Tilanneviesti

Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Miten nykyinen ruoanlaittosi eroaa lapsuudenkotisi kokkailuista? vai eroaako?

Vierailija

mietin tänään, ettei lapsuudenkodissa ikinä mitään ruokakermoja käytetty, vaan kastikkeet tehtiin aina rasvasta ja vehnäjauhosta. Samoin keitoissa oli aina lihaliemipohja, ei kermoja tai tomaatteja.

Myös bloileria meillä syödään nykyään paljon enemmän, ja ylipäänsä kaikenlaista suikalelihaa.

Sivut

Kommentit (20)

Vierailija

käytän enemmän laadukasta lihaa ja vähemmän eineksiä. Käytän vähemmän sokeria, suolaa ja rasvaa, kokkailen paljon enkä syö/tarjoa mitä sattuu tai pelkkiä voikkareita. Kokeilen mielelläni uusia reseptejä, eri maiden ruokia yms.

Vierailija

Mä tykkään laittaa ruokaa j kokeilla uusia ohjeita, mitä mun äitini ei tee. Me ei ikinä syöty riisiä/pastaa/nuudeleita tms. mitä taas mä laitan mielelläni. Mausteita ja valkosipulia kuluu tosi paljon. Tosin nyt kun oon seurannut äitini ruuanlaittoa, on tullut selväksi ettei hän pahemmin tykkää koko hommasta.

Vierailija

ettei mun lapsuudenkodissa laitettu kahta lämmintä ateriaa päivässä. Eli sen ainoan lämpimän aterian söin arkisin koulussa. Viikonloppuisin sitten kyllä kokattiin. Vanhempani tekivät kumpikin pitkää työpäivää ja eivät ilmeisesti sitten vain enää jaksaneet. Eikä siihen aikaan ollut tällaisia valmisruoka-apajia kuin nykyisin. Muistan lapsena olleeni hieman kateellinen niille kavereille, joiden piti lähteä tiettyyn aikaan aina kotiin syömään. Kaverit puolestaan kadehtivat sitä, että meillä saivat lapset käydä jääkaapilla koska halusivat ja käytännössä syödä mitä halusivat. Omille lapsilleni haluan kuitenkin opettaa, että joka ikinen päivä syödään yhdessä ja vaihdetaan päivän kuulumiset.

Vierailija

Meillä syötiin lapsena monipuolista ruokaa ja paljon kasviksia. Äiti ja isä tekivät kaikki ruoat itse ja eineksiä käytettiin tosi vähän. Mausteita käytän reippaammin kuin vanhempani.



Suurin ero on ehkä siinä, että isäni laittaa mielellään ruokaa, mutta mieheni ei todellakaan.

Vierailija

itse olen tuhlaavampi ruuanlaittaja, ostelen kotimaisia tomaatteja kilohintaan 5€ kilo ja josku menee paketti kalliita leikkeleitä avaamattomana vanhentuneena roskiin. Lapsuuden kodissa elettiin enemmän vuoden ajan mukaan kesällä paljon tuoreita vihanneksia ja talvella sitten juureksia ja harvemmin niitä 5€ tomaatteja ehkä sunnuntaina ja mitään ei todella heitettu roskiin.



Olen myös, onneksi, laiskempi leipoja kuin äitini joka yleensä leipoo ruokaleivät ja pullat ja kakut. Varsinaisesti ruoka tehdään nytkin alusta loppuun itse.



Äitini ei kyllä näe että pelkkä salaatti voi olla koko ateria ja minä taas en näe että ateria voisi olla ateria jos siinä ei ole mitään tuoretta.

Vierailija

Varsinkin silloin kun isä asui vielä samassa taloudessa muun perheen kanssa, oli paljon "kiellettyjä" aineita kuten sipuli, valkosipulista puhumattakaan. Mausteita taisi olla vain suola ja maustepippuri.



Äitini oli varmasti paljon taloudellisempi ruuanlaiton suhteen kuin minä. Broileria meillä syötiin jo silloin paljon, mutta nykyisin ostan vain valmiita fileitä, silloin enemmän koipia ja rintaleikkeitä.

Vierailija

silloin ruoka tehtiin alusta alkaen itse. Liha ostettiin palana, ei siinä ollut mitään marinadeja, ja kaikki tehtiin alusta pitäen itse. Jos meillä oli perunamuusia, kastiketta ja lihapullia, niin niissä ei todellakaan ollut mitään aromivahventeita, säilöntäaineita sun muita. Kaikki tehtiin itse. Itse saatan tehdä saman ruoan pakastemuusista, kastikkeen pussista ja lihapulliin laitan valmista maustesekoitusta. Jopa jauhelihassakin varmaan kaikenlaisia aineita, että se säilyy valmiiksi pakattuna. Minun lapsuudessani jauheliha ostettiin niin, että mentiin kaupan lihatiskille ja se jauhettiin lihapalasta siellä ja pakattiin mukaan.

Vierailija

Joten tietysti syömmekin eri tavoin. Meillä tosin syötiin kotona aika ennakkoluulottomasti monenlaisia ruoka-aineita, eksoottisiakin, ja käytettiin amusteitya. Meillä ei ollut sitä perinteistä keitetyt perunat ja lihakastike jauhoilla ja rasvalla suurustettuna -linjaa vaan söimme myös pastaruokia ja eksoottisempia ns. etnisiä ruokia jo ennen kuin ne yleistyivät. Kääntöpuolena ei sitten ollut niitä ihania kotoisia jälkiruokiakaan (kiisseleitä ym.) eikä kotona leivottua pullaa muulloin kuin poikkeustapauksissa. Olenkin itse pyrkinyt luomaan lapsille erilaisen kokemuksen kotileivonnaisista. Meillä nykykodissa yhdistyy aika kivasti oma kaupunkilaistaustani ja mieheni perinteisempi "maalainen" ruokakulttuuri eli syömme paljon perinteisiä suomalaisia ruokia eksoottisemmiksi höystettyinä. Ja aina kun ehdin, pyrin leipomaan. Nykyisin harvemmin, kun olin kotona lasten kanssa leivoin joka viikko, yleensä useasti viikossa.



p.s. Hieman asiasta poiketen, muistatteko te mitään yksittäisiä kokemuksia lapsuudesta, kun markkinoille tuli joku aivan uusi tuote? Minulle on elävästi jäänyt mieleen, kun maistoimme ensimmäisen kerran kiiviä joskus 80-luvun alussa!

Vierailija

'-harvoin syödään eineksiä (ihan allergioistakin johtuen)

-monipuolisemmin vihanneksia (muutakin ku kurkkua ja tomaattia:))

-ei makkararuokia tms."äijäruokaa" (tyttöjen talous..)

-huomattavasti kevyemmin syödään, paljon kalaa ja broiskua ja kasvisruokia

-ns modernimpia ruokia, mut niinhän se äitikin on ruvennu kokkailemaan.

Ei ollu joo 20v sitten currytahnoja tai viittä erilaatusta broilersuikaletta lähikaupassa..

Vierailija

vihannessekoituksia pakasteesta, peruna-sipulisekoitusta jne.

ja sitten nämä "etniset" uutuudet, nuudelit, kookosmaito jne ovat hiipineet omaan ruoanlaittoon.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat