas. Molemmat pojat on nyt sunnuntaista olleet kipeinä, räkä juoksee ja kuume sahaa... Ja mä ite sain jonku taudin sit eilen... Mä luulen, et mulla on keuhkoputken tulehdus tms, mut terveysaseman vastaanottotäti tiesi puhelimessa, et tää on vaan influenssaa, eikä lääkäriin juuri kannata muuten tulla ko hakemaan saikkua... Just. Ainoa vaan, et oireet alkoi äkillisesti eilen, värisyttää, sattuu yskiessä niin et tuntuu keuhkojen tulevan ulos, kuume sahailee sinne ja tänne... Mut pää ei oo kipeä, lihaksetkaan ei sanottavasti, eikä oikein nenäkään vuoda (vaikka se täti tiesi mulla näitäki oireita olevan...) Pitää odottaa, et terveysasema menee kii ja mennä sit päivystykseen, jos olo jatkuu tällasena tai huononee...



Diipadaapa ja vali vali... :D

Kirjoitellaan taas!



Luuk@ ja räkäpäät

Sivut

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Uusimmat

Suosituimmat