onko muita vauvojen äitejä, jotka haluaisivat pian toisen lapsen

Vierailija

Meillä kohta 3kk ikäinen lapsukainen ja kovasti haluaisin jo toisen. Yritän muistella miten väsynyt olin ensimmäiset 2kk, mutta jotenkin se unohtuu, kun tällä hetkellä kaikki on niin ihanaa. Lapsen kehityksen seuraaminen on parasta.. Voi kun pian saisin toisen lapsen, varmaan osaisin nauttia ensimmäisistä kuukausista eri tavalla.

Olenko ihan sekaisin..



fanny

Sivut

Kommentit (21)

Vierailija

Mulla iski uusi vauvakuume esikoisen ollessa parikuinen. Sektiolla oli jouduttu kuitenkin eka ulos ottamaan, joten tiesin että parasta odottaa noin vuosi ennen uutta raskautta. Eikä kyllä menkkojakaan edes ollut että turha haave sinänsä vielä silloin.

Puolivuotiaana vauvalla alkoi pahat univaikeudet. Valvoin 5kk lähes putkeen, oli huomattavasti pahempaa kuin ekat kuukaudet. Uusi raskaus oli viimeisenä mielessä, olin jo ekan raskausaikana kokoajan niin väsynyt. Nyt esikoinen on vuoden, univaikeudet alkaa helpottaa. Vieläkään ei uutta vauvakuumetta ole, vaikka toki tahdon lisää lapsia. Tuon valvomisen jälkeen vain tarviin hieman vielä lisää toipumisaikaa ennen uutta raskautta.

Eikä niitä menkkoja kyllä vieläkään kuulu.. (Ehkä oma kehokin jo ymmärtää sen että lisääntyminen ei ole viisasta näin väsyneenä..)

Vierailija

Meillä on ollut joka kerta tuossa vaiheessa jo yritys päällä, ja olemmekin saaneet viisi lasta lyhyin ikäeroin. Sitten piti lopettaa, sillä tahdoin olla myös kotiäitinä kuopuksen 3-vuotissynttäreihin saakka.



Nyt työelämässä, ja muksut ihania tasapainoisia lapsia, ja haikeana muistelen vauva- ja pikkulapsiaikoja! Jopa vähän kateellisena sinulle... :-)

Vierailija

Minulle oli selvää että "isona" haluan kuusi lasta, olin tottunut pikkuveljiini. He syntyivät kun oli 11v. ja 13v. Meitä oli silloin jo kolme isompaa ja autoin äitiä paljon veljien hoidossa.



Kun ensimmäinen lapsistani oli 4kk:n ikäinen, aloin odottaa seuraavaa. Kun vauva syntyi, ei isosisko vielä osannut kävellä, oli 1v1kk ja 3pvää ikäinen.



Toinen nukkui parvekkeen toisessa päässä ja toinen nukkui toisessa päässä.

Lapset ovat tyttö ja poika, tyttö kulki myöhemmin pikkuveljen perässä kuin ettei pienelle vain sattuisi mitään. Myöhemminkin on ollut huolehtiva.



Kolmas vauva syntyi niin, että 4-vuotias oli vanhin. Äitini ja sisko asuivat lähellä, joten apua sain kivasti. Mies oli vuorotyössä ja 58 neliön asunto oli hankala päivänukkujalle. Kuitenkin kaikki meni OK. Otin hoitolapsia, koska siihen aikaan ei ollut kotihoidon tukea, ei työttömyyskorvauksia, ei kunnon lapsilisiä jne.



Menin kodin ulkopuolelle työhön kun nuorin oli 1-vuotias näistä kolmesta.



Tytön ollessa 7-vuotias sain kolmannen pojan peräkkäin. Tyttö oli vanhin, ja jotenkin toivoin jo tyttöä, mutta en pitänyt väliä, kunhan olisi terve vauva.



Kun neljäs lapsi kasvoi ja edelliset lähentelivät teini-ikää aloin taas haikailla vauvasta. Olin ollut työelämässä, lapset kasvoivat joten aloin odottamaanviidettä. Kun tyttövauva syntyi edellisen lapsen ollessa 6,5v. tuntui ihanalta saada keskittyä vauvaan enemmin kuin esim. toisen syntymän jälkeen. Isommat auttoivat myös.



Muutimme siitä kaksiosta maaseudulle edulliseen omakotitaloon, olihan viides lapsi tulossa. Hän oli tyttö, vaikka olin varma etten saisi kuin poikia, olihan kolme edellistäkin. Usein kun pidin uutta vauvaa, ajattelin että jos alkaisin odottaa sillä hetkellä, olisin kenties vihainen koska halusin antaa pienelle paljon aikaani ja olihan muitakin lapsia joille ruuan valmistamista, läksyjen valvontaa, pyykkiä jne. En sitten haikaillut lisää. Mutta kun viidennelle ostetut ihanat lastenvaunut alkoivat olla pienet, mietin että jos sittenkin! Olihan nyt taas kaikkea vauvalle valmiina, edellinenkin jo leikki ja piirteli isompien lähennellessä jo aikuisuutta. Päätin antaa vauvan tulla jos on tullakseen.



2v9kk:n kuluttua syntyi kuudes lapsi, tyttö! Nautin täällä maalla täysin lasten hoidosta ja elämisestä. Vanhin oli 17v. sisko. Oli ihanaa seurata veljiä, kuinka he pitivät "kuin kukkaa kämmenellä" pikkusisaruksiaan. Näitä aikoja on kivaa muistella, valokuvat...17 vuodessa kuusi vauvaa, oli ihanaa!

Vierailija

Sitten kun täyttivät kaksi ja iski uhmaikä niin aloin ajatella, että ei sittenkään ihan vielä... Sen verran töitä teetti kaksi uhmista. Nyt he ovat 4,5 v. eikä vauvakuumeesta ole vieläkään tietoakaan.

Vierailija

Toivottavasti pian tärppää!



Järkevintähän olisi odottaa muutama kuukausi.. Haluaisin niin tuntea taas ne ensimmäiset pienet liikkeet ja ihailla peilistä suurenevaa vatsaa. Enpä olisi uskonut, että lapsi voi näin muuttaa ihmistä. Aikaisemmin pelkäsin, ettei minusta olisi äidiksi, kun ei esim kavereiden lapset kiinnostaneet yhtään..



ap

Vierailija

Ei käytetty lasten välillä ollenkaan ehkäisyä ja ikäeroksi tuli 1,5 vuotta. Se on oikein passeli. Kakkosen vauvavuosi oli aika hulinaa, mutta sen jälkeen helpotti ja nyt 3- ja 4-vuotiaina ovat kuin paita ja peppu.



Kun ensimmäisen lapsen oli saanut, tajusin, että lapset ovat minulle maailman tärkein asia ja nyt on sellainen olo, että on lasten aika. Keväällä pitäisi saapua kolmas, ihan mahtava juttu!

Vierailija

mutta ei. En halua enää vauvaa. Tuskin koskaan. Mutta meillä on jo toinenkin lapsi, 3v. Just nyt elämä on aikamoista härpäkkää enkä jaksaisi enää uutta vauva-aikaa.

Vierailija

tuo on niin ihanaa aikaa kun miettii milloin alkaa uudestaan odottamaan ensimmäisen jälkeen, meillä ensimmäinen oli1v3kk kun aloin odottaa toista ja toinen oli 1v kun aloin odottaa kolmatta ja nyt kolmas on 2v ja on alkanut tulla taas vauva kuumetta ja haikaillen katselen odottavia äitejä ihanine mahoineen, jospa meillekkin vielä yksi tulisi... : )

Vierailija

vauvan. Muistan itsekin että tuossa vaiheessa vauva oli NIIN ihana..vaan kylläpä muuttui mieli. Pieni ikäero on sama kuin hoitaisi kaksosia sillä erolla että nuo kaksi ovat kuitenkin eri kehitysvaiheissa mutta vaativat molemmat täyshoidon.

Vierailija

muuttua hankalaksi uhmaa pukatessa ja voipi mieli muuttua siitä kakkosesta suit sait sukkelaan tai ainakin ajatus siitä lykkääntyä.

Vierailija

Varsinkin sinä, jolla jo kuusi lasta!



Toivottavasti saan vielä joskus toisen lapsen.. tiedän, että sitä ei pidä pitää itsestäänselvyytenä. Voi olla, ettei toista koskaan tule. Olen tietenkin onnellinen tästä ensimmäisestäkin, jota sain toivoa 6v ennen kuin tärppäsi :)



Totta varmasti sekin, niinkuin joku sanoi, että ei kestä nähdä lapsensa kehitystä, jos haluaa toisen lapsen liian varhain.. Vai miten se menikään :) Tuntuu, että nämä pari kuukautta on menneet niin vauhdilla!



ap

Vierailija

kun lapset samaan aikaan pieniä. Minä en tällaista ajattelutapaa ymmärrä. Minä ainakin nautin lapseni kasvun seuraamisesta niin, etten halua sen ajan olevan nopeasti ohi.



Tämän vuoksi en myöskään halua ihan pientä ikäeroa.

Vierailija

jos uusi raskaus alkaa hyvin pian (muutama kuukausi) edellisen jälkeen, keskenmeno- ja ennenaikaisuusriski on moninkertainen siihen nähden jos aikaa olisi jo vuosi.

Kannattaa antaa kehon toipua kunnolla.

Vierailija

Haluaisin saada lapselle sisaruksen pienellä ikäerolla.. Mies ei vaan ole kovin suostuvainen, kun huomasi minun väsyneen alussa yhdenkin kanssa. Luulee, että vitsailen, kun välillä vihjailen toisesta.

Mukava lukea, että äiti voi selvitä, vaikka lapsia olisi enemmän kuin yksi :) Hyvää jatkoa!



ap

Sivut

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Uusimmat

Suosituimmat