Ohjeita unikouluun kaivataa!!!

Vierailija

.

Kommentit (7)

Vierailija

Meillä on nyt jatkunut niin pitkään tätä heräilyä ja sähläämistä illin ja öin että nyt saa riittää. Oon niin poikki että nyt saa tassuttelut jäädä. Eli tytytö 7 kk ja nukahtaa nykyään tassutteluun omaan sänkyynsä, omaan huoneeseensa kello 21-22. Nukkuu 15 min ja herää sit taas tassutellaa, eli pidän kättäni pepun päällä niin kauan että neiti nukahtaa. Sitten sama homma jatkuu about yhteen. Eli hän herää 10-30 min nukahtamisestaan huutamaan. "keskiyöllä" heräilee n.30 min- tunnin välein. Syötän 1-2 krt yössä. Syötöt tuntuvat vielä välttämättömiltä, koska syö vain vähän ilta puuroa, eikä maito voi juottaa tolkuttomasti kerralla koska sitten puklataan myös tolkuttomasti. Mutta mikä neuvoksi ettei heräisi koko ajan huutamaan??? Muutamia kertoja tyttö on nukahtanut ilman "nukutustakin" tämän ensimmäisen kerran, mutta ei vaikuta mitään illan ja yön kulkuun...



Terveisin hyvin väsynyt äiti

Vierailija

eli tärkeää on se, että lapsi ei nukahda kätesi koskettaessa hänät, koska silloin hän kaipaa kättä aina myös havahtuessaa. Tassuttele lapsi unen rajamaille, mutta ota käsi pois ennen nukahtamista. Aluksi rauhoittuminen vie aikaa, mutta parantaa todennäköisesti unia.



Olethan sulkenut pois allergiat, hampaiden tulon, korvatulehduksen jne?



7kk ikäinen on aika pieni vielä ja voi aivan hyvin tarvita yösyntinsä. Meillä esikoinen alkoi nukkua yöt läpeensä vasta 3,5-vuotiaana, eli tiedän mitä väsymys voi olla! Meillä taustalta löytyi allergioita, atopiaa ja lopulta heräilystä tuli tapa...

Vierailija

Unikoulu



H:gin pohjoisen piirin neuvolan unikoulun käytännön osuus:

Psykologi Katja Rantala, Maunulan terveysasema, Helsinki



Päätetään, kuka on jaksavin ottamaan yöprojektin vastuun. Ratkaisevaa on, kumpi vanhemmista sietää paremmin lohduttaa itkevää lasta itse hermostumatta tai hätääntymättä. Käytännössä asian ratkaisee useimmiten äidin väsyneisyys, jolloin jos vain on mahdollista sovitaan isän

aktiivisesta roolista.



Varsinkin, jos on tarpeen päästä eroon tiheästä yöimetyksestä, isä on valintana parempi, myös vauvan kannalta. Hän ei herätä vauvassa samanlaisia assosiaatioita maidosta kuin äiti.



Laajojen kokemusten mukaan isät pystyvät myös olemaan määrätietoisempia. Isät sitoutuvat kokemuksen mukaan hyvin tähän tehtävään, koska menettely on niin selkeätä. Isien ja vauvojen vuorovaikutus on usein aktivoitunut myös muina aikoina. Eduksi on, jos sama vanhempi voi hoitaa yöt projektin ajan, koska se tuo vauvan kannalta selkeyttä tilanteeseen.



Äidin kanssa sovitaan, että hän pysyttelee pois yötilanteista ja isä päättää koska hän ei selviä ilman apua. Isä tuo vauvan sovitusti äidin rinnalle ruokailemaan, jos se on tarpeen. Isä myös laittaa vauvan jo illalla nukkumaan.



Perheen huonejärjestelyistä riippuu, miten nukkumisolot järjestetään. Ei ole tarpeen, että molemmat vanhemmat valvovat vauvan takia. Monissa perheissä äiti on muuttanut nukkumaan toiseen huoneeseen korvatulppien kanssa. Joissakin tapauksissa vauvan nukkumistarve on rauhoittunut, kun

vanhempi on siirtynyt joksikin aikaa siirtynyt nukkumaan vauvan huoneeseen.



