Lopullinen tupakoinnin lopettaminen

Vierailija

Heips,



Kokemuksia ja apuja kaipaan. Elikäs olen polttanut jo vuosia. Ensimmäisen lapsen raskauden ja imetyksen jälkeen oli tietysti taukoa, mutta imetyksen jälkeen sorruin pikkuhiljaa polttamaan taas. Nyt olen taas raskaana ja totta kai savuton. Tupakkaa ei todellakaan tee edes oikeasti mieli, mutta aina välillä haaveilen siitä, miten "sitten taas joskus" poltan tupakan vaikkapa oluttuopin seurana. Tiedän kokemuksesta, että myös imetysaika tulee menemään ongelmitta savuttomana, mutta entäpä sen jälkeen?



Mistä ihmeestä repiä motivaatiota siihen, etten enää sortuisi polttamaan. Onko linjoilla saman ongelman kanssa kamppailleita ja röökistä lopullisesti eroon päässeitä, vai onko repsahdus tavallinen. Toisaalta tuntuisi ihan hölmöltä langeta röökiin imetyksen jälkeen (eihän silloin enää mitään vieroitusoireita oikeasti ole), mutta pelkään kuitenkin niin käyvän.

Kommentit (8)

Vierailija

Hyvä syy voi olla vaikka, että ajattelee asioita vähän tulevaisuudestaan.

Isäni sairastui keuhkosyöpään ja menimme parhaan syöpälääkärin Pentti Klefströmin vastaanotolle.

Hän kertoi että olisi niitä täsmälääkkeitä, mutta kun on ollut tupakkamiehiä, niin lääkepä ei tehoakaan tässä tapauksessa. Isä ei enää pariin kuukauteen ollut voinut polttaa, mutta kun oli aiemmin vuosia nin tehnyt.



Isälläni oli tosi kivulias sappivaiva vuosia sitten. Lääkärin mukaan oli isot sappikivet, joita ei voi poistaa leikkaamalla, koska isä on tupakkamiehiä.

Lääkärin mukaan vuosien tupakointi on tekninen ongelma, joten isä sai lääkityksen. Lääke sulatti kiviä pienemmiksi, jolloin tähystyksellä pystyttiin hoitamaan niitä. Ei kivutonta ollut, kävi useasti poistossa ja viimeinen isoin oli hankala.



Äitini sairastui haimasyöpään ja vuosien tupakoinnilla oli tullut keuhkoahtauma.

Lääkäri kertoi että olisi voitu leikata mutta keuhkojen takia ei leikata. Karmeaa kuulla että jos ei vät olisi polttaneet, olisi voitu yrittää paranemista, mutta tupakan takia ei.

Sukulaiseni 30-vuotias mies sairastui myös kehkosyöpään, ja lääkäri oli sitä mieltä että näin nuorella ei yleensä ole tätä, koska keuhkosyöpä vaatii kehittyäkseen useita vuosia ja ilmenee sitten. Tietysti varhainen tupakointi vaurioittaa nuoren kehittyviä elimiä enemmin, kuin jos paikat olisivat jo täyskokoiset. Hän sai täsmälääkitystä, mutta ei auttanut....

Siskoni poltti tosi nuoresta alkaen. Omat vanhemmat vielä elivät, kun kerran hän oli jossain terveyskeskuksessa ja näki miehen, jolla oli putken pää näkyvissä kurkun alueella jotenkin. Sen näkeminen riitti siskolleni! Hän ei tarvinnut mitään tukilääkkeitä tai piirejä lopettamiseen. Tuo näky sai hänet miettimään mitä voi olla tulevaisuudessa ja ei sellaista kuulema halunut.



Että jo terveys on hyvä syy, haluaa nähdä lasten kasvavan, olla läheistensä kanssa...kaikkki eivät voi vaikka niin paljon haluaisivat.

Vierailija

Tiedän itsekin sen, että jo "se ainukainen rööki oluen kanssa" saattaa olla menoa tosiaan ;) Järkevää olisi siis ihan oikeasti tehdä se päätös, ettei ottaisi edes sitä fiilistelyröökiäkään.



Jospa minullekin tulisi ihan lopullisesti tuollainen ällötys tupakkaa kohtaan. Onhan se kuitenkin aika hirveä myrkky!

