Olen tullut raskaaksi 14-vuotiaana, synnyttänyt 15-vuotiaana. Kysyttävää?

Vierailija

.

Sivut

Kommentit (26)

Vierailija

Opiskellut, käynyt töissä ja hoitanut lapsensa nuorena yksinhuoltajana, ei ravaa baareissa eikä hoidata lastaan pääsääntöisesti muilla, ei ole katkeroitunut eikä valita.



Todella iso hatunnosto!

Vierailija

oliko minkälainen parisuhde? miehen ikä? raiskattiinko sut vai miten voi olla mahdollista?? ei tuossa iässä vielä yleensä harkita edes lapsia....

Vierailija

Asuitko vanhempiesi luona, ensikodissa vai omassa asunnossasi? Puuttuiko sosiaalitoimi tai lastensuojelu tai mikä liekään elämääsi koska olit alaikäinen? Saithan siis pitää lapsen itselläsi? Vai annoitko lapsen sijaiskotiin tms?

Oliko sinulla tukiperhettä? Tai lapsella?

Miten jatkoit peruskoulua loppuun?



JOS olit lastensuojelun kirjoilla jne jne, JOS asuit ns. tuetusti alaikäisenä, miten tilanne muuttui sitten kun tulit täysi-ikäiseksi eli pääsitko lastensuojelusta eroon vai oliko sinulla tarvetta tai haliua päästä niitä ns. eroon?



Ja tuossa joku kysyi huonosta suhteesta lapsen isään? Oliko se suhda muka huono? Missä niin lukee?



Miten lapsen isä? tapaako, tapasiko? oletteko enää yhdessä?

Vierailija

Olen unelmoinut pitkään suuresta perheestä ja se on minulle tärkeämpi kuin ura, vaikken nyt halua minimirahoillakaan kitkutella. Miehenikin on lapsirakas ja haluaa myös lapsia, eli kyllä todennäköisesti niitä lisää vielä teemme.



Ap

Vierailija

Tämmöinen tarina. Sai moni av-mamma jauhot suuhun. Itse tulin äidiksi 18v ja tunsin olevani tosi "teiniäiti" heti oltiin laittamassa jos vaikka mistä virastosta kirjettä että "nyt olisi paikka katkaisuun" ihan kuin olisin joku ollut joku hiton narkkari ja roskisdyykkari :D



Sen verran on pakko kehaista että molemmat sekä minä että mieheni ollaan varakkaista perheistä ja voimme kaikille avustuksille ja hössötyksille näyttää kinnasta

Vierailija

Hienoa että olet vastuun kantanut! :) Itse luulin olevani raskaana 16v ja olin aivan paniikissa, onneksi en ollut..tai no onneksi ja onneksi, lapset on ihania, mutta silloinen "mies" ei olisi ollut.



t. 4 äiti

Vierailija

Vähän kauhulla tätä ketjua aloitin, kun olen täällä jonkin verran pyörinyt ja yleinen asenne on juuri tuo "teiniäidit juoksee baareissa ja hoidattaa kakarat mummulla". Ehkä siksi juuri aloitinkin tämän, että joku huomaisi, että ei ihan aina noin ole.



Olen positiivisesti yllättynyt, kiitos! :)



Ap

Vierailija

hänen isällään, joka asui ihan lähellä. Täytin 18 vuotta, kun tyttö oli 2½-vuotias ja silloin muutin virallisesti omilleni.



Minulle ehdotettiin ensikotia, mutta se ei tuntunut hyvältä ratkaisulta, kun meillä oli hyvä olla vanhemmillani silloin ja lapsen isällä. Meillä oli yksi tapaaminen raskausaikana sosiaalitoimistossa, jossa oli mukana äitiysneuvolan kätilö, sosiaalityöntekijä, vanhempani ja minä. Lähinnä tällainen kartoitus vain, kun he totesivat siellä, että kaikki on hyvin, eikä lisätuen tarvetta ole, niin ei heitä sen kummemmin ole tarvinnut tavata.



Tukiperhettä ehdotettiin myös ja suostuinkin siihen jonoon. He soittivat, että perhe on löytynyt vasta, kun tyttö oli lähemmäs 2-vuotias, enkä enää silloin kokenut, että tarvitsen sitä ja muutenkin ajatus siitä, että tyttö olisi vierailla ihmisillä ei houkuttanut.



Suhde lapsen isään oli kyllä huono, hän oli (ja on edelleen) hieman viinaan menevä ja kärsii jonkinlaisesta masennuksesta. Ihan ok isä kuitenkin ja nykyisin kai onnellinen uuden avovaimonsa kanssa.



Ap

Sivut

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Uusimmat

Suosituimmat