Vauva on aluksi kyllä heräillyt, mutta jatkanut uniaan, kun on nähnyt tutun hahmon sängystään. Tämä voi olla vaihtoehto silloin, kun ollaan

uupuneita pomppimaan jatkuvasti vauvan luo. Vauvan päivärytmi suunnitellaan sellaiseksi, että se sopii perheelle. Siitä pidetään suunnilleen kiinni siitä huolimatta miten yö on mennyt.



Yleensä hyvä heräämisaika on n. klo 6-8 ja nukkumaan mennään klo 20-21 aikoihin. Päiväunet rytmittyvät n. 3-4h valveilla olo jaksojen väliin.



Tavallista on n. 10h yöunet ja 3-4h yhteenlaskettua päiväunta. Sekä päivä- että yöuniin pyritään luomaan samanlainen käytäntö eli tukemaan itsekseen nukahtamista. Joillakin hyvin strukturoimattomilla vauvoilla voi olla jopa tarpeen, että oma sänky on aina kunnon nukkumisen tyyssija.



jatkuu...

Vierailija

KÄYTÄNTÖ



Itkujen tulkinnasta.

Vanhemmat ovat yleensä hyvin perillä siitä, missä lähestytään hätäitkun rajaa. Vanhempia neuvotaan kuuntelemaan vauvan itkun sävyä ja toimimaan sen mukaan. Mikäli itku on pientä kitinää, vaimenee aina välillä, eikä ole intensiteetiltään kiihtynyttä, vanhemmille suositellaan malttia ja korkeintaan etäämmältä tilanteen tarkistusta. Vauva saattaa olla kevyemmän unen vaiheessa hakemassa unta ja stimuloituisi

turhaan hereille, jos häntä nosteltaisiin tms.



Mikäli vauvan itku kiihtyy ja siitä tulee yhtämittaista, vauvan luo mennään, mutta tyynnyttely aloitetaan lievemmin keinoin ja niitä voimistetaan vauvan tarpeen mukaan. Vauva yritetään saada tyyntymään ensisijaisesti omaan sänkyyn.



Käsi asetetaan tuntuvasti vauvan päälle, häntä voidaan rytmisesti heijata ja sivellä rauhallisin vedoin mikäli pelkkä kosketus ei tyynnytä. Rauhoittava mutina voidaan liittää mukaan.



Valoja ei sytytetä eikä vauvan huomiota yritetä herättää leluilla,

katsekontaktin hakemisella, nimen toistamisella tms. mikä nostaa vireystilaa. Mikäli vauva on sen ikäinen, että hän kampeaa jatkuvasti pystyyn, häntä voidaan pitää rauhallisella otteella paikallaan, ettei hän stimuloidu omasta reuhtomisestaan.



Jos vauva tuntuu rentoutuvan, käsi siirretään pois ja vauva jätetään yksin vaipumaan uneen. Mikäli vauva vain kiihtyy, hänet otetaan tukevasti rintaa vasten ja pidellään siinä, kunnes hän rentoutuu ja itkun sävy muuttuu tyynemmäksi. Vanhemmille on syytä korostaa, että sylitilanteessa vauvalla ei ole hätää, vaikka itku jatkuisikin.



Tarkoitus ei suinkaan ole, että vauva nukahtaa syliin, vaan hänet

lasketaan taas omaan sänkyyn ja pidetään hetki käsikontakti.

Jos hän edelleen tuntuu tyyntyvän, käsikin otetaan pois ja vauvan annetaan vaipua uneen.



jatkuu...

Vierailija

Joka kerta, kun vauva herää yöllä, reagoidaan tämän mallin mukaan,

eli omat toimet säädellään vauvan viestiä ja hänen oloaan tulkiten.

Kun vauva laitetaan nukkumaan, toimitaan myös olotilan kuuntelun

periaatteella.



Jotta yöunet onnistuisivat, on oleellista, että vauva syö illalla kunnolla puuroa, velliä tms. Iltarituaalien jälkeen vauva viedään omaan sänkyynsä ja hänelle jutellaan samalla vakuuttavasti siitä, että nyt mennään nukkumaan.



Paitsi sanallista viestiä, vauva saa tällöin myös tärkeän vakuuttavan tunnetartunnan. Jos vauvalla on jo unilelu tai -rätti, se tulee mukaan unensaantia helpottamaan. Mikäli vauvalla ei syystä tai toisesta ole tällaista apuvälinettä, sellainen pyritään jo päiväaikaan "leimaamaan".

Tiettyä nallea tai rättiä voidaan pitää mukana esim. imetys- tai hellittelyhetkinä, jolloin siihen assosioituvat rauhoittavat tuoksut ja mielikuvat (unirätti ei ole esim. kurkkimisleikin väline hereillä ollessa !).



Nopea apu voi löytyä, jos äiti luovuttaa päältään sopivasti nuhjaantuneen paidan vauvalle tyynnytysvälineeksi. Jos vauva nukkuu vaunussa päiväunetkin levottomasti, rätin voi laittaa sinnekin mukaan poskikontaktiin. Mikäli tutti on ollut nukahtamiselle oleellinen, sitä ei kannata välttämättä yrittää poistaa.



Jos vauva tuntuu heräilevän siihen, että hän havahtuu yöllä haeskelemaan suusta pois lipsunutta tuttia, tutin voi laittaa lyhyeen nauhanpätkään kiinni yöpuvun kaula-aukon reunaan. Vauvat oppivat yllättävän hyvin hamuamaan sen näin lähietäisyydeltä takaisin suuhun.



Tutti saattaa menettää merkitystään, kun vauva oppii käyttämään rättiä aktiivisesti. Vauvan luo ei tarvitse jäädä nukuttamaan. Mikäli vauva on levoton sängyssään, ja esim. heittelehtii, kitisee tms. toimitaan kuten

yöllä: kuunnellaan.



Kiihtymiseen vastataan samalla tavalla kuin yöllä. Käytäntö on opettanut, että alle vuoden ikäiset vauvat voivat kiusaantua nälän tunteesta aamupuolella yötä. Mikäli vauva klo 4-5 aikaan ei ole rauhoittuakseen, nopea eleetön syöttö voi olla tarpeen.



Tavallisesti se auttaa vauvan nukkumaan normaaliin heräämisaikaansa asti. Kun kyseessä on tavallinen, terve vauva, uusien yötottumusten saavuttaminen kestää yleensä 3-4 yötä, osalla voi mennä viikkokin. Yleensä muutokset alkavat näkyä joko heräämisaikojen vähenemisenä tai

levottomuusjaksojen keston lyhenemisenä. On myös tapauksia, joissa vanhempien vakaa, rauhoittunut päätös on vaikuttanut jo ensimmäiseen yöhön.



Yleensä on kuitenkin tarpeen antaa vanhemmille ennakkotieto, että ensimmäinen yö saattaa olla vaikea. Positiivinen yllättyminen on aina mukavaa. Tärkeää on myös ottaa esille, että vauvan uni on vaihtelevaa.



Sairastelut, kiihkeät kehitystapahtumat, matkat tms. häiritsevät jo

saavutettujakin rytmejä. On myös painotettava että sairastaessaan tai

ollessaan muun stressin alainen, vauva tarvitsee enemmän lohtua kuin

normaalioloissa.



Yöjärjestys palautetaan tilanteen tasaannuttua samoilla keinoilla. Lopen uupuneet vanhemmat eivät välttämättä jaksa aloittaa unikoulua. Silloin jää mietittäväksi, voiko joku tuttu ja turvallinen henkilö tulla avuksi tai miettiä vauvan hoitoa muualla. Jos molemmat vanhemmat eivät koe unikoulun menettelyä hyväksyttävänä ja turvallisena, sitä ei pidä aloittaa!

Vanhempien epävarmuus ja ahdistus lisäävät vauvan levottomuutta.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Uusimmat

Suosituimmat