Vierailija

Kaikki alkoi siitä kun meille tuli muistutuslasku. Mies suuttui kun en ollut soittanut laskun lähettäjälle ja kysynyt laskussa olleista epäkohdista. Mies suuttuu yleensä helposti ja nytkin huusi mulle vähäsen. Itse suutun todella harvoin, mutta nyt suutuin ja huusinkin miehelle. Tuntui, että mulla ei ole oikeutta suuttua. Kun suutuin niin mies hajotti lasin. Se on ennenkin hajottanut tavaroita. Mies sanoo, että huutaa ja hajottaa tavaroita koska muuten mä en kuuntele ja usko sitä. Mun mielestä se ei ole totta. Mies sitten oli lähdössä pois kotoa ja mä pidin ja revin sitä vaatteista ettei se lähtisi. Se oli väärin. Sitten mies taisi vähän tönäistä mua pois, sellaista se ei ole koskaan tehnyt. Sitten mies lähti autolla johonkin, en tiedä minne. Vähän sain sille sanottua puhelimessa, mutten tiedä missä on ja milloin tulee kotiin. En kai voi muuta kuin odottaa :(

Sivut

Kommentit (19)

No juu tytöt.



Kyllä riitelyyn tarvitaan kaksi ihmistä. En kiellä etteikö niitä hirviömiehiäkin olisi, mutta kyllä ne ovat hyvin harvinaisia.



Tavararoiden rikkominen on - vaikkakin väärin - aika vahva signaali siitä, että joku ei kuuntele. Lisäksi kun mies vielä sanoo, että kuuntele, pitäisi ehkä sitten ymmärtää sitä myös hiukkasen kuunnella vaikka se niin ärsyttävä onkin. Ehkä sillä on jotakin asiaa.

mutta siis jatkuu: Väkivaltainen käyttäytyminen, johon liittyy esineiden hajottamista, tönimistä ja huutamista, ei ole koskaan oikeutettua. Kyllähän sitä tasavertaisessa suhteessa joskus puhutaan kovallakin äänellä, mutta meillä ei IKINÄ tarvitse pelätä, että joku kävisi esineiden tai ihmisten kimppuun. Väkivaltaa tuo on. Ap:tä nyt käsitellään huonosti.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

edelleen, huonosti menee. Silti peräänkuuluttaisin myös sitä omaa vastuuta ja hiukkasen syvempää analyysia. Mistä se mies oirehtii? Mikä sitä rassaa? Työ? Parisuhde? Vai pitääkö se luonnevikaisena lopettaa?



(Anteeksi tämä viimeinen karkea rinnastus koirankasvatukseen, joka ei ole toimintaohje.)

on kerran lyönyt läppärin niin kovaa kiinni että hajosi. Mutta sen jälkeen on hajottanut vain jotain pientä. Kuten nyt juomalasin. Jos miestä tarpeeksi ärsyttää (eli mä suutun sille) niin se ei kuulemma voi kontrolloida sitä, vaan sen vaan tekee mieli hajottaa jotain. Tai on se kerran kaukosäätimen paiskannut lattialle, että hajosi.



ap.

kutsun näitä mamma ja poika -suhteiksi, eli nainen on kuin miehen äiti ja mies uhmaa äitiä kuin lapsi.....kertoohan tuon jo se, että nainen hoitaa asiat (soittaa laskun perään) ja mies sitten kiukuttelee, kun ei asia mennyt kuten hän olisi halunnut, vaikkei itse tee rikkaa ristiin. En ikinä haluaisi olla miehelleni äidin osassa. Näitä suhteita on kuitenkin paljon, jossa nainen paapoo kuin pientä lasta ja mies heittäytyy hoivattavan osaan.

Ap tulet saamaan turpaasi vielä ja kunnolla.

Tuossa on kyse vallasta ja sen väärinkäytöstä. Panokset kovenee ja miehen otteet.

SINÄ ärsytit niin että mies suuttui.

SINÄ nalkutit.

SINÄ huusit.

SINÄ teit väärin.



Tyypillistä pahoinpitelevien miesten suusta on syyttää naista. Nainen teki sitä tai tätä ja varsinkin ärsytti tahallaan.



Nyt puhun kokemuksesta. Ensin riidat olivat huutamista. Sitten huutaminen kiihtyi. kun minä pistin kampoihin alkoi tavarat lentää. Ensin muki sitten taulut seiniltä ja aina mies lähti ovet paukkuen. Kun en enää pelästynyt tavaroiden rikkomista mies pisti koko keittiön remonttiin.

Kun olin välinpitämätön hänen riehumiselleen seuraavilla kerroilla niin alkoi nyrkki heilua, tönimistä ja riepottelua. Ja AINA oli syy minussa vaikka olisin passiivisesti ollut paikoillani ja hiljaa. Riidan aikana mies jatkuvasti uhkaili että nyt menee hermo ja tiedät kuinka siinä käy.

