Tilanneviesti

Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

selviääkö tästä erosta koskaan?

Vierailija

On toki ihmisiä, jotka jäävät ikuisesti roikkumaan entiseen eivätkä kykene menemään elämässä eteenpäin. Sellaiset ihmiset ovat ahdistuneita ja riippuvaisia menneestä. Tunnen muutaman...



Lopeta itsesäälissä rypeminen ja turhanpäiväinen valitus. Mitä haluaisit siitä entisestä takaisin? Sen miehen, joka ei sinua enää rakasta? Vai haluatko itse uuden miehen, joka rakastaisi sinua?



Sellaisen voit löytää jos lopetat tuon rypemisen.



Avioeron olen minäkin kokenut, ei se helppoa ollut. Mutta joskus elämässä on vain käännettävä uusi lehti ja päästettävä entinen menemään. Säälistä kukaan ei sinulle onnea tule tarjoamaan.

Sivut

Kommentit (17)

Vierailija

Blaa blaa plabati blaa..



Seuraavassa neuvoja:



-aloita kuntoilu, lenkkeily, sali, uinti yms..

-syö terveellisesti, säännöllisesti ja paljon kasviksia.

-osta uusia vaatteita

-käy ulkona ja ota osaa kerhoihin tms.

-tee lapsen kanssa luontoretkiä

-käy kampaajalla

-harrasta seksiä (juu tiedän että helppo sanoa, mutta lähde vaikka ulos viihteelle ja hae seuraa ilman mitään sitoumuksia)

-syö pieni pala suklaata hyvällä omalla tunnolla urheilun jälkeen

-juo illalla lasi viiniä vaikka et muuten yleensä juo

-soita ystäville



Laita lapsi hoitoon ja TEE jotain ITSESI hyväksi. Ei se lapsi siitä muutamasta ylimääräisestä hoitokerrasta kärsi. Päin vastoin lapsi nauttii kun äitille palaa hymy huulille =)

Vierailija

Vie vuoden selvitä avioerosta. Olen itse läpikäynyt traumaattisen eron, mutta siitä huolimatta vuoden jälkeen saatoin sanoa voivani hyvin. Totta kai puolen vuoden jälkeen vielä on kiinni entisessä. Anna exäsi olla onnellinen, etsi oma onni jostain muualta. Arki se astuu exänkin elämään, ja jopa ennen kuin sulla = ) Onnea tulevaan!

Terv. onnellinen nyxä

Vierailija

Kai nyt jokainen tietää, että avioerosta toipuminen vie kauemman kuin puoli vuotta. Herranen aika, teillähän on siis yhteinen lapsikin, ellen nyt vääärin muista viestiäsi. Saamissasi vastauksissa sinua yritetään syyllistää siitä, ettet ole onnellinen, vaikka sinulla on JUURI ollut valtava elämänmuutos ja suuri pettymys. Ota nyt vain ihan rauhallisesti ja suo itsellesi ne tunteet, joita sinulla on. Tunteesi eivät ole vääriä. On normaalia ja tervettä, että avioeron jälkeen tuntuu pahalta. Toivut asiasta omaan tahtiisi ja joskus myöhemmin taas menee paremmin. Miehesi elämäntilanne on ihan erilainen kuin sinun joten häneen ei kannata verrata.



Itselläni ei ole takana avioeroa, mutta seurustelueroja kyllä.

Vierailija

mutta tämän palstan "ihanat" ihmiset eivät vaivautuneet vastaamaan.



Mutta sun asiaan. Kyllä erosta selviää joskus. Se vaatii aikaa ja tietyn prosessin läpikäymistä omien korvien välissä. Vähän kuin surutyön tekemistä. Riippuu ihmisestä miten kauan siihen menee.



Netistä löytyy erosta ja sen läpikäymisen vaiheista tekstejä, mielestäni sitä voi verrata jopa traumaan. Googlaa. Koska kun löytää näistä tekstiä, näkee että on menossa jossain vaiheessa läpi tuota eron käsittelyä ja näkee että sitäkin vaihetta seuraa joku toinen vaihe. Askel askeleelta eteenpäin.



minä taasen luulin jo päässeeni yli jo erosta, mutta huomasin reagoivani ex:n asioihin sillä tavalla, että jotain on vielä kesken. Ja että taantumistakin tapahtuu. Ihminen ei ole robotti. Silti sateen jälkeen paistaa aurinko.

Vierailija

varsinkin analyyttisessa terapiassa vatvotaan ja vellotaan asioita niin, että niistä voi olla jo pelkästään sen vatvomisen takia vaikea päästä yli.

Vierailija

Nautit siitä mitä on etkä käytä elämääsi sen surkutteluun mitä sinulta puuttuu!



Mistä sinä tiedät millaista se toisten elämä oikeasti on? et mistään

Vierailija

ja ero syistä sen verran, että kyllä siinä loukattiin puolin ja toisin aika tavalla.

minä taisin loppujen lopuksi loukata ja satuttaa enemmän.

ehkäpä siitä syystä en ansaitse olla onnellinen samoin kuten exäni on nyt.

Vierailija

erosta on jo puoli vuotta aikaa, ja silti aina vaan sattuu ja tuntuu pahalta.

eikä tilannetta helpota ollenkaan että exällä on ollut uusioperhe jo yhtä kauan.

heidän elämä on ihanaa, auvoisaa ja onnellista. Olen heille rehellisesti sanottuna siis kateellinen.

Oma elämä yh:na on mitä on. mikään ei ole kivaa eikä mikään tunnu miltään, kun elää lapsen kanssa yksin.

voiko tästä oikeesti joskus selvitä niin että voisi joku päivä sanoa olevansa onnellinen?

Vierailija

perustaa toisien ihmisten varaan niiin aina saa pettyä ja tonkia pohjamutia.

Ikivanha totuus on että kukaan ei voi tehdä toista onnelliseksi.



Ei kannata märehtiä asioita mille ei mitään voi, ja jos jollekkin jotain voi niin se täytyy tehdä. Ei kuitenkaan siis mitään kostotoimenpiteitä, ne ei hyödytä ketään. Kannattaa suunnata energiansa oman olonkohentamiseen eikä haaskata sitä kostoon tai surkutteluun. Surra saa ja pettyä saa, mutta elämä on sellaista. Siitä sitä oppii,

Vierailija

Saitko tietää syitä eroonne? Syyksi ei kelpaa pelkästään tuo toinen nainen. Ehkä exäsi ei kyennyt eroon ilman tuota henkistä kyynärsauvaa, naista? Varmasti exäsikin vielä käsittelee eroa päänsä sisällä, jos ei nyt niin myöhemmin. Syyt voivat olla exässä itsessään esim hänen lapsuudessaan, nuoruudessaan ja siitä seuranneesta tyytymättömyydestä suhteeseenne, jos ei sitten liian isoissa eroissa exäsi ja sinun välillä onnelliseksi tekevissä asioissa? Voi olla, että parin vuoden päästä hänen nykyisensäkin on ex. Nyt sinulla on mahdollisuus itsenäiseen elämänvaiheeseen ja seuraava rakkaus, jos se tulee, niin voit mennä siihen nykyistä ehyempänä ihmisenä. Kaikkea hyvää sinulle toivotellen!



Ps. Katkeroituminen ei maksa vaivaa.

Vierailija

haluatko olla onnellien vai roikkua vanhassa.

Ei se muutos lähde kun sunkautta tapahtumaan. Kukaan toinene ei voi tehdä sua onnelliseksi. Onnellisuus on tunne, ei kenenkään muun saama asiantila.

Kun roikut exässäsi kiinni, et voi mitään uttakaan rakentaa, ja lapsellakin on paha olla, kun näkee sun pahan olon.

Nyt uusi fiilis päälle muruseni, niin pääset näyttämään exälles että pärjäät yksinkin.

Kun ensin rakastat itseäsi ja lastasi, voit jakaa rakkautta myös muille.

Vierailija

olen paljon asiasta lukenut ja käyn terapiassakin. tiedän kyllä nuo "Kliseet" katse eteenpäin jne. onni on tehtävä itse sun muuta.

mutta, välillä vaan tuntuu että putoaa takaisin pohjalle ja ettei elämällä ole mitään merkitystä. pelkkää tasaisen tappavaa arkea päivästä toiseen.

asiat polkee paikallaan ja elämä valuu hukkaan. Ja tietenkin sitä pelkää jäävänsä loppuiäksi yksin.

ja sillä välin exä porskuttaa täyttä vautia eteenpäin. hänellä toipuminen erosta kesti kolmisen viikkoa.

ja on ihan totta etten tiedä millaista exän elämä on, mutta kyllähän sitä aina jotain lapselta kuulee kun se kotiutuu isältään.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat