Ongelmana mieheni kamala sisko.

Vierailija

Enpä olisi ikinä eläissäni uskonut, että tällaisen tyypin kanssa joudun olemaan pakolla. Miestäni 8 vuotta vanhempi vanhapiikasisar vaivaa meitä jatkuvasti, kun saimme kesällä esikoisen. Hän ravaa ovellamme melkein joka päivä katsomassa vauvaa. Olen ystävällisesti koittanut sanoa, että koitan nukkua silloin kuin vauvakin, mutta ei mene perille. Hän haluaa oven suussa vauvan syliinsä ja vähintään työntää sormensa vauvan käteen (jonka vauva tietenkin vie suuhunsa, yöks!) Oli loukkaantuneena selittänyt miehelleni, etten anna vauvaa hänen syliinsä... En jaksa availla enää oveakaan, mutta hän käy niin usein, että pakkohan mun joskus on olla kotona.



Nyt hän on saanut päähänsä haluta hoitaa vauvaa ja hössöttää, että minun olisi mentävä viihteelle. Eipä hirveästi vielä huvita ja kuinkas muutenkaan menet, kun vielä imettää- enkä silloinkaan haluaisi tälle ihmiselle vauvaa antaa. Jatkuvasti tulee (nyt jo syyllistävänsävyisiä) kyselyitä, että jokos olisi aika aloittaa kiinteät ja vieroittaa rinnasta ja epäilyjä siitä, riittääkö maito.



Kamalinta oli jouluna, kun tämä tätikkä sai pitää tyärtämme sylissään ja hän istui rinta pystyssä ja hihkui, että vauva hamuilee häntä! Lisäksi hän antoi "kalliin" lahjan meille, jotta voisi muistuttaa kiitollisuudenvelastamme hänen lahjansa vuoksi. (On meinaan tehnyt tätä ennenkin). Kieltäydyttyämme lahjasta hän alkoi kovaan ääneen anella ja veti vanhempansakin tähän mukaan, koska hän "tahtoo olla vain kiltti."



En haluaisi pitää mitään yhteyksiä, mutta kun mies on kuitenkin perhettä. Olen koittanut olla ystävällinen ja korrekti, mutta kohta alkaa pokka pettää. Pahinta oli, kun täti nosti älämölön siitä, kun emme kastaneet vauvaamme (oli varmaankin kaavaillut itsestään kummia tms.) ja täti itse on ääriuskovainen. En jaksa kuunnella vihjailuja siitä, että joku kerta hän ottaa tytön mukaansa seurakunnan iltaan ja antaa tutun papin kastaa. Mieheni on riidellyt asiasta hänen kanssaan, mutta kun ei näytä menevän perille.



Odotan innolla, että mieheni vanhemmista joskus aika jättää ja voin alkaa laukoa totuuksia tälle rasitteelle. Täti on itse suorasukainen ja tyrkky, mutta loukkaantuu kaikesta, mitä hänelle itselleen sanotaan. Lukee rivien välistä ja arvailee muiden ilmeistä kaikenlaista olematontakin. Pahinta on, kun hän keksii alkaa riidellä jostakin pikkujutusta ja pommittaa päiväkausia tekstareilla, kun ei vastaa puhelimeen, että voisi puhua asiat selviksi, missä mättää. Lopun aikaa hän muistuttaa meitä lopun ajoista Raamatullisilla jakeilla.



Miten tällaisen rajatapauksen kanssa jaksaa?! Onko teillä muilla vastaavia (pakko) sukulaisia?

Sivut

Kommentit (20)

Vierailija

todennäköisesti pistäisin rajoja ja kovalla kädellä. sanoisin suoraan tietyt totuudet ja vastaisin suorasukaisuuteen samalla mitalla. jos menee välit niin tulee ainakin rauha. ei edes sukulaisia ole pakko kestää vain sen takia että on sukua.

Vierailija

voisit keskustella heidän kanssaan ja ihan selkeästi kertoa, millaiset teidän perheen rajat ovat.



Etkä sitten itsekään lipsu niistä.