ONNEKSI on kyseessä ex-mies. Pelossa en enää elä!

Ja kun mies tällä lailla suuttuu niin yleensä sen jälkeen matelen hänen edessään. Pyydän monta kertaa anteeksi ja sanon miten kaikki on mun syytä. En haluaisi sitä tehdä, sillä mielestäni miehessä on syytä ja paljon, mutta kun en halua olla riidoissa enkä halua että mies on kauaa poissa. Ehkä sitten parin päivän päästä otan rauhallisesti puheeksi miten en pitänyt hänen käytöksestään.



Tiedän ettei tuo matelu ole järkevää, mutta jos pistäisin aina kovaa kovaa vasten, niin tuskin olisimma kauaa enää yhdessä :(

Tosin minä olen kyllä kova suustani, ja sanon aina kaikki suoraan.

Eipä siis ihme, että miehellä menee hermot.



Ei se silti oikeuta a) rikkomaan tavaroita ja b) häipymään paikalta.

Minuun mies ei ole koskaan sormellaankaan kajonnut. Jos hän

sen tekisi, niin sitten hän olisi entinen mies.



Ja vaikka minä aina sanonkin rumasti, niin minä pyydän kuintenkin

aina anteeksi ja kerron, että tein väärin. Mies ei sitä juuri koskaan

tee, ja se oikeasti ärsyttää minua kaikkein eniten!



Eihän kukaan riitele yksin. Ja mies on yhtä väärässä kuin minäkin,

joten hänen pitäisi myös pyydellä anteeksi jne. Joskus kun

en ole antanut periksi, niin sitten riitely on jatkunut päiväkausia!

Ei sitäkään kukaan jaksa, eikä se ole hyväksi lapsillekaan.

Tavaroita ei rikota, toisia ei tönitä eikä revitä vaatteista, koskaan. Ketään ei voi pakottaa lähtemään tai olemaan lähtemättä. Olitteko sopineet siitä kumpi soittaa siitää laskusta? Sopikaa ensin tuollaiset asiat ja sitten kumpikin hoitaa sen mitä on sovittu.

Miehesi käytös ei ole aikuisen ihmisen käytöstä. Kyllä omaa suuttumustaan pitää pystyä hillitsemään ilman, että alkaa tavarat lennellä.



Toivottavasti mies ei ole koskaan lyönyt sinua. Mistä voit tietää, ettei hän sitäkin vielä joskus suutuspäissään tee?



Mies käyttää henkistä väkivaltaa sinua kohtaan alistamalla sinua noin. Kyllä parisuhteessa pitää olla tilaa myös molempien negatiivisille tunteille ilman, että lasit lentää tai lähdetään moneksi päiväksi tilannetta pakoon.



Olen itse elänyt parisuhteessa, jossa väkivalta oli henkistä, tosin hiukan toisella tavalla kuin teillä. Mies suuttui ja raivosi älyttömistä asioista, tosin ei koskaan rikkonut mitään. Hän saattoi lähteä ovet paukkuen. Vaikka tilanne olisi ollut mikä, niin aina hän esitti asian niin kuin vain minä yksin olisin ollut syyllinen. Asioista ei voinut keskustella aikuisella tasolla.



Itsetuntoni meni nollille. Yritin lepytellä miestä, mikä johti siihen, että hänen käytöksensä muuttui yhä hullummaksi.



Lopulta kyllästyin ja muutin itse pois. Mies aneli minua takaisin ja uskoin hänen muuttuneen. Pian hänen käytöksensä kuitenkin jatkui kuten ennenkin. Nyt olen lähtenyt pois uudelleen enkä aneluista huolimatta enää palaa. Mies on luvannut niin usein muuttua, mutta mitään ei ole tapahtunu, enkä jaksa enää uskoa häntä.



Jokin pieni osa minua yhä rakastaa exääni eikä tämä päätös ole ollut helppo. Mutta voin nyt kuitenkin paremmin kuin pariin vuoteen. Elämässä on nyt tilaa uudelle - ehkä jopa uudelle suhteelle normaalin miehen kanssa.

Lainaus:

on kerran lyönyt läppärin niin kovaa kiinni että hajosi. Mutta sen jälkeen on hajottanut vain jotain pientä. Kuten nyt juomalasin. Jos miestä tarpeeksi ärsyttää (eli mä suutun sille) niin se ei kuulemma voi kontrolloida sitä, vaan sen vaan tekee mieli hajottaa jotain. Tai on se kerran kaukosäätimen paiskannut lattialle, että hajosi.



ap.

Sivut

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat