Uusperheelliset, yksinhuoltajat... äiti- ja isäpuolet... pliis kertokaa...

Vierailija

... että on joku, joka tulee yhä toimeen exänsä kanssa. Pakko olla, onhan teitä (meitä)???

Kertokaa, että on joku, joka tulee toimeen puolisonsa aikaisemmasta suhteesta olevien lasten kanssa, onhan teitä, onhan???? Onko peräti joku, joka tulee toimeen myös exänsä uuden siipan kanssa? Noh, tämä saattaa olla jo haaveilua...

Uskonpuute iski, kun luin tuota tilitystä, jossa äitipuoli ei kestä, kun miehen lapsi käy kylässä vielä 2-4 vuotta... ihan kamalaa tekstiä... Kertokaa kiltit, että "lapsipuolien" kanssa voi kehittyä ihan hyväkin suhde... Jookoooo???

Meidän ero on todella tuore, mutta toivon silti exälleni pelkkää hyvää, toivon todella hänen löytävän vielä onnensa jonkun kanssa, minä se en ollut. Uskallan jopa vähän haaveilla siitäkin, että minäkin vielä rakastuisin ja rakastaisin...

Nyt rupesi vaan kovasti pelottamaan, että tuo meidän lapsukainen saakin äitipuolekseen jonkun tuon toisen ketjun ap:n sielunsiskon... tai että minä hankin tähän jonkun miehen, joka ei voi sietää lastani (okei, tuohan nyt kuulostaakin tosi hullulta ja ennenkaikkea mahdottomalta...). Lapsiparka... vaan asian ei tarvitse mennä näin, eihän?

Kommentit (8)

Vierailija

mutta toisen lapset asuvat meillä 365 päivää vuodessa joten onhan se ollut sanomattakin selvää alusta alkaen, ettei ole muuta vaihtoehtoa kuin tulla hyvin toimeen. Ja on se hyvin onnistunutkin.

Vierailija

sekä oman eksän kanssa mutta vika kun tuntuu olevan näissä eksissä. Oma eksä ei tapaa lastaa, ihan sama mulle ollu jo jonkun aikaa mielummin sitten unohtaa lapsensa ku aina puolen vuoden välein sattuu haluamaan nähdä lastaan, minä voisin joustaa vaikk akuinka paljon tapaamisissa jne, mutta kun ei se kelpaa. Miehen eksä taas on niin kamala tapaus, että on montaa ihmistä loukannut äitiäänkin. Ihan jokainen ihminen on jossain vaiheessa lehmä jne. Tämänkään kanssa ei siis voi tulla toimeen :( harmittaa kun minä voisin joustaa, mutta muut ei.

Vierailija

ja hänen uuden tyttöystävänsä kanssa, ovat käyneet kylässä meilla, uusi mies asiallisissa väleissä heidän kanssaan. Erosta on jo vuosia eikä kummallakan ollut uusia suhteita muutamaan vuoteen sen jälkeen. Uusi mies ja lapset tulevat vaihtelevasti toimeen, murrosikäiset rassaavat kaikkia, myös biovanhempiaan.

Vierailija

piristi mieltä kummasti, kun joku sanoo, että asiat voi mennä hyvinkin...



Tuota minäkin rupesin miettimään, että miltä siitä lapsesta tuntuu mennä paikkaan, jossa hänestä selvästi ei pidetä... meinasi alkaa itkettämään.



(ja kohta av:n malliin tulee joku, joka leimaa tekopyhäksi...)

Vierailija

Ei meillä ole ollut mitään riitoja eron jälkeen. Päinvastoin pystyttiin taas puhumaan keskenämme ilman huutoa ja riitelyä.



Uuden puolison jo olemassa olevat lapset :

Alkuun on puolin ja toisin ujostelua ja tutustumista, mutta olen ainakin itse tullut yhä läheisemmäksi näiden lasten kanssa. Kun alkaa juttelemaan lasta kiinostavista asioista lapsen kanssa, niin se auttaa kummasti. Alkuun varmasti harmittaakin kun outo lapsi kotona, mutta kun on joustava ja suhtautuu posittiivisesti asioihin, niin varmasti sujuu ihan hyvin. Niin ja ei saa alkaa hoitaa miehen puolesta hänen lapsiaan. Itse ainakin pidän huolen että mies huolehtii hoidosta. Minä vaan pidän seuraa lapsille ja teen ruokaa kaikille.



Exän ja minun lapset tulevat hyvin toimeen tämän uuden puolison kanssa. Hänellä ei ollut lapsia entuudestaan ja vaikka nyt heillä on yhteinenkin lapsi niin kyllä tuntuu olevan meidänkin lapset tärkeitä yhä. Mielellään menevät isälleen ja aina on ollut hauskaa. Exän uudesta on tullut lapsilleni tosi rakas. Aina halaavat nähdessään ja lähtiessä tätä. En osaa olla edes mustis, sillä haluan että lapseni elämässä paljon ihmisiä jotka rakastavat heitä.

Ainoa ongelma on että exän uusi ei luota exääni. Siksi minä vien ja haen lapset tai exän uusi hakee ja tuo ne. Ei halua että ollaan kahdestaan exän kanssa.

Mitään syytä ei ole noihin epäilyihin. En todellakaan enää edes suostuisi pussaamaan exääni.



Minustakin tuo oli kauheaa luettavaa kuinka joku ei voi sietää miehensä lasta. Ajatelkaa kuinka kurjaa siitä lapsesta on, kun on pakko mennä isälle missä on ihminen joka vihaa häntä.

Vierailija

lasten kannalta on pakko olla aikuinen.Ja meitä siis minä,mun uusi,exä ja sen uusi ja yhteishuolto yhdestä yhteisestä lapsesta.

Vierailija

Ihastuimme ensisilmäyksellä, kun hän oli 5-vuotias. Hän on ehdottomasti yksi elämäni tärkeimmistä ihmisistä ja usein ajattelen, että hänen opastamisensa on elämäni tarkoitus. Yksi niistä ainakin.



Valitettavasti mieheni välit exäänsä, tämän lapsen äitiin, ovat täysin katkenneet. Ja valitettavasti on myönnettävä, että mielestäni on parempi niin. Välini omaan exääni ovat täysin kunnossa, mutta meillä ei olekaan yhteisiä lapsia.

Vierailija

mieheni lapsi on tosi tärkeä ja rakas. Mitä muuta voisi olla pieni ihminen, joka on miehelleni tärkeä ja rakas? Minusta parisuhde on sitä, että suhteen alussa pitää miettiä millainen toinen on, mikä hänelle on tärkeää ja hyväksyä hänet juuri sellaisena kuin hän on, eli ottaa myös suhteen mukana tulevat ihmiset elämäänsä. Jos ei siihen pysty, niin silloin ei parisuhde voi onnistua kovin hyvin.



Olen iloinen, että isä saa tavata lastaan ja pyrin järjestämään näinä viikonloppuina kaiken kotona niin, että lapsi tuntee kotimme myös omaksi kodikseen. Lapsen äitiä en ole koskaan tavannut. Mielelläni tapaisin, sillä jos olisin lapsen äiti, niin haluaisin tietää millainen ihminen viettää lapseni kanssa aikaa.



Itselläni ei ole omia lapsia. Ex-avomieheni kanssa tulemme nykyisin erittäin hyvin toimeen. Heti eron jälkeen vei aikaa, että pystyimme tapaamaan ilman pahaa oloa tai kiusallisia hetkiä. Nyt menee hyvin ja olemme ystäviä. Nykyistä miestäni hän on nähnyt kerran ohimennen. Kumpikaan ei halua erityisesti tavata toisiaan.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Uusimmat

Suosituimmat