Vierailija

jatkan vielä tuota edellistä.. että mulle nyt on omaa aikaa ja hermojen lepytystä lähteä lenkille ihan yksin ja kuunnella samalla musiikkia. ja ne parhaat jutut tosiaan kuuli aina tupakalla, mutta nyt kun kotona vielä olen niin eipä ole kukaan niitä juttuja tuolla ulkona kertomassa. =)

Vierailija

Mikä siinä onkin, ettei oma terveys ja raha ole "riittäviä" syitä pysyä irti tupakasta.

Mulla ainakin suurimmat syyt tupakointiin on, että lepuutan hermoja sen 5min. ulkona. "Parhaimmat" jutut myös käsitellään tupakalla kavereiden kanssa.

Ravintoloiden tupakointikielto on tosi hyvä. Vähentää ainakin juodessa taphtuvaa tupakointia. Minä haluaisin myös päästä tupakasta eroon mutta olen heikko.

Vierailija

Mulla oli samoin. Eli ekan raskauden ja imetyksen olin savuton, sitten retkahdin.. toisen raskauden alettua lopetin taas, imetys kesti toisella kerralla 13kk joten tuli nyt niin pitkä tauko polttamiseen, että ei enää vaan tehnyt mieli.. ja mulla auttaa paljon asiaa se, että mun mies ei polta eli niitä houkutuksia ei ole. Toinen juttu on se, että nyt tuo esikoinen 3,5v tajuaa jo paljon ja en halua hälle antaa huonoa esimerkkiä. Vaikka tuskin sillä loppupeleissä on merkitystä. Ei minunkaan vanhemmat tai sisarukset polttaneet vaikka minä siihen sorruin joskus 14 vuotiaana =(.



tahdonvoimaa tarvitaan ja niitä hyviä syitä olla polttamatta. Tsemppiä!



t. 10 vuotta tupakoinut ja siitä eroon päässyt ...

Vierailija

En tajua mikä ihme saa repsahtamaan tupakkaan takaisin pitkän tauon jälkeen. Ihan älytöntä. Mulla on vähän samat syyt tupakointiin, saa sen oman hetken ja duunissakin päivä sujuu jotenkin letkeämmin kun voi käydä ne muutamat tupakat polttamassa (vaikka miinusta sitten kertyykin). Juu, tupakointikielto rafloissa on kyllä hyvä asia. Ap

Vierailija

jopa vahvempi kuin fyysinen riippuvuus. Tiedät varmasti itsekin, että jos sen yhden kokeilet niin se on menoa sitten.

Huomattavasti helpompaa sinun on lopettaa tuohon kuin imetyksen jälkeen aloittaa ja sitten yrittää lopettaa.

Nyt joutuisit tappelemaan vain psyykkistä riippuvuutta vastaan, kun taas uudelleen aloittaessasi joudut lopetuksen yhdeydessä tappelemaan sekä fyysistä että psyykkistä riippuvuutta vastaan.



Itselläni oli hyvin vahva psyykkinen riippuvuus ja ainoa tapa päästä irti oli juuri se, että "eliminoi" riippuvuuden kerrallaan pois. En olisi koskaan pystynyt normaalioloissa lopettamaan, hölmö kun aloitin imetyksen jälkeen polttamaan.

Käytännössä siis lähdin sellaiselle reissulle, jonka aikana ei voinut polttaa ja näin ollen tappelin vain fyysista riippuvuutta vastaan (joka ei ollut laisinkaan paha). Pahinta oli kotiinpaluu kun tapariippuvuus iski kunnolla päälle: ensimmäisena iltana käänsin koko talon läpi, jotta olisin löytänyt tupakan (tiesin tämän ennalta, joten tupakkaa ei talosta löytynyt). Jos tuon lisäksi päällä olisi ollut vielä fyysiset oireet niin olisin varmasti repsahtanut.

Ja psyykkiset oireet muistuttavat kummasti fyysisiä oireita.



t. 3 vuotta sitten lopullisesti lopettanut, ei tee edes mieli vaan tupakka ällöttää (mikä on sinänsä ihme, poltin pitkään ja paljon ja nautin siitä suunnattomasti)

Vierailija

Toivotaan, että tällä kertaa onnistuisin minäkin. Ainakin olen aloittanut itseni psyykkauksen aika hyvissä ajoin, kun näitä jo raskausaikana mietin ;)



Mullakaan ei miesystävä polta (eikä liiemmin tupakointia fanitakaan), joten kiusauksia ei ihan perhepiirissä ole mullakaan. Se työ on sitten tietysti toinen juttu, huoh....

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Uusimmat

Suosituimmat