Meillä tilanne ryöpsähti siinä vaiheessa, kun kuopuksemme sairasteli paljon ja jouduimme olemaan sairaalassa. Esikoiselle ei hätätilanteessa järjestynyt muuta hoitoa kuin aulis täti, joka sitten ei enää kodistamme suostunutkaan poistumaan. Edes lähestymiskielto ei pidättele täysin.

Vierailija

Sulle tulee vielä olemaan paljon iloa siitä kun lapsi on vanhempi.



Meillä ei ole KETÄÄN joka voisi auttaa lastenhoidossa. Isovanhemmat asuvat useiden satojen kilometrien päässä. Haaveilin juuri yhtenä päivänä, kun olisi jou kiva lapseton täti, joka voisi käydä vaikka lasten kanssa ulkoilemassa tai ihan mitä tahansa, että saisin joskus omaa aikaa.



Lapsella ei koskaan ole liikaa ihmisiä lähellään, jotka välittävät hänestä.

Vierailija

joiden mielestä lapselle on hyväksi vaan kaikki mahdolliset ihmiset jotka voi lähelle haalia. Taitavat olla aika yksinäisiä?



Helevettiäkö tarvii kuunnella tuollasta mutinaa joltain tädiltä. Ei omaa lasta tarvitse antaa kenellekään hoitoon ja se ei ole omistushalua jos ei kaikille hörhöille lapsiaan työnnä vain siksi että nämä saisivat rakkautta jokaiselta mahdolliselta ihmiseltä!



Lastaan ei omista, eikä ole tarkoituskaan, mutta omaan äidinvaistoon tulee uskoa. Siinä vaiheessa jos lapsi lähenee kouluikää eikä maailmassa ole ketään kenelle lapsensa luottais hoitoon paitsi omat vanhemmat, sitten ehkä vois vähän huolestua onko liian takertuva.

Vierailija

Tuskin täti haluaa olla haitaksi, apuaanhan hän tarjoaa. Ota vastaan vielä, kun voit. Lapsettomasta tädistä voi olla vielä iloa perintöasioissa.

Vierailija

En oikein ymmärrä, mikä sun ongelma on. Tuskin se sisko on joka päivä käymässä ja miksi olet mustasukkainen vauvasta tälle tädille? Eikö ole upeaa, että vauva saisi heti alusta asti elämään tälläisen lapsirakkaan tädin? Ei kohtuutonta tunkeilua tarvi kestää, mutta mun mielestä sun kirjoitus antaa enemmänkin vaikutelman, että sinä olet kerännyt tyhjästä ongelman ja sen takia miehesikään ei tue sinua.

Vierailija

Jos tyyppi ravaa kylässä lähes joka päivä, eikä tajua kysyä että _SOPIIKO TEILLE_, ja jos täti vielä _tuputtaa pyytämättä uskontoaan_ jonkun toisten lapselle jne. niin on se jo aikamoista rajattomuutta tädin puolelta!



Ymmärrän ap:ta, että sitten kun tommonen asia alkaa ärsyttämään, niin saattaahan sitä sanoa (siis nyt kirjoittaa tänne) hieman voimakkain sanakääntein...



Rajat ne on sukulaisillakin oltava -jolleivat siis itse ole niin fiksuja, että ymmärtävät kunnioittaa toisten kotielämää, tapoja, kasvatusta jne. jne. ihan itse.



Kaikenlaisia joo onkin.

Vierailija

Ja ihan viimeiseksi jättäisin lapseni tällaisen ihmisen huomaan, vaikka se sitten tarkottaisi, että seuraavat 18-vuotta olisin ilman vapaa-aikaa. Tuo, että pyytää pappia kastamaan lapsenne, vaikka kuinka olisi vitsinä heitetty, on selvä merkki, ettei hänellä ole tippaakaan kunnioitusta teitä kohtaan.

Vierailija

mieheni on niin hellätunteinen siskoaan kohtaan, että haluaa aina antaa tälle vielä yhden mahdollisuuden. Että ei halua tuomita vaan ymmärtää. Ja minulla taas alkaa ymmärrys loppua. Tykkään appivanhemmistani, joten en haluaisi alkaa heidän takia järjestelemään mitään kohtausta. Mutta jotenkin täytyisi voida nostaa kissa pöydälle tän siskon kanssa ja lopettaa tää homma.



ap

Sivut

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Uusimmat

Suosituimmat