Tilanneviesti

Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Vauva tulossa - mitä tuumaa esikoinen?

Seuraa 
Liittynyt17.9.2015

Miten valmistelit esikoista vauvan tuloon? Mitä kerroit tulevasta pikkusisaruksesta? Kuinka tuleva isosisarus suhtautui?

Kommentit (11)

Vierailija

Meillä ikäeroa pojille tuli 2v 3kk. Eka 2 vko:n jälkeen tilanne rauhoittui. Isoveli purki kiukkuaan lähinnä meihin vanhempiin. Uhmaikä tuntui olevan pahimillaan. Kun pienempi oli n. puolivuotias alkoi suhtautuminen muuttua. Ennen helppo pikkuveli muuttu kai vähän itkuisemmaksi ja lähti ryömimään. Isoveli alkoi olla agressiivinen myös pikkuveljeään kohtaan. Oma jaksaminen oli koetuksella kun yöt vaikeutui ja aloin tiuskia isommalle herkästi. Siitä alkoi kierre, joka oli pahimmillaan pienen ollessa noin 10-kuinen. Nyt pienempi on noin vuoden ja tilanne on vähän rauhoittunut. Olen huomannut, miten paljon omalla hyväntuulisuudella tai vastaavasti tiuskimisella ja väsymyksellä on vaikutusta.

Vierailija

eli vauva on tullut kun on tullut, toki asiasta on mainittu, mutta ei mitenkään asiaa vatvottu liikaa. Mitään suurempaa ongelmaa ei olekkana ollut. Isommat sisarukset ovat yleisesti ottaen suhtautuneet todella hvyin pikku tulokkaaseen. Ikäeroa lapsilla on ykkösellä ja kakkosella 2v, kakkosella ja kolmosella 2v2kk, kolmosella ja nelosella 1v2kk sekä nelosella ja vitosella tasan 3v. Mitään selkeää mustasukkaisuutta ei ole ollut, kunhan vaan muistaa huomioida muita lapsia yhtä paljon, eikä vaan huomioi vauvaa. Itse olen antanut sisarten auttaa vauvan hoidossa mm. tuomalla vaipan, tutin, jne...kokevat ittensä todella isosisariksi ja näyttävät olevan ylepeitä siitä:)

Vierailija

on vasta 1v10kk, ikäeroa tulee melko tasan 2v.

On puhuttu, että äitin masussa on vauva. Sitten aina sinne osoittelee ja hokee vauvva, yrittää kurkistaa navasta sisälle jos se vauva näkyisi siellä, monta kertaa on tehnyt niin. Ja sitten kerran osoitti myös mummon mahaan ja sanoi vauvva! Joten ei taida sitten vieläkään kovin tajuta mikä on vauvamaha, taitaa luulla, että kaikkien mahassa on vauva.

Kantelee kyllä jo vauvan yöpukua ympäriinsä (samanlainen kuin itsellään on 86cm, vauvalla on 50cm), näyttää sitä isälleen ja sanoo taas vauvva. Eli puhuu kovasti vauvasta mutta tuskin ymmärtää, ennenkuin se vauva oikeasti on maailmassa. Saa nähdä miten suhtautuu.

Vierailija

Meillä on laskettu aika heinäkuussa, esikoiseni täyttää juuri silloin seitsemän ja elokuussa on jo edessä ensimmäisen luokan aloittaminen uusine haasteineen. Mietityttää, miten olla apuna ja tukena lapselle kun tähän asti olemme asuneet melkein koko hänen elämänsä kahdestaan...Miten saan vauvalta aikaa esikoiseni huomioimiseen enkä saa häntä tuntemaan olevansa vain pikku apulainen. Samoin uusi parisuhde, osaako ensimmäistä kertaa isäksi tuleva puolisoni ottaa molemmat lapset huomioon tasavertaisesti. Ikäeroa tulee jo aika lailla lapsille.

Vierailija

ei esikoista pystynyt oikein valmistamaan vauvan tuloon, ei vieä tajunnut. Hyvin meni alusta asti, ei liiallista mustasukkaisuuttakaan . Nyt ovat 1v2kk ja 3v6kk ja ovat tärkeitä toisilleen ja jonkun verran leikkivät keskenään.

Vierailija

Esikoinen on silloin muutamaa kuukautta vaille 4-vuotias. Olemme yrittäneet pikkuhiljaa arjen tohinoiden yhteydessä keskustella tulevasta ja välillä pikkuneiti innostuukin kyselemään. Selvästi miettii ensin viikon pari äidin ja isin jutteluita ja sitten nostaa aiheen uudelleen esille.



Kirjastosta olemme lainanneet joitain sisaruksen tuloon liittyviä kirjoja. Välillä tuntuu että asia on ok ja välillä taas vauvaa ei saisi tulla. Etenkin kun hänellä olleita vauvatavaroita ja vaatteita on alettu kaivella esille, tuntuu vaikealta antaa niitä vauvan käyttöön, kun "ne on minun". Tosin innstus menee nopeasti ohi, kun vauvan tavarat nyt kuitenkin on aika tylsiä kolmen vanhalle.



Vielä päällimmäisenä on puheissa se, että hänkin haluaa hoitaa vauvaa äidin kanssa, mutta toden näköisesti jossain vaiheessa karu totuus iskee, kun ei saa enää kaikkea huomiota ja joutuu odottamaan enemmän.

Lohdullista itselle, eilen lapsi totesi, että on se hyvä kun vauva tulee niin saan leikkikaverin kun se kasvaa. Toivottavasti sama mieli säilyy.

Vierailija

Juttelimme esikoisen (pikkuveljen syntymän aikaaan 4,5 v. vanha) kanssa paljon siitä, mitä vauva kotona tekee ja kuinka hän voi auttaa ja millaista on vauvan kanssa olla. Myös siitä, että hän on tärkeä vauvalle isoveljenä. Synnytyslaitokselle otimme isoveljelle vauvalta lahjan ja yhdessä isoveljen kanssa mietittiin, mitä hän voisi antaa vauvalle (unilelu, jota hän ei käyttänyt). Ihan aluksi esikoinen oli kyllä kiinnostunut, mutta teki enemmän juttuja isän kanssa. Vähitellen halusi auttaa enemmän ja halata ja pussailla kovaakin vauvaa. Varsinaista mustasukkaisuutta tai väkivältaa vauvaa kohtaa n hänellä ei ollut, mutta nyt puolen vuoden kuluttua pikkuveljen syntymästä, on välillä kova kilpa isän ja äidin huomiosta. Silloin tulee tehtyä kaikkea ei niin sallittua ja riehutaan kovasti, jotta huomattaisiin. Mielestäni on mennyt hyvin, mutta välillä univelkaisena, väsyneenä en aina jaksa olla niin iloinen ja kärsivällinen riehakkaan isoveljen kanssa. Silloin olen jälkeenpäin vihainen itselleni, kun tulee huudettua tai oltua äreä, vaikka toinen on vain pieni lapsi ja tarvitsee rakkautta ja huomiota.

Vierailija

Esikoinen oli 4 vuotta kun vauva syntyi. Olimme puhuneet vauvasta koko odotuksen ajan, lukeneet kaikki mahdolliset aihepiiriin liittyvät lastenkirjat ja mielestäni valmistautuneet ja valmistaneet esikoisen asiaan hyvin. Vauvan syntymän jälkeen ennen niin omatoiminen esikoinen alkoi vaatia palvelua pukemisessa, riisumisessa, syömisessä, nukuttamisessa, tavaroiden keräämisessä jne. Välit vauvaan ovat tosi lämpöiset ja kaikki menee hyvin niin kauan kun äiti ryhtyy imettämään: silloin esikoinen tekee kiellettyjä asioita ja pistää ranttaliksi.

Vierailija

on nyt 4v3kk ja laskettuaika on n. kolmen viikon kuluttua. Välillä on havaittavissa mustasukkaisuutta, mutta pääasiassa puhuu hyvin hellästi vauvasta. Mahalle antaa suukkoja ja halauksia, sekä juttelee paljon siitä mitä hän haluaisi vauvan kanssa tehdä.



Uskoisin, että pahimmat tilanteet tulevat olemaan mustasukkaisuus mummuista ja siitä, että vauva saa nukkua isin ja äidin huoneessa.



Vauvan sänky on jo laitettu makuuhuoneeseen, että esikoinen jo saa totutella ajatukseen että vauva on tosiaan tulossa. Yhdessä vaiheessa lapsi kysyi, että kauanko se vauva on meillä. Kun sanoin että tästä tulee vauvankin koti ja että vauva on samalla tavalla isin ja äidin lapsi kuin hänkin ja että molempia rakastetaan yhtäpaljon, niin siinä oli selvästi sulattelemista.



Aika näyttää sitten, että miten lähtee sujumaan...

Uusimmat

Suosituimmat