Miten ilmaista nätisti kummeille, ettemme odota heiltä lahjoja lapsen merkkipäivinä?

Vierailija

Kyseessä on siis kummit, jotka eivät pidä lapseen mitään muuta yhteyttä kuin lähettämällä paketin jouluna ja syntymäpäivänä. Minusta olisi luontevaa, etteivät he ostaisi lahjojakaan. En rehellisesti odota lahjoja, koska itse kummisuhdekin on epäonnistunut. Muita tärkeitä aikuisia lapsen elämässä kyllä on.



Varmasti kummit itsekin kokevat vieraan lapsen lahjomisen taakaksi. En vain tiedä miten "vapauttaisin" heidät turhasta vaivastaan.

Kommentit (15)

Vierailija

Soitatteko joskus ja pyydätte käymään? Kiitättekö lahjoista tai kiittääkö lapsi, jos on tarpeeksi iso? Lähetättekö ikinä lapsen kuvia?

Vierailija

Itse tuossa tilanteessa sanoisin että "toivoisimme ettei lapselle ostettaisi tavaralahjoja, sitä tavaraa kun on muutenkin niin paljon".



Jos siitä päättelisivät että kummiroolia voisi toteuttaa jollain muulla tavalla niin hienoa, jos eivät niin eipähän ainakaan tulisi niitä lahjoja.

Vierailija

oman kummipoikani vanhemmiltä.. eivät pidä koskaan mitään yhteyssä, todellä yksipuolista, enkä minäkään enää jaksa... joulun aikaan mietin, että voisi olla viimeinen paketti, kun ei kummeus minusta tarkoita lahjakoneena olemista.. eikä poika varmasti tiedä että olen hänen kummitätinsä..

Vierailija

teidän kumpienkin perheiden elämäntilannetta. Onko kovasti työpaineita, taloa rakenteilla, paljon välimatkaa, omat kädet täynnä työtä omien lasten kanssa? Onko kyseessä sukulaiset vai ystävät?



Minusta se, että edes muistavat kertoo välittämisestä. Kummilapsi on ainakin niiden merkkipäivien verran mielessä. Kaikkien kummit eivät muista sitäkään. Omaan kummitätiini en luonut oikeastaan minkäänalista suhdetta lapsena, vaikka oli myös tätini. Vasta rippijuhlien jälkeen oikeastaan vasta tutustuimme, kun pystyimme puhumaan asioista kuin ihminen ihmiselle, ei kuin lapsi aikuiselle.



Eihän tuollaista voi toisia loukkaamatta sanoa. Mitä lapsi ajattelee niistä lahjoista? Eikö kyse kuitenkin ole lapsen ja kummien suhteesta eikä kummien ja kummilapsen vanhempien välisestä suhteesta?

Vierailija

Itse olen "nuorena" lupautunut kummiksi kolmelle lapselle. Nämä kummiksi pyytäjät ovat olleet vanhoja tuttuja/lapsuudenystäviä, joiden kanssa ei muuten oikeastaan ollut mitään yhteistä enää. Tyhmä olin kun suostuin, pidin sitä silloin kunnia-asiana ja olin pyynnöistä otettu.



Nämä kummi-kummilapsi-suhteet ovat juuri menneet noin. Syntymäpäivinä olen muistanut, käynyt tervehtimässä ja vienyt ehkä turhankin kalliin lahjan, tavallaan kompensoimaan sitä kaikkea mitä vuoden aikana olisi pitänyt tehdä ja olla aktiivinen. Aivan kamala stressi ja rahanmeno on näistä tullut kun muutenkin on omat lapset ja menot nykyään. Yhden lapsen vanhemmat lähettivät jopa lahjatoivelistan aina ennen synttäreitä johon oli myös merkattu mitä ei kannata ostaa (esim Brion junarataa, jota olin pojalle ostellut).



Omille lapsille kun pyysin kummiksi (ja vain sellaisia, joiden kanssa ollaan muutenkin tekemisissä) sanoin jo silloin, että emme odota MITÄÄN heiltä, kiva jos vain suostuvat kummeiksi ja lapsi tietää kuka on kummi. Se riittää mielestäni.

Vierailija

kummin tärkein tehtävä on rukoilla lapsen puolesta. Ehkä sinun lapsesi kummit rukoilevat?



Tuli mieleen, että koska koet kummit huonoiksi, niin et tahdo heiltä mitään ottaa vastaan. Mielestäni kummi on aina kuitenkin kummi ja siksi tärkeä lapselle. Ja jos kummit kuitenkin lähettää edes ne paketit, niin anna ihmeessä lapsen ottaa ne vastaan. Jos kerran muita tärkeitä aikuisia on, niin anna kummien olla lahjakummeja...ja ehkä rukoilijakummeja!

Vierailija

Ehkä se ei heille ole mikään taakka vaan he oikeasti haluavat muistaa kummilastaan edes tällä tavalla. Voihan olla että kummisuhde ei heidän mielestään ole epäonnistunut, joten voisi olla loukkaavaa vihjailla heille että he ovat tarpeettomia lapsesi elämässä.

Vierailija

Jos oman kummilapseni vanhemmat ilmoittaisivat, että älkää ostako lahjoja enää niin olisin kyllä vähän loukkaantunut. Ollaanko me niin huonoja ihmisiä, että meidän hommaamat lelutkin on jotenkin saastuneita vai onko tullut ostettua niin kehnoja lahjoja ettei maksa vaivaa enää.

Vierailija

Meillä osa ei edes muista vaikka itse lähetän joka vuosi muutaman kuvan, lapsen tekemiä askarteluja, lapsen kirjoittaman kirjeen jne.. Ei kuulu mitään.

Mutta koen että pitää silti itse muistaa kummeja.

Voi olla että jos muutamaan vuoteen ei edelleen kuulu mitään, edes soittoa niin lopetan.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Uusimmat

Suosituimmat