Mitä vaaditaan lääkiksen pääsykokeessa? Netistä loysin yhden kirjan, mutta eikös fysiikkaa

Vierailija

kemiaa ja biologiaa ja psykologiaakin ole kokeessa?

Sivut

Kommentit (67)

Vierailija

haaveilen lääkiksestä ja olen myös DI. En vaan tiedä, jaksaisiko sitä noita koulumaisia opintoja, missä ei juuri saa tehdä omia linjavalintoja.



Myöskään kemiaa en juurikaan enää muista. Taitoni ovat todella surkealla tolalla. En näet ole rakennustekniikassa kemiaa ollenkaan tarvinnut.

Vierailija

olen kirjoittanut ylioppilaaksi 2001. Lyhyt kemia, fysiikka ja lyhyt matematiikka. Suunitelmani on syksyllä 2009 aloittaa aikuis/iltalukio jossa käyn fyssa ja kemiat läpi ja ohella luen galenosta. Kokeillaan mennäänkö läpi keväällä 2010. Pohjakoulutus on sairaanhoitaja amk.

Vierailija

Varmasti, ap, menet kirkkaasti lääkiksen pääsykokeista läpi, kun valmistaudut kunnolla. Suurin osa pyrkijöistä on niitä tuoreita ylioppilaita, joilla ei ole vielä sellaista lukutekniikkaa ja -rutiinia (ynnä elämänkokemusta ja motivaatiota) kuin tuollaisella vähän vanhemmalla ja jo yhden tutkinnon suorittaneella. Motivaatio on se avainasia, sillä mennään vaikka läpi harmaan kiven. Ja tahtoa siihen vaaditaankin, että jaksaa sen lääkiksen ryykelin läpi mennä, lukea kaikki ne aineet, jotka eivät kiinnostakaan. Mutta kun lopulta löytää sen oman erikoisalan ja voi todeta olevansa unelmatyössään, kaikki palkitaan.

t. vuonna -08 erikoislääkäriksi valmistunut 33-v rouvashenkilö, joka on päivystänyt elämästään yli vuoden (siis sairaalassa kökkinyt 24-25 h peräkanaa viimeisen 8 v aikana yhteensä yli 365 pv, nyt varmaan kohta menee 400 rikki).

Vierailija

Enemmän minä kyllä lääkärinä vietän aikaa lasteni kanssa kuin monet tuttavani, jotka ovat juristeja, ekonomeja jne. Niillä aloilla tehdään usein myös sitä 8-22-päivää, mutta ilman ylimääräistä palkkaa ja useana päivänä viikossa ilman seuraavan päivän vapaita.



Iltapäivystys nielaisee 5 tuntia yhteistä aikaa, mutta seuraavan päivän vapaa tuo sitä 8 tuntia, verrattuna siihen että olisin silloin töissä. Tunnen myös paljon lääkäriperheitä, joissa lapset ovat jo teinejä tai nuoria aikuisia. Eipä ole kenenkään lapset mitenkään vahingoittuneet vanhempiensa ammatin vuoksi, enimmäkseen heillä tuntuu olevan poikkeuksellisenkin lämpimät välit. Mutta eiköhän se nyt kaikilla ole tiedossa, ettei lapsen normaali kehitys ja suhde vanhempiin ole kiinni ammatista tai siitä onko lapsi päivähoidossa vai ei.

Vierailija

Tienasin erikoistuvana lääkärinä (paljon aktiivipäivystyksiä, päivystyksiä 4-5/kk) bruttona n. 60 % enemmän kuin valtion hallinnossa työskentelevä DI-mieheni (jolla hänelläkin työpaikkassaan keskimääräistä parempi palkka), nykyisin vähän päivystävänä erikoislääkärinä vain noin 30 % enemmän. Rahasta ei kannata alkaa lääkäriksi, mutta kun löytää oikean alan, tällä palkalla tulee hyvin toimeen ja säästöönkin jää.

t. 26

Vierailija

opiskelu ehkä koulumaisempaa kuin yleisellä, mutta palkka suhteessä työaikaan paljon parempi. ja olisit heti valmiiksi suppeamman alan lääkäri, eräänlainen erikoislääkäri?



nimim terkkarissakin tienaa 37h viikossa päivätyöajalla yli 5000 euroa kuukaudessa

Vierailija

nelissä kymmenissä jo. Eli ehtisin olla lääkärinä noin 20 vuotta vielä.



Siis ainakin se harmittaisi, että jos olisi turha yritys pois lapsen kanssa olemisesta. Sitä siis tarkoitin.



Totta, että päivystykset veisivät aikaa myös, mutta yrittäisin hommaan, missä niitä ei olisi, jos pystyisin.



Toivoisin myös vielä uutta lasta.



Kävin juuri yhdellä gynellä, joka oli juuri erikoistumassa toiseen erikoisalaan. Hän siinä samalla oli vielä kovasti yrittämällä saanut lapsen 44-vuotiaana. Eli yllättävän paljon oli aikaa hänellä, kun siis erikoistui ja toimi vanhalla erikoisalallaan yliopistosairaalassa ja vielä teki yksityispraktiikkaa ja sitten vielä toivoi ja sai lapsen. En kylläkään ole yhtä energinen.



ap

Vierailija

Mutuni (!) on, ettei esim. kaikissa tk:issa täydy päivystää (päivystys voi olla keskitetty tms.), mutta kyllä täytyy varautua siihen, että ainakin nuorena lääkärinä joutuu päivystämään. Itse toivon, että tämän erikoistumisen jälkeen en joutuisi enää päivystämään.



T. se yleislääketieteen el

Vierailija

Siis tuo maksimiopiskeluaika rajoittaa hidastelua. (Teknillisessä yliopistossakin semmoinen otettiin käyttöö, mutta siihen suhtaudutaan siellä hyvin joustavasti.)



Minä valitettavasti saan erittäin herkästi kaikki tartunnat. Arvelen sen liittyvän allergisuuteeni, eli limakalvot eivät toimi kunnolla. Kauhea olisi siis joutua jotakin lintuinfluenssaista tai sarsista hoitamaan. En tiedä, miten hermoni kestäisivät. Muuten kyllä siedän erittäin hyvin erilaisia ihmisiä esimerkiksi.



Olisiko vielä tietoa siitä, että onko siis todella niin, että jos onnistuisi sen galenoksen kemian oppimaan, niin mitään lisätietoa kemiasta ei tarvitsisi osata.



ap

Vierailija

ei se lääkikseen pääsy nyt niin hirveän vaikeaa ole. Esimerkiksi serkkuni pääsi ensiyrittämällä abikeväänä ja taustalla fysiikat ja kemiat seiskan arvosanoilla ja muutenkaan lukupää ei ole mikään kaikista ihmeellisin vaan teki kauheasti aina töitä saadakseen ne seiskansa. Toki hakijoissa on paljon "nerojakin", mutta aika moni sinne menee keskinkertaisella älyllä ja koulumenestyksellä. Lukea toki pitää ja paljon, mutta ei ole mitenkään ylivoimaista.

Vierailija

mikset opiskelisi sairaanhoitajaksi/terkkariksi/kätilöksi? Sisään pääsee helpommalla, palkka ei kyllä ole kovin palkitseva, mutta opiskellakaan ei tarvitse niin pitkään

terv. kätilö-th

Sivut

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Uusimmat

Suosituimmat