Mittaakohan pääsykokeet ihan oikeita asioita?

Vierailija

Luin tuota lääkisketjua ja mietin eikö vähemälläkin matikkapäällä oikeasti sitten muka pärjäisi lääkärinä? Sama muunnettuna sitten muihinkin tiedekuntiin. Itse olen myös yliopisto-opiskelija, mutta opiskelen kylläkin kieliä ja olen havainnut että esimerkiksi omassa pääaineessani uusien opiskelijoiden suullinen kielitaito on aivan perseestä. Itselläni tuo suullinen osa on vahvoilla mutta olenkin lähtenyt opiskelemaan aikuisena ja jo paljon työssä kieltä käyttäneenä.



Voin myös sanoa, että minusta yliopiston kurssien läpäiseminen on aivan lastenleikkiä eikä välttämättä edellytä todellista vaivannäköä. Olen käynyt myös ammattikorkean Heliassa ja siellä jouduin ihan oikeasti tekemään töitäkin. Siksi onkin aika kummaa kun ammattikorkeakouluja niin kovasti täälläkin haukutaan.

Kommentit (8)

Vierailija

Eiköhän niiden tarkoitus ole pelkästään erotella väki kahtia: niihin, jotka pääsevät opiskelemaan ja niihin, jotka eivät pääse. On aivan sama, millä konstein väki jaetaan, sillä yhtä lailla sinne tulee hyvää ja huonoa porukkaa. Jos tulee hyviä ulkolukijoita, tulee ihmisistä viis veisaavia sönkköjä, joita ei pitäisi päästä asiakaspalveluhommiin ollenkaan, esimerkiksi. Näin ollen valinnan voisi tehdä vaikka silmien värin ja hörökorvaisuusprosentin mukaan yhtenä vuonna ja kengännumeron mukaan toisena.

Vierailija

vois olla minusta 2 linjaa. Toisen pääsykoe olisi fysiikkaa ja kemiaa ja se linja veisi tutkijaksi. Toisen linjan pääsykoekirja olisi vaikka ihmisen fysiologia ja anatomia. Ne sitten opiskelisi käytännön lääkäreiksi.

Vierailija

ole väliä. Esim. lääkärille on tärkeää mm. kyetä omaksumaan asioita nopeasti, omata hyvä looginen ajattelukyky (matikka!), ja kyetä ymmärtämään hyvin syy-seuraussuhteita. Näitä asioita pääsykoe testaa.

On totta, että moni, joka varmasti itse työssä pärjäisi, ei pääse opinahjoon vaikean pääsykokeen vuoksi. Elämä on, onneksi kuitenkin kokeitakin muokataan aina välillä.

Itse ole FM, mutta omalle alalleni menin "takaovesta". Alan pääsykoe on yksi Suomen vaikeimmista, joten menin helpommalla sisään, ja kun opintoja oli tarpeeksi, sain vaihtaa pääainetta sisäisellä siirrolla. Lääkiksessä tämä ei taida käydä.

Oikiksessahan pääsykoemateriaali julkistetaan vasta suht myöhään keväällä se materiaali täytyy osata sisältä ja ulkoa kuin vettä vain sekä osata tehdä loogisia johtopäätöksiä nopeasti. Ja sitähän asianajaja työssään tarvitsee.



Ennemmin moittisin amk-pääsykokeita. Itse olen useammassakin ollut, ja esimerkiksi terveydenhuoltoalalle ja kaupalliselle alalle pääsin, vaikka vastasin ihan samalla tavalla kummankin kokeissa. Luulisi, että näille aloille toivottaisiin aika erilaisia ihmisiä.



Se, mitä se opiskelu opinahjossa on on ihan eri asia kuin se pääsykoe. Mutta siis pääsykokeessta testataan taitoja, joita tarvitaan sekä siellä opiskeluissa että sitten työelämässä.

Vierailija

Vaan se, että mietin miten on valittu ne perusteet, joilla ihmisiä yliopistoihin otetaan? Miksi lääkäriopiskelijat ovat esimerkiksi juuri tietynlaisia? Onko niin ettei lääkärinä pärjäisi nekin jotka eivät ole niin matemaattisia?



Toisaalta, miksi kieltä opiskelemaan otettavilta ei mitata suullista taitoa, Kouvolaa ehkä lukuunottamatta? Kyvyn käyttää kieltä suullisesti luulisi kuitenkin olevan se tärkein juttu kun ajatellaan kielen hallintaa.



Minusta yliopistojen opiskelijavalinnoissa on monta aika ristiriitaista juttua. Tuon koulun helppouden mainitsin siksi, että kun yliopisto nyt on jokin "ylivertainen instituutti" niin vastaavasti opetuksesta selviäminen ei tunnu vaativan erityisiä kykyjä. Itse asiassa ei tarvitse tehdä juuri mitään. Onko se nyt sitten ihan mielekästä sekään ja mitä siinä muka oppii?

Vierailija

Lainaus:

Vaan se, että mietin miten on valittu ne perusteet, joilla ihmisiä yliopistoihin otetaan? Miksi lääkäriopiskelijat ovat esimerkiksi juuri tietynlaisia? Onko niin ettei lääkärinä pärjäisi nekin jotka eivät ole niin matemaattisia?






Lääkärillä täytyy olla erittäin hyvä looginen ajattelukyky sekä erinomainen ymmärrys syy-seuraussuhteisiin. Nämä taidot korreloivat selkeästi hyvän matematiikan taidon kanssa.

Vierailija

Koska myös se käytännön lääkäri tarvitsee sitä loogista päättelykykyä, kykyä omaksua nopeasti ja tehokkaasti asioita sekä syy-seuraussuhteiden ymmärtämistä.

Se on totta, että erillinen tutkijalinja voisi olla ihan hyvä asia.. Miten se toteutetaan, se on eri asia. Tosin esim. solu- ja molekyylibiologit sekä geneetikot ovat vahvasti mukana lääketieteen tutkimuksessa. Ehkä nämä epäsosiaaliset tutkijan alut olisi hyvä ohjata näille aloille (eikä lääkikseen).

Tosin usein juuri nämä "dr. House" tyypit ovat niitä, jotka parhaiten diagnosoivat.. Ja minulle oikea diagnoosi on tärkeämpää kuin hyvä palvelu.

Vierailija

No jos itse olet vaikka 35- vuotias ja käyttänyt kieliä työssäsi vuositolkulla, niin tottakai olet parempi kuin joku 19- vuotias yksikielinen opiskelija. Eihän kouluissa siihen suulliseen kielitaitoon niin paljoa panosteta. Hienoa, että yliopisto on sinusta helppoa, tämä kai oli viestisi pointti.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Uusimmat

Suosituimmat