Tilanneviesti

Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Miestä kuvottaa mun vartalo ilmeisesti:(

Vierailija

Olen raskaana rv40. Pariin kuukauteen mies ei kovin mielellään ole koskenut minuun, eikä ole edes sanonut rakastavansa (kerran-pari on sanonut, että "oot rakas", mutta ei entiseen tapaan), ei ole sanonut mitään positiivista ulkonäöstä edes silloin kun olen laittanut nätimmät vaatteet ja meikannut :/. Painoa on tullut joo, mutta lopetin tupakoinnin ja korvannut herkuilla tupakanhimoa (teki todella tiukkaa lopettaa 15v jatkunut kessuttelu). Mies vetää käteen joka päivä katsellen tiukkapeppuisten, hoikkien naisten kuvia. Eka se ei haitannut vaan naureskelin koko asialle, mutta nyt se syö itsetuntoa. Tuskin koskaan kroppani on samanlainen "mallikroppa" mitä se oli ennen raskautta (olin ennen raskautta 174/60). Mies on jo n. 3 kertaa sanonut, että "toivottavasti mahdut vielä noihin vanhoihin vaatteisiis" ym...



Tiedän etten ole enää kovin esteettinen, mahani on valtava ja turvotusta on.. Mutta se harmittaa ja tuntuu pahalta, kun mies on kokonaan "etäällä". Hän puhuu mulle kuin siskolle tai hyvälle kaverille, mutta ne romanttiset jutut on jääneet pois. Välillä huomaan miehen katsovan vähän inhoten mun vartaloa :/. Esim. saunassa. Kun huomaan miehen katseen hän kääntää päänsä pois.



onko kenelläkään kokemusta vastaavasta? olo on tosi ahdistunut, synnytyskin pelottaa enkä koe saavani mieheltä mitään tukea :/

Sivut

Kommentit (26)

Vierailija

Tuli vain todella paha mieli :`( . Parhaani olen yrittänyt ja kiloja tullut tosiaan se 18, mikä on aika paljon. No, raskaus on jo lopussa ja olen ehtinyt "riskeerata sikiön terveyden" ym., myöhäistä sille on enää mitään tehdä. Hienoa että muut olette osanneet tehdä kaiken oikein ettekä kärsi mistään riippuvuuksista! Kiitos kuitenkin asiallisista vastauksista, joita myös oli joukossa.



-ap

Vierailija

Olen koko raskauden lenkkeillyt ja pari kuukautta synnytyksestä aion jälleen aloittaa jumpissa ym. käynnin. Olen aina ennen lihonut, mutta myös laihtunut helposti (tavallista kovempi stressi vei kerran 8 kiloa ihan itsestään). Mies tuntuu vain olevan nyt etäällä eikä se varmaan johdu VAIN mun kiloista vaan häntäkin pelottaa ja jännittää miten kaikki sujuu, kuten minuakin.



-ap

Vierailija

en syö vehnää enkä sokeria, siitä huolimatta on paino noussut ja ollut 6 kk päästä normaalissa, sen enempää mitään ruokailutottumuksia muuttamatta. Eli jokainen on yksilö.

Miehen käytöksessä ei ole mitään puolustettavaa, ikävää että sattuu raskausaikaan tälläinen negatiivinen suhtautuminen siltä. Ja jos joku on mennyt jonkun ulkonäköseikan takia naimisiin, ni miten sitten kun vanhennutaan? Osalla miehiä on ihmeellinen tapa kritisoida naisia, vaikka kannattaisi välillä niiden katsoa itseään peilistä rehellisesti, ja välillä tulee oikein ikävä sitä mukavaa avuliasta nuortamiestä, jota tässä perheessä ei ole näkynyt yli kymmeneen vuoteen, sen sijaa täällä on kyllä samanniminen kärtty ja kovaääninen ukko.

Vierailija

Miehellä ei ole varaa valittaa, on se kumma, etteivät kestä seurauksia, kun mukulaa yhdessä aletaan suiunnittelemaan.

Minua ärsyttää myös se, että mieheni on alkanut jatkuvasti sanoa ulkonäöstäni, kun olen paisunut (paljon) raskauden aikana. Tämä on kuitenkin jo toinen lapsemme ja välissäkin pääsin taas omiin mittoihini. Ihmettelen siis reagointia nyt, kun pitäisi jo tietää, mitä tämä on.



Itseäni loukkaa ja harmittaa se, että hän arvostelee, vaikka minä kärsin kaikki tähän liittyvät seuraukset. Minä hänelle lapsen teen, mieshän ei pysty kuin laittamaan sen alulle. Minä' kärsin raskauden vaivat, synnytyksen ja neuroottisen laihduttamisen synnytyksen jälkeen ja kaikki ne hormonimyrskyt.

Ja kun mies oli vielä se meistä kahdesta, joka painosti ja aneli ja kaikin tavoin koitti saada pääni kääntymään tämän raskauden aloittamiseksi. Kun en olisi enää halunnut toista alkaa väsäämään.



Suosittelen synnytykseen jotain uutakin tukihenkilöä, kuin lapsen isän. Esikoisen synnytyksessä ei miehestäni ollut mitään hyötyä. Vituttaa jälkeen, kun asiasta ei voi edes puhua.

Vierailija

Ja vaikka itse sanonkin, näytin ihan nätiltä sillä maha oli pieni sievä kumpu eikä kiloja tullut tosiaan mihinkään muualle, esim. takamukseen tai reisiin. Urheilin myös aktiivisesti koko raskauden ajan.



