Liittyikö konttaaminen tai siis sen jääminen väliin kielellisiin vaikeuksiin?

Vierailija

Siis muistelen lukeneeni täältä, että konttaamisen vuorotahtisuus tms on tärkeää kognitiivisen ajattelun kehityksessä. Tuli mieleen ystäväni lapsi joka ei kontannut lainakka ja oppi kävelemäänkin vasta lähes 2 vuotiaana ja on nyt tukiopetuksessa koulussa. Liittyvätkö nämä yhteen?

Kommentit (7)

Vierailija

Ainuttakaan sanaa ei sanonut ennen 1½v ja olin huolissani kehityksestä. Luin itsekin tutkimuksia konttauksen ja kielen kehityksen yhteyksistä, ja olin varma että meillä on kielellisesti ei-niin-lahjakas lapsi.



No oppi puhumaan ennen 2v pitkillä lauseilla ja kielitaitoa ihmeteltiin. Nyt 5v lukee ja kirjoittaa. On myös motorisesti taitava.

Vierailija

Liikkui ryömimällä ja istuallaan käsillä vetämällä kunnes nousi seisomaan. Kävelemään lähti hieman alle 1-vuotiaana. Puhumaan alkoi 1-vuotiaan ja 1,5-vuotiaana sanoi jo useamman sanan lauseita, 2-vuotiaan puhui erittäin hyvin. Äännevirheitäkään ei ollut. Tyttö on ollut aina verbaalisesti varsin kehittynyt. Lukemaan oppi eskarissa, kouluun mennessä lukeminen oli hyvin sujuvaa ja kirjoittikin kunnon tarinoita jo ekalla. Nyt 11-vuotiaana on sanavalmiimpi kuin moni aikuinen, tarttuu kielivirheisiin ja lauseiden epätäsmällisyyksiin (teen sitä itsekin, ärsyttävää, myönnän) ja ilmaisee itseään erinoamisesti, nimenomaan sanallisesti. Muutenkin pärjää koulussa hyvin.



Ainakaan meidän perheen esimerkin perusteella ei siis voi vetää yhteyttä konttaamisen väliin jäämisen ja kognitiivisen ajattleun kehityksen ongelmien välille. Hullulta tuntuisi, jos sellaista tutkimustietoa oikeasti jostakin löytyisi...

Vierailija

alkamisajankohtaan? Itse nimittäin muistelen, että kyse ei ole niinkään puheen kehitysajankohdista, vaan oppimisvaikeuksista noin laajemmin.



Muistetaan se, että esim. Einstein alkoi puhua todella myöhään. Ja lähipiiristäni löytyy kaksi esimerkkiä, joissa lapsi on alkanut puhua vasta 3- tai 4-vuotiaana ja on kuitenkin menestynyt koulussa ja myöhemmissä opinnoissa erinomaisesti.

Vierailija

eli olin edellä tuossa, niin väkisinkin jotain jää väliin. 1,5-vuotiaana olin tuppisuu ja äiti ihmetteli. Noin 2-vuotiaana aukesi kuulemma tulppa ja sen jälkeen kielenkehitystäni ihmeteltiin. Sukulaisnaiset ovat nauraneet samaa, että olin erikoinen lapsi, joka ei sanonut sanaakaan ennen kuin täytti kaksi ja sitten puhetta tulikin enemmän kuin yleensä muilla lapsilla. Lukemaan opin aikalailla tasan 5 ja olin aina luokkani priimus.



Lainaus:

Ainuttakaan sanaa ei sanonut ennen 1½v ja olin huolissani kehityksestä. Luin itsekin tutkimuksia konttauksen ja kielen kehityksen yhteyksistä, ja olin varma että meillä on kielellisesti ei-niin-lahjakas lapsi.



No oppi puhumaan ennen 2v pitkillä lauseilla ja kielitaitoa ihmeteltiin. Nyt 5v lukee ja kirjoittaa. On myös motorisesti taitava.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Uusimmat

Suosituimmat