Olo on kuin viimosillaan ja viikkoja vasta 27...

Seuraa 
Liittynyt17.9.2015

Kolmas tenava tulossa, enkä tosiaan muista, että näin aikasin olis ennen ollut olo notkean letkeä kuin norsunpoikasella... Mahakin on kyllä paaaaaaljon isompi, mutta silti...



Painaa lonkkiin, painaa alapäähän, kiristää kylkiä, kiristää mahaa... Varsinaisesti ei supistele kovin paljon, mutta heti jos yrittää kävellä pitemmästi tai tehdä jotain muuta niin tuntuu, että joka paikkaa puristaa. Ja koko ajan saa ravata vessassa... Neuvolalääkärikin on vasta viikon päästä, kun joulu sotki aikataulut. En siis tiedä yhtään mikä mahtaa olla tilanne tuolla alhaalla. Vähän helpotti kun tenava päätti pyörähtää pää alaspäin. Sitä ennen potki kohdunsuulle, niin että meinas tähtiä näkyä. Mä vaapun kuin ankka ja tuntuu, että poksahdan justiinsa. Kohtalotovereita? Kuopus on 2,5v joten ihan justihin en oo edes raskaana ollut. Lienevätkö sitten paikat jääneet kummiskin jumppaamatta... ARGH!



Vai voiko sitä supistella vielä kolmannella kerralla niin, ettei niitä edes suppareiksi tajua? Jos pysyttelee pitkällään niin olo on ihan ok. Mutta pysyttele täs nyt sitten kahden vilkkaan tenavan kanssa aloillas... Juu ei. Kauhulla odottelen loman loppua, kun on pakko aamulla pukea vastaanpyristelevä uhmaikäinen ja saada se hoitoon... Työ mulla on fyysisesti juuri niin rasittava kuin itse päätän, mutta aamutoimet on sitten toinen juttu...

Kommentit (4)

Vierailija

ruuansulatusvaivoja!



Mulla on kanssa ollut välillä tosi ankea olo, mutta tällä hetkellä (rv31) on paljon parempi kuin esim. kesällä. Silloin oli just tollasia ja kaikkia mahdollisia tuntemuksia. Tuntu että mahanahka repee, mökkireissut oli yhtä tuskaa kun hiekkatiellä joka kuoppa tuntui mahassa ja sitä kouristi tämän tästä. Tuntui että hyvä olo on vaan aamuisin kun ei ollut syönyt vielä mitään. Mullakin oli vatsa jossain vaiheessa syksyllä niin hellänä, että supistuksia (kipeitä!) tuli heti kun vähänkin lähti liikkeelle, ja piti mennä neuvolaan tarkistuttamaan kohdunsuu. Kävelemäänkään ei pystyny juuri ollenkaan.



Neuvolatäti sanoi, että ilmeisesti mun kohtu ärtyy siitä kun ne suolet, virtsarakot sun muut rupluttaa siinä vieressä. Kerrankin sain 2 päivää kestävät vatsakrampit siitä, että aamulla oli kova pissahätä. Sen jälkeen meni ihan koko päivä supistellessa.



Mulla on kaikista parhaiten tuntunut auttavan se, kun jaksaa pureskella ruuan tosi huolellisesti. Kannattaa myös syödä vähän kerrallaan ja terveellisesti. Kaikkea, mikä aiheuttaa itselle ilmavaivoja, kannattaa välttää, koska mun käsityksen mukaan tuo kuvailemasi olo johtuu suurimmaks osaks ilmasta mahassa. Ja siihen auttaa ruuan huolellinen pureskeleminen. Nyt, kun oon malttanut syödä riittävän vähän ja vauvakin vielä ilmeisesti kääntyi oikein päin, niin olo on suorastaan taivaallinen! Pystyy jopa istumaan ja kumartumaan tän mahan kanssa - ja unohtamaan sen välillä hetkeksi! :D

Vierailija

Mulla ei ole liitoskipuja, mutta palleaa ja keuhkoja vauva painaa jo melkoisesti, joten henkeä ahdistaa. Nukkuminen on vaikeaa muuten kuin puoli-istuvassa asennossa hengenahdistuksen, närästyksen ja koko ajan tukkoisen nenän vuoksi (pitäisi olla moottorisänky) ja kun käyn vessassa, en saa unta pariin tuntiin. Kävellessä supistelee ja toisinaan levossakin, mutta mulla supistukset eivät tee yhtään mitään ennen kuin lasketun ajan kieppeillä. Lisäksi sain elämäni ensimmäisen suonikohjun ja vielä nivuseen. Jalkeilla olo on aika tuskaista, enkä tiedä mikä moiseen auttaisi... Tuntuu kamalalta, että kolmasosa on vielä jäljellä ja koko ajan olo tulee tukalammaksi. Mulla on neljäs raskaus ja maha on taas muidenkin mielestä valtava, vielä valtavampi kuin ennen. Toisten kommentit ärsyttävät ihan kyyneliin... Tsemppiä sinne, koetetaan jaksaa!



adelia rv 27+

Vierailija

Mulla kanssa kolmas tulossa ja mun mielestä tämä raskaus on ollut paljon raskaampi kuin edelliset kaksi. liitoskipuilut alkoivat jo rv 20 paikkeilla. Samoin selkäkivut. Supisteluja ollut vähemmän kuin edellisellä kerralla, mutta se mitä supistaa niin todella tuntuu. Maha on iso ja noita ruoansulatusvaivoja on tullut tässä raskaudessa kuvioon mukaan. Olo on todella kankea. Onneksi vuosi vaihtui niin voi jo ajatella että tänä vuonna se vauva syntyy. Ihanana bonusvaivana mulla on ekaa kertaa pukamia ja valtavan isoja verisuonia pinnassa alapäässä, jotka ihanasti tykyttelee kun on pitkään jalkeilla tai istuu...



Voimia teille kohtalotoverit. yritetään olla välittämättä toisten kommenteista - tyyliin "herranjumala miten iso maha" jne...

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Uusimmat

Suosituimmat