Tilanneviesti

Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Vierailija

Olen raskaana rv40. Pariin kuukauteen mies ei kovin mielellään ole koskenut minuun, eikä ole edes sanonut rakastavansa (kerran-pari on sanonut, että "oot rakas", mutta ei entiseen tapaan), ei ole sanonut mitään positiivista ulkonäöstä edes silloin kun olen laittanut nätimmät vaatteet ja meikannut :/. Painoa on tullut joo, mutta lopetin tupakoinnin ja korvannut herkuilla tupakanhimoa (teki todella tiukkaa lopettaa 15v jatkunut kessuttelu). Mies vetää käteen joka päivä katsellen tiukkapeppuisten, hoikkien naisten kuvia. Eka se ei haitannut vaan naureskelin koko asialle, mutta nyt se syö itsetuntoa. Tuskin koskaan kroppani on samanlainen "mallikroppa" mitä se oli ennen raskautta (olin ennen raskautta 174/60). Mies on jo n. 3 kertaa sanonut, että "toivottavasti mahdut vielä noihin vanhoihin vaatteisiis" ym...



Tiedän etten ole enää kovin esteettinen, mahani on valtava ja turvotusta on.. Mutta se harmittaa ja tuntuu pahalta, kun mies on kokonaan "etäällä". Hän puhuu mulle kuin siskolle tai hyvälle kaverille, mutta ne romanttiset jutut on jääneet pois. Välillä huomaan miehen katsovan vähän inhoten mun vartaloa :/. Esim. saunassa. Kun huomaan miehen katseen hän kääntää päänsä pois.



onko kenelläkään kokemusta vastaavasta? olo on tosi ahdistunut, synnytyskin pelottaa enkä koe saavani mieheltä mitään tukea :/

Sivut

Kommentit (26)

Tuli vain todella paha mieli :`( . Parhaani olen yrittänyt ja kiloja tullut tosiaan se 18, mikä on aika paljon. No, raskaus on jo lopussa ja olen ehtinyt "riskeerata sikiön terveyden" ym., myöhäistä sille on enää mitään tehdä. Hienoa että muut olette osanneet tehdä kaiken oikein ettekä kärsi mistään riippuvuuksista! Kiitos kuitenkin asiallisista vastauksista, joita myös oli joukossa.



-ap

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Olen koko raskauden lenkkeillyt ja pari kuukautta synnytyksestä aion jälleen aloittaa jumpissa ym. käynnin. Olen aina ennen lihonut, mutta myös laihtunut helposti (tavallista kovempi stressi vei kerran 8 kiloa ihan itsestään). Mies tuntuu vain olevan nyt etäällä eikä se varmaan johdu VAIN mun kiloista vaan häntäkin pelottaa ja jännittää miten kaikki sujuu, kuten minuakin.



-ap

en syö vehnää enkä sokeria, siitä huolimatta on paino noussut ja ollut 6 kk päästä normaalissa, sen enempää mitään ruokailutottumuksia muuttamatta. Eli jokainen on yksilö.

Miehen käytöksessä ei ole mitään puolustettavaa, ikävää että sattuu raskausaikaan tälläinen negatiivinen suhtautuminen siltä. Ja jos joku on mennyt jonkun ulkonäköseikan takia naimisiin, ni miten sitten kun vanhennutaan? Osalla miehiä on ihmeellinen tapa kritisoida naisia, vaikka kannattaisi välillä niiden katsoa itseään peilistä rehellisesti, ja välillä tulee oikein ikävä sitä mukavaa avuliasta nuortamiestä, jota tässä perheessä ei ole näkynyt yli kymmeneen vuoteen, sen sijaa täällä on kyllä samanniminen kärtty ja kovaääninen ukko.

Miehellä ei ole varaa valittaa, on se kumma, etteivät kestä seurauksia, kun mukulaa yhdessä aletaan suiunnittelemaan.

Minua ärsyttää myös se, että mieheni on alkanut jatkuvasti sanoa ulkonäöstäni, kun olen paisunut (paljon) raskauden aikana. Tämä on kuitenkin jo toinen lapsemme ja välissäkin pääsin taas omiin mittoihini. Ihmettelen siis reagointia nyt, kun pitäisi jo tietää, mitä tämä on.



Itseäni loukkaa ja harmittaa se, että hän arvostelee, vaikka minä kärsin kaikki tähän liittyvät seuraukset. Minä hänelle lapsen teen, mieshän ei pysty kuin laittamaan sen alulle. Minä' kärsin raskauden vaivat, synnytyksen ja neuroottisen laihduttamisen synnytyksen jälkeen ja kaikki ne hormonimyrskyt.

