Pieni ikäero, arjen selviytymisvinkkejä?

Seuraa 
Liittynyt17.9.2015

Meille on vajaan parin kuukauden päästä syntymässä toinen lapsi ja esikoinen on silloin 1v 4kk. Kaikenlaisia pieniä juttuja olen alkanut nyt miettiä, miten kahden kanssa selviän. Kaikki vinkit ihan arkisista asioista ovat tervetulleita ja mietteet siitä, miten muilla on arki sujunut. Ihan muutamia mainitakseni, mieleen tuli esim imetystilanteet, isomman lapsen syöttäminen (milloin alkaa syödä itse), mustasukkaisuus, miten säilyttää päivärutiinit ulkoiluineen, molempien päiväunet (meillä nukutaan vaunuissa 2-3h, sisällä ei onnistu), yöunille käyminen ja yön sujuminen (kaikki nukutaan samassa huoneessa), tahtooko isompi tutin takaisin (nyt vain iltaisin haluaa).. Tässä nyt jotain pohdittavaa aluksi, toivottavasti moni osallistuu keskusteluun! Vai onko tästä aiheesta jo joku aiempi keskustelu, jota en löytänyt?

Kommentit (6)

Vierailija

Meillä on lapset syntyneet -00, -05, -07 ja -08 ja viides tyttö syntyy toukokuussa. Meidän toisella ja kolmannella tytöllä ikäroa 1v 8kk ja kolmannella ja neljännellä 1v 2kk ja neljännelle ja viidennelle tulee ikäeroa aika tarkkaan 1v.



Aika pitkälle oon samaa mieltä annaan kanssa, että kannattaa yrittää opettaa ennen vauvan syntymistä esikoista syömään itse, helpottaa paljon.



Meillä ei kolme ensimmäistä tyttöä ole tuttia syöneet, mutta tämä neljäs kylläkin, nyt tosin vähemmän mitä pienempänä ja samaa oon itse miettinyt, että kun vauva syntyy ja jos ei tutista ole kokonaan luopunut niin alkaako taas syödä enemmän, jos siis vauvalla tutit.



Imetyksen ajan meillä yleensä toisiks nuorin viihtyi siskojensa kanssa tai sitten annoin leluja tai katsoi vaiks dvd:tä. Samoin molempien kanssa, tosin nämä, joilla 1v 2kk ikäero niin imetykset oli välistä vaikeita kun toisiks nuorin sisko oli vielä sillonkin sylivauva eikä tykännyt, että äidin sylissä joku muu.



Meillä on molemmat pienemmillä ikäeroilla olevat siirretty omaan huoneeseen ennen kun vauva syntynyt, vaikka molemmat kyllä ovat vanhemmiten olleet hyviä nukkujia, ennen vuoden ikää ovat heräilleet pienimpäänkin ääneen. Samoin ainakin yritetään ennen tämän tyttösen syntymää siirtää kuopuksemme omaan huoneeseen nukkumaan. Tämä tyttö on ollut kaikista huonounisin ja yhä heräilee monen monta kertaa yössä, joten saas nähä miten käy.

Vierailija

Hei!



Meillä täsmälleen sama ikäero. Helppoa ei ole ollut, vaikka esikoinen onkin ottanut tulokkaan vastaan hienosti, mutta jotain mitä tulee mieleen:



- koita ajoittaa ruoka-ajat niin, että vauva ei halua tissiä samaan aikaan kuin autat esikoista syömään (itse imetin välillä samalla kun syötin toista eli nykyään koitan imettää ensin vauvan, sitten esikon ruoka, ja sitten vauvalle kiinteitä)

- varaudu taantumiin, jotka saattavat tulla myös viiveellä: meillä esim. esikko osasi syödä itse, mutta kun vauva alkoi syödä kiinteitä, esikkokin haluaa että hänet syötetään, eikä juo esim. normaalista mukista vaan haluaa nokkamukin

- varaa itsellesi jotain helppoa syötävää, mitä voit vaan kahmaista toisella kädellä suuhun aina kun tilaisuus tulee

- koti mahdollisimman turvalliseksi, että esikoinen ei pääse telomaan itseään pahasti kun imetät (meillä tämä tarkoitti esim. ruokapöydän tuolien kaatoa lattialle, ettei lapsi kiivennyt niille ja sieltä pöydälle)

- mies mahdollisimman paljon mukaan hommiin

- lepää aina kun voit, kotityöt ehtii tehdä tai jos ei ehdi niin sitten ei

- ota vastaan kaikki apu minkä voit saada, ja pyydä sitä rohkeasti tarvittaessa!

- en ole koskaan kieltänyt esikoista tulemasta "häiritsemään" imettäessäkään (mutta hän ei ole koskaan oikeasti myöskään häirinnyt!), vaan hän on saanut tutustua vauvaan ja osallistua hoitoon, mm. seuraa vaipan vaihtoa aktiivisesti ja vie vaipan roskiin

- jos vauva itkee, olen todennut esikoiselle, että nyt vauvaa harmittaa, lähdetkö äidin kanssa katsomaan, mikä hätänä

- laitan muistaessani radion päälle, sitä on mukava kuunnella

- esikoisen rytmi on pidetty mahdollisimman samanlaisena

- itselle pitkää pinnaa: alku voi olla hankalaa, varsinkin jos vauva on itkuinen eikä halua olla itsekseen. Kannattaa muistaa, että kyllä tämä joskus ohi menee. Itseä auttaa myös jos on jotain mitä odottaa kun päivällä on vaikeaa, joku reissu, oma pieni aika tms.



Tässä nyt näitä jotain ihan ajatusvirtana - koska kotona on kaksi pientä (jotka kerrankin nukkuvat samaan aikaan), en oikein ehtinyt lukea aiempia viestejä...



Onnea matkaan, kyllä se siitä lutviutuu!

Vierailija

mutta ajattelin jotain kuitenkin kirjoittaa :)

Meidän esikoinen opetteli syömään itse tosi aikaisin, ja reilu 1v kyllä osasi jollain lailla syödä ihan itsekin. Oli perhepäivähoitajallakin, joten sielläkin tätä oppi. Luulen, että yritä mahdollisimman paljon opettaa syömään itse. Kuitenkin helpottaa sitten tilanteita, kun vauvaakin alkaa syöttää kiinteillä. Sittenhän esikoinen kyllä onkin jo likemmäs kaksi, jos n.6kk vasta aloittaa.



Imetystilanteet ovatkin haaste... aluksi vauva malttoi syödä, vaikka esikoinen pörräsi ympärillä. Sittemmin usein koitin jotain kaapissa majailevia leluja antaa imetyksen ajaksi (ei kuitenkaan toimi kauaa, eipä niin paljon leluja oo kierrossa ja toisaalta lapsi on vilkas...) ja lopulta esikoinen katsoi usein dvd:tä sen ajan. Meillä ei ollut maraton-imijä tämä toinenkaan, joten se kyllä helpotti.



Esikoiselta jätimme tutin jo 1v1kk kokonaan, mutta kyllä haikaili kuopuksen tuttien perään jossain vaiheessa ja niitä kokeilikin. Kun vaan otimme ne pois ja kielsimme käyttämästä, sillä selvittiin. Toki voi olla vaikeampi vetää rajaa, jos esikoinen syö iltaisin vielä tuttia.



Ulkoilurytmeissä mentiin vähän vauvaa mukaillen esikoisen tarpeiden mukaan. Vauva nukkui ulkoiluaikoina aluksi kätevästi.



;Me siirsimme esikoisen omaan huoneeseen pari kuukautta ennen vauvan tuloa. Hyvä niin, sillä vauvalla olikin iltaitkuja iltayöstä pari kuukautta... olisi kuitenkin pitänyt nukutella eri tilassa. Yölläkin itki joskus. Toki toiset ovat hyviä nukkumaan ja äkkiä tottuvat vauvanääniin, meillä kyllä vieläkin esikoinen herää toisinaan vauvan itkuihin.

Vierailija

Moi!



Meillä on pojat 1v 9kk erolla. Nuorempi nyt 4kk. Aluksi olin ihan hakusessa tuon rytmin suhteen ja kyselin täältäkin neuvoja. Edelleen on ongelmatilanteita, mutta kyllä koko ajan tuntuu, että mitä enemmän aikaa menee, sitä paremmin on esikko ottamassa sisarusta huomioon ja mustasukkasuuskin välillä alkaa jopa vaihtua sisaruksen huomioonottamiseen (ei kyllä läheskään aina, varsinkaan uniaikoina!).



Olen yrittänyt mennä edelleen mahdollisemman paljon esikoisen rytmin ehdoilla, sillä poikkeuksella, että oon tehnyt selväksi, että koska vauva syö vaan maitoa, on äidin annettava silloin sitä kun vauvalla on nälkä ja heti siis. Tää on tuottanut ongelmia, mutta imetyksen ajaksi koitan aina etukäteen varata dvd:tä valmiiksi taikka palapelejä tai jonkun kivan kirjan, jota voin selata mukana vauva sylissä esikoisen kanssa. Hän kun on vauvalle mustasukkainen kun se on äidin sylissä.



Lisäksi saa vaipanvaihdossa tuoda vaippaa, tai hakea pyyhettä äidin avuksi, ja vaikka onkin poika, hoitaa omaa nukkeaan välillä myös, syöttää, pukee ja vaihtaa vaippaa samalla kun hoidan itse vauvaa.



Tää on siis auttanut, hankin noita nukenhoitotarvikkeita ja nukenvaunut ja vaatteita valmiiksi ja sitten olemme paljon puhuneet siitä mitä merkitsee olla isoveli, jotta kokisi tän olevan tosi tärkeä juttu. Eli, tyyliin "ollaanpas sitä isoa poikaa nyt" - vauva vielä syö tuttia, mutta eihän isot pojat enää, tms. on toiminut tällä ikäerolla aika kivasti.



Nukutan vauvaa, kun esikko kylpee isänsä kanssa. Sitten luen esikolle itse iltasadun ja jos vauva on vielä hereillä, menee isälleen siksi aikaa ja usein toiseen huoneeseen. Nukumme kaikki vielä samassa huoneessa, joten lapset on laitettava erikseen nukkumaan, muuten ei kumpaakaan saa nukutettua rauhassa. Esikko haluaa nimenomaan äidin lukemaan iltasadut. Eli oon koittanut järjestää niin, että pääsen aina hänet itse nukuttamaan, vaikkei aina huvittaisikaan pitkän päivän jälkeen.



Vauva nukkuu päiväunet joko parvekkeella tai sitten kun ulkoilen esikon kanssa vaunuissa ulkona. Lisäksi torkahtelee sitteriin / pinnasänkyyn sisällä, mutta varsinkin nykyään häiriintyy esikon puuhista eikä malta syödä tai nukkua aina kovinkaan hyvin. Joten vaunuissa saa takuuvarmasti hyvät unet päivisin. Esikko nukkuu (jos nukkuu) sisällä unet meillä päivällä.



Esikoisen ruokailun ajaksi vauva menee joko sitteriin lähelle ruokapöytää tai viihtyy lattialla lelujensa parissa, kun ei vielä osaa kovin kauaksi eksyä itsekseen.



Toivottavasti näistä vinkeistä on apua!



Hankalin on ollut meillä tuo perhepeti, eli jos olisin tajunnut, olisin EHDOTTOMASTI yrittänyt siirtää esikoisen omaan huoneeseen ennen vauvan tuloa. Nyt se on lähes mahdotonta, eli pitänee vielä näin sinnitellä hetki. Molemmat meinaan herättävät toisiaan vuorotellen nykyään läpi yön, ja silloin ei nuku meillä kukaan.



Päivät muuten alkaa sujumaan ihan kivasti!



- Lillaapa kera poikien

Vierailija

Eli, meille hankittiin Brion sisarus/kaksosrattaat. Saa tarvittaessa molemmat kantokopan kanssa nukkumaan niihin vaikka päiväunille.



Ja olleet ulkoilussa muutenkin hyvät.



Sitten perhepedistä vielä, eli vauva nukkuu pinniksessä sängyn jalkopäässä, esikko meidän välissä. Isä joutuu heräileen enemmän kun ennen tsekkaamaan esim. esikoista, jos olen vaihtamassa vaippaa tai imetän yöllä.

Ekat pari kuukautta isä nukkui esikoisen kanssa makkarissa, ja mä vauvan kanssa muualla, koska vauva söi taukoamatta öisin. Heti kun yösyötöt harvenivat palasimme vauvan kanssa makkariin, eli ollaan nyt vielä kaikki siellä.

Toistaiseksi vaihtelevalla menestyksellä menee yöt.



Muuten - kysymystä muille peliin - miten huomioitte esikoista erityisesti, jottei tule mustasukkaiseksi? Käyttekö ilman vauvaa jossain harrastuksissa tms?



- Lillaapa

Vierailija

edellisten ikäero on huomat 10 vyuotta, ja sitten 2v3kk.

Tässä sellaisia ajatuksia jota mulla nyt etukäteen on:

- minulla tulee olemaan kaksi vauvaa, mutta eri-ikäisiä

- tulevea isoveli ei ole iso vaikka pikkuinen syntyy

-> saa nukkua omassa pinniksessään (nukkuu jo isonsiskon huoneessa)

-> saa syödä tuttia

-> saa juoda maitinsa pullosta

-> syötetään

JOS poika itse näyttää merkkejä siitä, että on esim valmis luoumaan maitopullosta, tutista tms, niin silloin siihen kannustetaan, mutta varta vasten ei aleta siihen painostamaan vaikka vauva onkin tuloillaan

- vauva opetetaan myös pullolle (kuten vanhemmat sisauksetkin esikoista lukuunottamma). Näin voin päivän mittaan pumppailla maitoa, ja illalla voi vauvalle antaa lisämaitoa. Tissimaratoneihin meillä ei kertakaikkiaan ole varaa, olen kuitekin monta iltaa viikossa yksin lasten kanssa.

- päivän rytmi seuraa pitkälti tarhalaisen rytmiä arkena (eli viedään klo 9, haetaan 13.30). Tosin meidän nuorin syntyy juuri kesäloman kynnyksellä, ja silloin on kaikki lapset kotona.



Noi on siis etukäteisajatuksia, saa nähdä mikä todellisuus sitten on :D Pieniä, alle 4-vuotiata lapsia tulee kuitenkin olemaan kolminkappalein, joten pakkohan se on sitten säveltää sitä mukaan kun mennään :p

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Uusimmat

Suosituimmat