Silti miehen suhtautuminen kylmeni mitä enemmän maha tuli esiin. Hän ei tosin koskaan huomautellut mitään, mutta seksi väheni ja väheni ja ehdin jo punnita parisuhteemme tilaa oikein kunnolla. Mietin, tuleeko minusta yksinhuoltaja ja tähänkö ihana liittomme kaatuu.



Asia korjaantui kuitenkin välittömästi synnytyksen jälkeen. Mies oli mukana tapahtumassa, ja kuvittelin sen vielä pahentavan seksielämämme lopahdusta. Vielä mitä, kun vauva oli vatsanahkan ulkopuolella mies oli kimpussani tosi pian (siis positiivisella tavalla kimpussa, ei painostaen) ja seksielämäkin alkoi sujua heti kun tikit olivat sulaneet ;)



Monista miehistä on varmaan outoa sekstailla naisen kanssa, jonka sisällä lilluu yhteinen lapsi. Sille tuskin mitään voi.

Vierailija

Ehkä on niin kuin sanot, mutta mies saattaa tulla järkiinsä jos puhutte asiasta. Kerro myös, että sinua loukkaa hänen torjuntansa ja muistuta, että kannat HÄNEN lastaan, olet yhteisellä asialla. On ihan sikamaista, että hän muistuttelee sinua entisiin vaatteisiin mahtumisesta. Raskaus on aika iso muutos, ei sen jälkeen ole elämä samanlaista, siihen on syytä hänenkin varautua. Toivottavasti miehesi pian kypsyy, tuo kuulostaa rasittavalta.

Vierailija

kokemusta vastaavasta tilanteesta, mutta ole ihan rauhassa. Turvotus häipyy aika nopeasti ja liika kiloja voi "sulattaa" imettämällä, vaunulenkeillä ja kun kroppa on toipunut raskaudesta ja synnytyksen rasituksista voit aloittaa kuntoilun.

Itsellä 8 raskaus menossa ja joka kerta päässyt entisiin mittoihin pienellä vaivalla.



Koita kestää.

Vierailija

Varmaan häntä hävettää, jos raskaana olevan vaimon olemus tuntuu epämiellyttävältä (en tiedä onko tässä noin, useimmilla ei).



Jos nuo kommnetit vaatteisiin mahtumisesta ärsyttävät, sano siitä asiallisesti. Ja miehen (avoin) pornon katselu ja runkkailu tuollaisessa tilanteessa on aika ajattelematonta ja asiatonta, jos vaimo tuntee itsensä rumaksi valaaksi ja epänaiselliseksi tms. Se raskaana oleva kun ei sille pallomahalle ja turvotukselle pahemmin mitään voi, tavallinen lihominen ja rupsahtaminen on ihan eri juttu siinä mielessä

Vierailija

174cm ja 78kg viimeisillään raskaana! Ite 172cm ja molemmissa raskauksissa lihoin 14-16 kg, "pahimmillaan" painoin molemmissa 84kg. Kukaan ei sanonut läskiksi, päinvastoin kehuivat pallomahaa ja kun ei sitä kuulemma huomannut ollenkaan takaapäin ;) Joskus katoin itelleni maksimipainon terveellisestä painosta painoindeksin mukaan ja mun mittaisella 74kg mahtuu normaalin rajaan. Eli ap:lla on varmaan nyt viimeisillään ollessaan vielä normaalipainoisen (ei-raskaanaolevan) painoindeksi . Molempien synnytysten jälkeen kroppa on palautunut ja painan nyt n.65kg ja hoikaksi aina kehutaan!



Nyt vaan iloista asennetta ja itsearvostusta, vauvan vointi ei riipu parista kilosta! Onnea tulevaan synnytykseen!

Vierailija

Mutta raskaushan on väliaikainen tila. Joidenkin miesten päähän ei vain yksinkertaisesti mahdu ajatus raskaanaolevasta naisesta seksuaalisena olentona. Onneksi hän ei sentään ole niin alas vajonnut, että olisi mitään suoraan sanonut.



Kyllä häntä varmasti pelottaa tuleva elämänmuutos, kuten melkein kaikkia ekaa kertaa vanhemmaksi tulevia. Ja yksi osa siitä on huoli siitä minkälainen puoliso ja parisuhde on sitten kun ei olla vain rakastavaisia vaan äiti ja isä.



En kehottelisi tässä vaiheessa kauheasti kyselemään ja tivaamaan ja kaivelemaan miehen ajatuksia, jos suoraan sanotaan. Voi tulla vaan paha mieli molemmille. Anna sen totutella.



Itselläni on kaksi lasta ja jumpalla ja terveellisellä ruokavaliolla olen palautunut raskauden jälkeen täsmälleen samoihin mittoihin kuin niitä ennen, BMI 18. Älä stessaa siitä painosta kuitenkaan - ekan vauvavuoden kummankin lapsen jälkeen minäkin vain lötköilin ja kannoin kymmentä ylimääräistä kiloa, kunnes sitten rupesi saamaan enemmän yöunia ja virkistyi ja jaksoi liikkua. Joitakin naisia jo se pelkkä imettäminen laihduttaa paljon (minua ei).



Älä jää miettimään synkkiä asioita. Koita saada mieheltä vaikka edes sitä veljellistä läheisyyttä, istukaa vierekkäin sohvalla, pyydä hieromaan niskoja tms. Se tekee hyvää ihmiselle. Ja älä kauheasti pistä painoa "inhoaville katseille" - ne voivat olla vähän omassa päässäsi, ja mies on ehkä vain katsonut hieman... no, onhan pitkällä raskaana oleva nainen vaikuttava näky! Se voi pelottaakin vähän.



Tsemppä synnytykseen! Toivottavasti tulee suhteellisen helppo. :)

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat