Katsoin eilen Jungerin haastattelun ja suoraan sanottuna tympäisi

Vierailija

se loppukaneetti siinä. Että on yksi asia jonka kaikki voivat tehdä ja se on valita oman suhtautumisensa asioihin. Huokaus. Mulla on kokemusta olemisesta sekä puolipsykoottisena neurootikkona jolla on itsetunto miinusmerkkinen sekä olemisesta tasapainoa lähestyvänä ihmisenä ja kyllä, nyt alan todellakin pystyä valitsemaan suhtautumiseni. Ja quess what, se on tyydyttävää ja usemmiten jopa kivaa. Näin jälkeenpäin näen, että "edellisessä elämässäni" mulla ei ollut mitään edellytyksiä valita suhtautumistani vaikka niin luulin, ja tuo luulo paitsi aiheutti suurta kärsimystä, myös pitkitti hakeutumistani terapiaan ja avun piiriin. Saatoin esim. pyrkiä tavoitettani kohti apinan raivolla, saavuttaa sen, ja pudota synkkääkin synkempään depressioon - ja olla kauhuissani että mitä nyt tapahtuu, minunhan pitäisi olla nyt onneni kukkuloilla :o, mitä on tämä hirveä tyhjyys?! No, saatoin toki siinäkin tilanteessa "valita asenteeni" mikä tarkoitti että yritin entistä kovemmin, tein entistä pitempää päivää, koska tokihan minussa oli jotain vikaa jonka pystyisin heti korjaamaan, jos muuttaisin vain välittömästi asennettani.

Erittäin tuskaista ja kaoottista elämää.



Tämä että laitetaan Jungerin tapainen poikkeusyksilö sanomaan tuollasta, on sama kuin laitettais joku Carl Lewis julistamaan juhlallisella naamalla, että ihan jokainen meistä voi juosta 100 metriä kymmeneen sekuntiin, jos vain itse valitsee. Ja sitten kaikki on ihan aah ja ooh tuon suuren viisauden edessä. Ja taas se käsitys saa vahvistusta, että mielenterveysongelma kyllä poistuu sormia napsauttamalla, jos vain väärän asenteen omaava valitsee oikean asenteen.



Sitä paitsi samahan se on eläimillä, jos eläintä pahoinpidellään huolella, sen asennevalikoima supistuu hampaiden näyttämiseen huoneen pimeimmässä nurkassa. Ihminen on monimutkaisempi olento, mutta sama periaate pätee täysin. Terapiassa luottamus elämään pystytään palauttamaan hitaasti ja kovalla työllä.



Enkä halua tällä sanoa, että kaikki nyt vaan rypemään joukolla itsesäälissä ja olemaan avuttomia... Halusin sanoa että hyvä asenne ja vahva itsetuntnto ei ole todellakaan yksinkertaisia asioita, jotka tuosta vaan valitaan! Ihmiset ovat kaikkea muuta kuin samalla viivalla ja olisi jo aika että tämä tajuttaisiin! Että ihmiset ymmärtäis, että psyyken toimintaan voi ja kannattaa ihan jokaisen ihmisen tutustua lueskelemalla - ja jotain ihan muuta kuin mitään naminamipositiivisuusoppaita.

Kommentit (0)

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Uusimmat

Suosituimmat