Mies lähti tapaamaan ihastustaan

Vierailija

Olemme olleet yhdessä toistakymmentä vuotta ja naimisissakin lähes 10 vuotta. Lapsiakin on siunaantunut. Koskaan aiemmin ei ole ollut pettämistä tai mustasukkaisuutta tms. Olemme täysin luottaneet toisiimme miehen reissaavasta työstä huolimatta.



Nyt eräällä reissulla hän on tavannut naisen joka kuulemma "iski samalla lailla kun minä meidän tavatessa". Mitään fyysistä pettämistä ei ole tapahtunut, luotan täysin siihen mitä mies tästä asiasta kertoo. Ihastumisensa kertoi minulle hyvin pian tapahtuman jälkeen ja muutenkin on jo miettinyt ennen tätä omaa elämäänsä, haluaako elää yksin, meidän kanssa vai haluaako yrittää uuden ihastuksen kanssa.



Olemme paljon keskustelleet asiasta ilman riitaa ja pohdittu meidän suhdetta. Mitään sen suurempaa vikaa ei ole löytynyt meistä kummastakaan, mutta jotenkin miehen mukaan kipinä on kadonnut.



Minun elämä on pyörinyt pitkälti lasten ja arjen pyörityksen ympärillä, mm. miehen reissuhommien vuoksi. Ja myönnän että hänen kotiin tultua en ole jaksanut ehkä huomioida häntä niin paljon kun hän olisi tarvinnut.



Toisaalta olen koko meidän yhdessäoloajan yrittänyt saada miestä puhumaan asioistaan, kun olen nähnyt jonkin asian painavan. Usein hän ei kykene yksilöimään asioita, jotka mieltä painavat.



Nyt tilanne on se, että käskin eilen illalla miehen sopia ihastuksensa kanssa tapaamisen täksi päiväksi jotta keskustelisivat asioistaan. JA MÄ OLEN NYT IHAN RIKKI!!! Tuntuu tosi pahalta kun tiedän että mies on ajamassa ihastuksensa luo. Olen ihmeissäni omista mustasukkaisuuden tunteistani, koska ne on mulle ihan uusia.



Olen tässä useamman viikon ajan odottanut mieheni päätöstä mitä hän elämälleen tekee, jotta pystyn sitten reagoimaan asian vaatimalla tavalla. Itse en eroa halua, toivoisin sydämeni pohjasta että hän pystyisi selvittämään asiat itsensä kanssa ja sitten me saisimme selvittää yhteiset asiat niin kun ne sitten selvitetään (joko avioero tai yhdessä jatkaminen). Anteeksi olen valmis antamaan, mutta aikaa siihen varmasti menee.



Pahinta tässä tilanteessa on toisen päätöksen odottaminen ja se minut varmasti ajoi siihen että käskin ottaa siihen ihastukseen yhteyttä.



Nyt tarvitsisin teiltä näiden kyynelien ja ahdistuksen keskelle tukea... Pyydän!

Sivut

Kommentit (63)

Vierailija

mutta niinhän ne sanoo. Anna miehen mennä, jos hän ei palaa, eihän ollut sinua varten.



toivottavasti mies tajuaisi, että sinä olet hänelle kaikki



mutta tiedän odottavan aika on pitkä

Vierailija

....kuka pystyy kunnioittamaan naista joka vaan lammasmaisesti lähettää miehensä pohtimaan ihastustaan tämän ihastuksen luokse ja näyttää olevansa itse vaimona täysi nyhverö.



Ihan varmasti ap:n mies arvostaisi vaimoaan paljon enemmän jos hän käyttäytyisi omanarvontuntoisesti - osoittaisi miehelle että HÄN arvostaa itseään niin paljon ettei anna kenenkään, ei siis kenenkään, käyttäytyä noin törkeästi häntä kohtaan.



Tuolla käytöksellä ap antaa mielestäni vain miehelleen kuvan siitä että hän ei pahemmin välittäisi vaikka mies lähtisi. Ja vaikka välittäisi niin miehen ei tarvitse ajatella tekojensa seurauksia ap:n kannalta ollenkaan.

Vierailija

ja tämä viesti



Lainaus:

vai käyttäydytkö noin vain siksi, että pelkäät menettäväsi miehesi, jos näytät hänelle sen miltä sinusta oikeasti tuntuu.




taitaa osua aika kohdilleen,



mä tein niinkuin ap, ja nyt on mennyt 2kk, mies ja tämä ihastus tapailevat sännöllisesti, mies sanoo että se on vaan sellaista yhdessä pyörimistä, että rakastaa mua, no en mä enää tässä vaiheessa sitä itsekään usko, valitsee jatkuvasti sen toisen mun edelle menoissa ja kumman luona viettää aikaa ja reissaa,



mutta mä en nyt "osaa" lähteä enkä käskeä miestä lähtemään, eri osoitteissa toki asutaan tässä vaiheessa, mies kai pääsääntöisesti sen naisen luona, mun luona käy joskus moikkamassa :(



No, en mäsitä jätä nyt enää, alan turtua näihin valheisiin ja pettymyksiin, itseasiassa enää en jaksa juuri edes pettyä kun hän ei sitten taas tullutkaan vaikka lupasi, koska tiedän jo lupausvaiheessa että valehtelee. Jos sillä ois edes vähän paha olla valehtelunsa takia, kun mä leikin hymyssä suin että uskon ja luotan yhä.



No en tiedä, selvästi mies odottaa että mä pistän pelin poikki, no enpä nyt pistäkään vaan laittakoon itse jos on selkärankaa. ja saan mä jotain kieroa huvia että se vannoo mulle rakkauttaan ja käy puusailemassa, pettäähän se samalla sitä uutta naistaan ;)



Kyllä tässä siis selvästi mulal alkaa tunteet kuolla ja alan turtua, toki itken edelleen päivittäin ja kaipaan häntä, toivon että hän lopulta kuitenkin valitsee minut, mutta toivo alkaa hiipua kyllä ja en tiedä enää ihan että haluaisinkokaan häntä takaisin enää, ainakin olisi paljon selviteltävää ja en tiedä, muuttunutkin hän on kovasti, en mä ainakaan tuolaisena sitä huolisi...



No, pointti, että kyllä siinä ap niin taitaa käydä että mitä vapaammat kädet antaa niin sitä vapaammin se niitä taitaa käyttää..

Vierailija

onkin että mies tekee valinnan. Mun oli vaan pakotettava se menemään selvittämään asia toisen naisen kanssa. Itse hän ei pystynyt sitä päätöstä tekemään. Mutta olen välttänyt myös sitä että kertoisin mitä hänen pitää päättää/tehdä meidän avioliiton suhteen. Olen myös antanut takarajan mhin mennessä päätös pitää tulla (toki siihen on aikaa muutama viikko)



Passaamiset ym hellyden osoitukset minun puolelta ovat olleet hyllyllä siitä lähtien kun asia selvisi. Jos mies päättä erota ja lähteä toisen naisen mukaan, ei hän myöskään asu meidän luona kun sen ajan mikä on todella pakko! Ja hän tietää sen. En todellakaan aio jäädä kynnysmatoksi!



En myöskään aio jäädä odottamaan sitä että jos hän vielä mahdollisen eropäätöksen jälkeen haluaakin palata yhteen.



ap

Vierailija

Jos minä olisin ihastunut toiseen mieheen, niin tuntuisi kyllä kummalliselta ja hämmentavältä, jos mieheni tyynesti odottaisi minkä valinnan teen.



Laitahan ap vain kova kovaa vastaan!

Vierailija

todella ihana nainen. Moni palstamamma olisi huutaen heittänyt miehensä kamppeet ulos. Sinä olet ihana. Ensinnäkin tuo, että olet yrittänyt huomioida iltaisin vielä miestäsikin, ei kaikki sitäkään jaksa vaan lähinnä purkaa mieheen kiukkuna kaiken päivän aikana tapahtuneen. On normaalia että se alun kipinä vuosien varrella sammuu ja arki astuu kuvioihin! Ikävää ettei miehesi ole tätä hoksannut eikä osaa arvostaa tätä ainakaan vielä. Toivon todella että miehesi silmät avautuvat ja hän huomaisi miten ihana vaimo ja perhe hänellä on!

Vierailija

Vihkikaavassa mies on antanut sanansa, että TAHTOO rakastaa sinua hyvinä ja pahoina päivinä. Ei siis luvannut koko ajan rakastaa ja tuntea kipinöitä mahanpohjassa, mutta LUVANNUT TAHTOA.



Nyt hänen sanansa punnitaan. Onko hän tehnyt kaikkensa, että pääsisi yli ihastuksestaan ja saisi teidän liittonne sujumaan hyvin? Vai onko hän heti ihastuessaan ajatellut, että hänellä on oikeus katsoa tulisko tästä uudesta suhteesta jotain parempaa. Kyllä minua niin ällöttää nämä itsekkäät ihmiset, joille se MINÄMINÄMINÄ on aina etusijalla.



Sinä olet kunnioitettava nainen, mutta miehesi kuulostaa tosi itsekkäältä, nololta ja lapselliselta.

Vierailija

Olet todella vahva ihminen,mutta olisiko seuraavaksi aika ajatella ihan vain itseäsi? MITÄ SINÄ HALUAT? Mistä olet aina haaveillut? Voisi tehdä hyvää toteuttaa jokin unelmasi?Ole kerrankin itsekäs ja unohda se ukko edes hetkeksi. Ota ja lähde vaikka paratiisisaarelle ihan yksin. Ota niin sanotusti aikalisä ja lataa akkusi. Sen jälkeen on sinun vuorosi miettiä miten sinä haluat elää ja miten sinä olet oikeesti onnellinen, kenen kanssa?

Vierailija

Minusta ap osoittaa mahdottoman suurta aikuismaista rauhallisuutta tavassaan suhtautua asiaan. Kuitenkin, niinkuin tuonne johonkin jo kirjoitin, toivon ap:n muistavan hoitaa myös itseään.



Jos olisin samassa tilanteessa, en tiedä mitä tekisin. Tahtoisin kaikin keinoin varmistaa, että rakastamani mies ja lasteni isä huomaisi taas mille on selkänsä kääntämässä. Saattaisin hyvinkin toimia samoin, ja antaa tilaa miehelle. Kuitenkin olen sitä mieltä, että siinä ap liikkuu vaarallisilla vesillä: jos mies saa "luvan" riiata ja ottaa aikaa iralleen perheestään, hämärtyvät hyvän käytöksen ja toisen kunnioituksen rajat. Niitä rajoja on todella vaikea palauttaa.



Minusta siltikään riippuvuus ei tässä ole nyt kyseessä. Vaikuttaa siltä, että ap rakastaa perhettään, lapsiaan ja miestään niin, että on valmis uhraamaan omaa hyvinvointiaan heidän edukseen. Se ei mielestäni ole riippuvuutta. En tiedä, mutta onko teistä jotenkin lapsellista alkaa polkea jalkaa mustavalkoisesti, vaatien "tämä on _Ehdottoman_ oikein ja tämä _ehdottoman_ väärin ja näin on tehtävä, ilman kysettä muusta"? Ihmissuhteet on niin mutkikkaita, ja niissä tulee vastaan hankalia mutkia ja ongelmia. Ap varmasti tuntee miehensä parhaiten, ja on varmasti pohtinut miten olisi nyt parasta toimia.



Mutta ap, jos (ja kun) mies sitten jossain välissä tulee häntä koipien välissä kolkuttamaan ovellesi, mieti tarkkaan mitä teet. Jos otat hänet takaisin, tee selväksi millä säännöillä siitä eteenpäin elät.

Vierailija

Tavallaan teit mielestäsi hyvin järkevästi. Et ruvennut kiljumaan ja saanut hepulia. Mutta...Sanot myös että miehesi tuntien hänen päätökseensä siitä haluaako hän uuden naisen vai sinut voi mennä viikkoja, kuukausia.



Minusta ei ole järkevää antaa miehen nyt saada kaikkea. Hän on aikuinen ihminen. Hän on parisuhteessa. Hänen pitää pystyä päättämään haluaako hän: 1) pitää vaimonsa vai 2) "ottaa" uuden naisen. Miksi sinun täytyisi kiltisti odottaa kotona kumminpäin vaaka kallistuu? Mies nauttii kotioloista ja passaamisestasi (joka varmasti vielä nousee tavallisesta tasostaan) ja toisaalta viettää aikaa tämän uuden naisen kanssa. Mitä ihmeen tarvetta miehellä olisi itse asiassa koskaan muuttaa tilannetta muunlaiseksi?



Olen ehdottomasti sitä mieltä että sinun ei kannata pitää kynsinhampain kiinni miehestäsi tai muuttua kauheaksi hirviöksi. Mutta ei ole tosiaankaan oikein myös sekään että mahdollistat miehellesi tämän uuden naisen tapaamiset ilman että miehesi "menettää" samalla jotain. Ehdottaisin että niin kauan kuin mies ei tiedä mitä tahtoo hän saa asua esim. hotellissa/sukulaisilla/kaverilla/missä asuukin. Hän saa sitten tulla samalla tavalla katsomaan teitä kuin uutta naistaankin. Näin hänellä on oikeasti tarve tehdä päätös. Ja sinusta ja perheestännekin tulee taas mielenkiintoisempi kun te ette ole "aina saatavilla" kun vaan tulee kotiin.

Vierailija

MInulla oli vauva ja taapero kun mies ihastui. Nyt asunut ihastuksensa kanssa jo vuosia. Erosimme, annoin miehen mennä, en halua taistella rakkaudesta ei siinä ole mitään järkeä. Rakkautta ei voi pakottaa. Pärjään onneksi hyvin, ehkä juuri siksi, että olen hyväksynyt asiat sellaisian kuin ne ovat ja yrittänyt toimia mahdollisimman reilusti ja oikein kaikkia kohtaan,



voimia, rankkaa tuo on.

Vierailija

Meillä suhde on ollut aika riitainen aika ajoin ja en ole voinut luottaa mieheeni enää vuosiin. Ero on ollut mielessä jo muutaman vuoden, mutta niiden aikana on ollut hyviäkin aikoja. Eilen illalla lähdin toisen miehen luokse ja hänen kanssaan jatkan tästä eteenpäin.

Vierailija

Mahtavaa, miten hienolla tunteella asiaan suhtaudut. Olet todellakin ajamassa kaikkien etua -paitsi ehkä omaasi. Mietin nimittäin annatko miehelle luvan kohdella sinua huonosti? Jos mies tulee takaisin, koittakaa puhua asiat niin, että et kuitenkaan hyväksy jatkuvaa empimistä. On todella raskasta elää suhteessa, jossa toisella on kaikki valta.



Kuulostaa siltä, että olet todella tehnyt työtä perheesi eteen, ja on harmi jos miehesi ei näe sitä miten hieno ja arvokas olet. Toivottavasti hän sen huomaa, mutta kaltaisesi vahva kiltti nainen pärjää kyllä elämässä ilmankin tuota miestä.

Vierailija

Todellinne Rakkaus on vapautta jokaisen ihmisen tehdä omat valistansa ilman syyllistämistä tai pakkoa.



Mulla oli sama tilanne muutama vuosi sitten. Mies oli kovin ihastunut, valmis jättämään kaiken lyhyen tuttavuuden perusteella. Kehotin mennä tapaamaan, tutustumaan ennenkuin tekee mitään lopullista päätöstä, tutkiskelemaan tunteitaan.

Mutta mies ei mennyt. Hammasta purren koetti unohtaa ihastuksensa. Kunnes henkisesti romahti ristiriitaiseen tunne-elämäänsä.



Lopulta minä lähdin kärjistyneestä tilanteesta. Mies aikansa tapaili ihastustaan, mutta totesi minut kuitenkin paremmaksi, ja kun en enää halunnut tulla takaisin, katkeroitui ja on edelleen loukattu ja vihainen.

Sivut

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Uusimmat

Suosituimmat