Mulle on tullut kauheita pelkoja nyt raskauden aikana.

Vierailija

En nyt mitenkään hysteerisenä ajattele kaikkea, mutta silti. eilen illalla aloin miettimään että mitä jos joudun keisarinleikkaukseen ja minut nukutetaan ja kuolen vaikka siinä leikkauksessa. Imetyksestäki ajattelen että en varmasti onnistu siinä kun se ei viimeksikään onnistunut. Mitä jos kuolen muuten vaan synnytyksessä. Olen varmaan kattonu liikaa leffoja, niissä on kaikkea tällasta :( Nää varmaan vaikuttaa vielä enemmän mitä lähemmäs laskettua aikaa päästään.

Kommentit (5)

Vierailija

Älä huolestu. Tuo kaikki "höpinä" johtuu hormooneista. Huomaat joskus myöhemmin että pelkosi olikin vähän ylireagointia.. minäkin olin pelkopotilaana synnytyssairaalassa, olin ajoittain tosi huolissani kaikesta mahdollisesta. Iltaisin oli pakko avautua miehelle, useimmiten aiheena oli että "mitä jos vauva tai minä kuolen synnytyksessä?" Hyvinhän kaikki meni, ihan turhaa vauhkosin. =)

Vierailija

varmaan suht normaalia, mulla oli ihan sama keisarinleikkauspelko, että kuolen siihen ja sitten mun esikoinen jää ilman äitiä. Mietin että miten mun mies selviää vastasyntyneen ja 3v uhmiksen kanssa....

Vierailija

Toinen lapseni syntyi hätäsektiolla, siis nukutettiin ja 5 min lapsi ulkona... Ja kun mua ei ikinä oltu ennen nukutettu niin tuosta kokemuksesta jäi aivan hirveä kuolemanpelko...

Nukutuksessa olemista kun ei mun mielestä voi oikein mieltää ees nukkumiseksi; räps silmät kiinni ja seuraavalla sekunnilla oot hereillä vaikka aikaa on kulunut jo kolme tuntia.

Nyt ootteelen kolmatta ja pelkopolille menossa... kun ei uskaltais synnyttää mitenkään. Ja kuinka mun mies sitten pärjää kahden lapsen kanssa yksistään jos kuolen.

Tais tulla terapeuttinen kirjoitus, siis mulle...

Vierailija

Mies jo tokaisi mulle, että saan varmasti keskenmenon, kun murehdin ja pelkään niin paljon.

Pelkäsin esim sitä ja pelkään edelleen, miten järjestän työajat niin, ettei lapsi joudu niistä kärsimään. Ja onko enää töitä äitiysloman jälkeen.. Ja tuota samaa mietin, että varmasti kuolen synnytykseen tai vauvalle sattuu jotain. Ja, jos saamme koliikkivauvan (niinkuin saimmekin..) niin mies hermostuu, äkkipikainen kun on ja tukehduttaa lapsen tai heittää seinään. Pänvastoin hän on ollut ihana isä, vaikka väsyneitä olemmekin. Välillä tuntui, että sekoan.



Heräsin joka yö painajaisiin..



Imetystä murehdin myös ja ei siitä mitään sitten tullutkaan, kun vauva joutui olemaan pitempään sairaalassa eikä maito lähtenyt nousemaan. Siitä olen saanut tällä palstalla tarpeeksi syyttelyä. Onneksi neuvolassa ymmärrettiin. Terve vauva silti nykyään on, kun koliikkikin hävinnyt. Ei edes flunssaa ole sairastanut, vaikka vain korvikkeita söi. Tottakai seuraavan kanssa haluan ja teen kaikkeni, että imetys onnistuisi.



Toivon, että kaikki menee hyvin. Et ole ainoa, joka pelkää..



fanny

Vierailija

Mä pelkään että tulee keskenmeno, niskaturvotusultrassa on jotain vikaa, vauva on sairas, kuolee kohtuun tai synnytyksessä, mulle tulee joku virus tai tauti joka vaikuttaa sikiöön.. diabetes mulla jo on. keuhkoputken tulehdus oli 2vkoa sitten, mut tuntuu ku olis tulossa korvatulehdus. :S



-

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Uusimmat

Suosituimmat