Ja kun mies oli vielä se meistä kahdesta, joka painosti ja aneli ja kaikin tavoin koitti saada pääni kääntymään tämän raskauden aloittamiseksi. Kun en olisi enää halunnut toista alkaa väsäämään.



Suosittelen synnytykseen jotain uutakin tukihenkilöä, kuin lapsen isän. Esikoisen synnytyksessä ei miehestäni ollut mitään hyötyä. Vituttaa jälkeen, kun asiasta ei voi edes puhua.

Ja vaikka itse sanonkin, näytin ihan nätiltä sillä maha oli pieni sievä kumpu eikä kiloja tullut tosiaan mihinkään muualle, esim. takamukseen tai reisiin. Urheilin myös aktiivisesti koko raskauden ajan.



Silti miehen suhtautuminen kylmeni mitä enemmän maha tuli esiin. Hän ei tosin koskaan huomautellut mitään, mutta seksi väheni ja väheni ja ehdin jo punnita parisuhteemme tilaa oikein kunnolla. Mietin, tuleeko minusta yksinhuoltaja ja tähänkö ihana liittomme kaatuu.



Asia korjaantui kuitenkin välittömästi synnytyksen jälkeen. Mies oli mukana tapahtumassa, ja kuvittelin sen vielä pahentavan seksielämämme lopahdusta. Vielä mitä, kun vauva oli vatsanahkan ulkopuolella mies oli kimpussani tosi pian (siis positiivisella tavalla kimpussa, ei painostaen) ja seksielämäkin alkoi sujua heti kun tikit olivat sulaneet ;)



Monista miehistä on varmaan outoa sekstailla naisen kanssa, jonka sisällä lilluu yhteinen lapsi. Sille tuskin mitään voi.

Ehkä on niin kuin sanot, mutta mies saattaa tulla järkiinsä jos puhutte asiasta. Kerro myös, että sinua loukkaa hänen torjuntansa ja muistuta, että kannat HÄNEN lastaan, olet yhteisellä asialla. On ihan sikamaista, että hän muistuttelee sinua entisiin vaatteisiin mahtumisesta. Raskaus on aika iso muutos, ei sen jälkeen ole elämä samanlaista, siihen on syytä hänenkin varautua. Toivottavasti miehesi pian kypsyy, tuo kuulostaa rasittavalta.

kokemusta vastaavasta tilanteesta, mutta ole ihan rauhassa. Turvotus häipyy aika nopeasti ja liika kiloja voi "sulattaa" imettämällä, vaunulenkeillä ja kun kroppa on toipunut raskaudesta ja synnytyksen rasituksista voit aloittaa kuntoilun.

Itsellä 8 raskaus menossa ja joka kerta päässyt entisiin mittoihin pienellä vaivalla.



Koita kestää.

Varmaan häntä hävettää, jos raskaana olevan vaimon olemus tuntuu epämiellyttävältä (en tiedä onko tässä noin, useimmilla ei).



Jos nuo kommnetit vaatteisiin mahtumisesta ärsyttävät, sano siitä asiallisesti. Ja miehen (avoin) pornon katselu ja runkkailu tuollaisessa tilanteessa on aika ajattelematonta ja asiatonta, jos vaimo tuntee itsensä rumaksi valaaksi ja epänaiselliseksi tms. Se raskaana oleva kun ei sille pallomahalle ja turvotukselle pahemmin mitään voi, tavallinen lihominen ja rupsahtaminen on ihan eri juttu siinä mielessä

174cm ja 78kg viimeisillään raskaana! Ite 172cm ja molemmissa raskauksissa lihoin 14-16 kg, "pahimmillaan" painoin molemmissa 84kg. Kukaan ei sanonut läskiksi, päinvastoin kehuivat pallomahaa ja kun ei sitä kuulemma huomannut ollenkaan takaapäin ;) Joskus katoin itelleni maksimipainon terveellisestä painosta painoindeksin mukaan ja mun mittaisella 74kg mahtuu normaalin rajaan. Eli ap:lla on varmaan nyt viimeisillään ollessaan vielä normaalipainoisen (ei-raskaanaolevan) painoindeksi . Molempien synnytysten jälkeen kroppa on palautunut ja painan nyt n.65kg ja hoikaksi aina kehutaan!



Nyt vaan iloista asennetta ja itsearvostusta, vauvan vointi ei riipu parista kilosta! Onnea tulevaan synnytykseen!

Mutta raskaushan on väliaikainen tila. Joidenkin miesten päähän ei vain yksinkertaisesti mahdu ajatus raskaanaolevasta naisesta seksuaalisena olentona. Onneksi hän ei sentään ole niin alas vajonnut, että olisi mitään suoraan sanonut.



Kyllä häntä varmasti pelottaa tuleva elämänmuutos, kuten melkein kaikkia ekaa kertaa vanhemmaksi tulevia. Ja yksi osa siitä on huoli siitä minkälainen puoliso ja parisuhde on sitten kun ei olla vain rakastavaisia vaan äiti ja isä.



En kehottelisi tässä vaiheessa kauheasti kyselemään ja tivaamaan ja kaivelemaan miehen ajatuksia, jos suoraan sanotaan. Voi tulla vaan paha mieli molemmille. Anna sen totutella.



Itselläni on kaksi lasta ja jumpalla ja terveellisellä ruokavaliolla olen palautunut raskauden jälkeen täsmälleen samoihin mittoihin kuin niitä ennen, BMI 18. Älä stessaa siitä painosta kuitenkaan - ekan vauvavuoden kummankin lapsen jälkeen minäkin vain lötköilin ja kannoin kymmentä ylimääräistä kiloa, kunnes sitten rupesi saamaan enemmän yöunia ja virkistyi ja jaksoi liikkua. Joitakin naisia jo se pelkkä imettäminen laihduttaa paljon (minua ei).



Älä jää miettimään synkkiä asioita. Koita saada mieheltä vaikka edes sitä veljellistä läheisyyttä, istukaa vierekkäin sohvalla, pyydä hieromaan niskoja tms. Se tekee hyvää ihmiselle. Ja älä kauheasti pistä painoa "inhoaville katseille" - ne voivat olla vähän omassa päässäsi, ja mies on ehkä vain katsonut hieman... no, onhan pitkällä raskaana oleva nainen vaikuttava näky! Se voi pelottaakin vähän.



Tsemppä synnytykseen! Toivottavasti tulee suhteellisen helppo. :)

Ensinnäkin monelle miehelle tosiaan tuottaa vaikeuksia suhtautua naisen vartaloon ja seksuaalisuuteen raskausaikana ja vauvan ollessa hyvin pieni (rintaruokinnassa jne.). Monille miehille nainen assosioituu niin voimakkaasti silloin siihen vauvaan ja äitiyteen, että on vaikea tuntea seksuaalista vetoa tai toteuttaa seksuaalisuuttaan samalla lailla kuin ennen raskautta. Kun raskaus on tosi pitkällä ja vauvan liikkeet näkyvät, saattaa miehestä tuntua, kuin lapsi olisi läsnä aktissa. He saattavat myös pelätä vahingoittavansa lasta alitajuisesti, vaikka tietäisivät, ettei niin todellisuudessa ole. Ennen kaikkea siis se oma vaimo muuttuu tajunnassa LAPSEN ÄIDIKSI. Turpeat, maitoiset rinnat ym. raskauden merkit vartalossa korostavat sitä sidettä, mikä raskaana olevalla tai juuri synnyttäneellä naisella on vauvaan. Seksuaalisuus ei silloin ole yksinkertaista. Näistä asioista toki tulee voida puhua ja miehen täytyy työstää näitä tuntemuksiaan, mutta täytyy myös muistaa - kun aina korostetaan naisen hormonaalisia ja mielentilaan/persoonallisuuteen liittyviä - suuria muutoksia äidiksi tullessa - että myös miehet käyvät läpi isoja emotionaalisia muutoksia raskausaikana. Se, että oma vaimo assosioituu niin voimakkaasti äitiyteen, ei esim. naiselliseen seksuaalisuuteen, on LUONNOLLISTA, kun kaikki muutokset naisen vartalossa korostaa sitä äitiyttä. Kyllä miehelläkin pitää olla oikeus voimakkaisiin ja välistä hämmentäviinkin tuntemuksiin raskausaikana. Eikä hän välttämättä voi niille mitään. Yleensä nämä seksiin ym. naisen naisellisuuteen ja eroottisuuteen liittyvät tuntemukset kyllä palautuvat ennalleen vauvan vähän kasvaessa.



Toinen asia on sitten se, miten mies valitsee KÄYTTÄYTYÄ tunteidensa ristiaallokossa. Kiloista tai vaatteisiin mahtumisesta huomauttelu ei ole asiallista. Tästä asiasta miehelle voi puhua asiallisesti ja tiukastikin. Kenenkään ei tarvitse kuunnella partneriltaan huomautuksia ulkonäöstä, eikä varsinkaan aikana, jolloin suuri osa muutoksista vartalossa johtuu YHTEISEN lapsen odotuksesta.



Kolmas asia on sitten se, että monet naiset käyttävät raskautta tekosyynä lihomiseen. Oikeastaanhan raskaus ja imetys KULUTTAVAT kaloreita, ja suuri osa naisista luonnostaan laihtuu - tai laihtuisi - raskausaikana. Kerääntyneet nesteet, verimäärän lisääntyminen, istukan ja vauvan paino ym. ovat eri asia. ne eivät ole lihomista vaan painonnousua, joka myös tasaantuu luonnostaan raskauden jälkeen. Toki joillekin naisille elimistö kerää vararasvaakin paljon raskausaikana, mutta USEIMMILLA se vararasva on ihan hyvällä tekosyyllä syöpöttelyn tulosta.

AP:kin käsittääkseni myönsi suoraan herkutelleensa itsensä pöhöttyneeksi. Ap sanoo, että on korvannut nikotiiniriippuvuutta herkuilla. No, kukas siitä nikotiiniriippuvuudesta sitten on vastuussa alunperin, ellet sinä? Huonon ja epäterveen tavan korvaaminen toisella huonolla ja epäterveellä tavalla ei ole hyvä ratkaisu, eikä se ainakaan liity mitenkään raskauteen, vaan ap:n omaan kyvyttömyyteen päästä eroon riippuvuudesta terveesti.

Käsi sydämelle, kuinka montaa ei vituttaisi, jos oma - aiemmin timmi ja hyväkuntoinen - mies yhtäkkiä alkaisi syöpötellä ja kerätä kauheaa vararasvaa, paisuisi silmissä ja ruikuttaisi vaan, että "korvaan tällä pizzalla nyt tuota nuuskan käyttöä". Se, että ap syö liikaa ei liity millään tavalla raskauteen! Ja mies ei välttämättä voi sille mitään, että tämä herkuttelun ja lihomisen katselu aiheuttaa ärsytyksen tunnetta. Onhan hän aiemmin ihaillut hoikkaa kehoasi.



En usko, että mies rakastaa sinua yhtään vähempää, mutta toki näiden asioiden yhteissumma: raskauden aiheuttamat ambivalentit tuntemukset sinusta sekä äitihahmona että seksuaalisena naisena/partnerina ja toisaalta ärsytys siitä, että olet päästänyt itsesi plösähtämään ( ja käytät raskautta tekosyynä, vaikka itsekin myönnät, että herkuttelet ja kompensoit sillä toista huonoa tapaasi) voivat aiheuttaa miehen haluttomuutta.



Puhukaa asiasta avoimesti, rauhallisesti ja rehellisesti. Ja sinä, ap, voisit myös katsoa peiliin sen herkuttelun suhteen.

Otan osaa, toi on aika ärsyttävää, varsinkin jos on laittautunut ja esim. juhliin menossa. Kai sitä nyt jotain positiivista voisi löytää. Musta tuntui kanssa tosi pahalta raskausviikoilla 20-26, kun paisuin vaan ja teki mieli seksiä, mutta mies torjui, kun oli niin stressaantunut töistä. Muutenkin oli ihan alakuloinen ja poissaoleva. Kun itseä inhotti, ajatteli, että toistakin, vaikka mies kyllä kielsi asian ja halaili paljon. Onneksi nyt on loman jälkeen villiintynyt...:) ja jotenkin ihan innostunut masusta. Paijaa ja tapatttulee, huutelee terkkuja lapselle jne.

Ja sitten vielä näkee mut naisena. Harmittelee, että joutuu luopumaan rinnoista ja yrittää nyt ottaa ilon irti yms.



Ja nyt pidät miehelle kunnon puhuttelun, sanot että

a) avoimesti runkkailu loukkaa sinua

b) tarvitset tukea tähän YHTEISEN lapsen odotukseen (ja sitten selität konkreettisesti, millaista tukea)



Hatunnosto vielä siitä, että olet lopettanut tupakanpolton. Ole ylpeä!



Muistuta myös itseäsi siitä, että kyseessä on ohimenevä tila. Raskaudessa lähes kaikki naiset saavat lisää painoa, jotkut laiheliinit jopa 30 kiloa. Kyllä ne siitä sitten lähtee. Yritä nauttia raskausajasta. Ei silloin tällöin herkuttelu maailmaa kaada.



Tunnutte aika nuorilta (n. 25 v). Nuo ulkonäköasiat menettävät merkitystään, mitä enemmän ikää tulee, usko pois. Meillä ainakaan kohtuulliset liikakilot eivät haittaa suhdetta, vaan arvostamme enemmän kykyä keskustella asioista, nauraa yhdessä ja tehdä kaikkea kivaa. Kyllä ne pari liikakiloa vauhdissa tulee mukana. Yhdessä sitten sulatellaan, jos jaksetaan.





Lainaus:

Mies vetää käteen joka päivä katsellen tiukkapeppuisten, hoikkien naisten kuvia. Eka se ei haitannut vaan naureskelin koko asialle, mutta nyt se syö itsetuntoa.

Sivut

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat