Apua ja vinkkejä 6-vuotiaan "raivohullun" neidin käsittelyyn???

Vierailija

Meillä on 6-vuotias erittäin äkäinen neiti. Vauvana ja pienenä tyttönä hä oli erittäin iloinen ja jekukas pikkutyttö. Nyt hän on jo muutaman vuoden ollut todella raivostuttava ja aina vaan pahenee. Toiset sanoo, että hänellä on vain uhmaa, mutta miten voi olla jatkuva uhma päällä??

Hän loukkaantuu erittäin pienestä. Ei periaatteessa tarvitse sanoa kuin hyvää huomenta, niin johan neiti raivostuu ja marssii huoneeseensa ovet paukkuen. Hän on jatkuvasti äkäinen ja kiukutteleva. Raivoaa ja huutaa vain. Kaikista pahinta on nyt se, että häntä ei voi edes komentaa, loukkaantumatta ja vielä kamalampaa kiukuttelua ja raivoamista kuulematta. Sitten hän tekeytyy tekemättömäksi ja "löysäksi" ja jos kosket, hän alkaa kiljumaan ai sattuu, sattuu. Ja naapurithan tykkää. Pahin on se, että emme saa edes halia mieheni kanssa hänen läsnäollessaan. Ja jos illalla menemme myöhemmin nukkumaan, neiti saattaa herätä jossain vaiheessa kiljumaan, että olkaa hiljaa, ei näköjään saa edes keskustella. Viime yönä hän heräsi vajaa klo 00.00 ja alkoi kiljumaan, menkää pois ja olkaa hiljaa. Varmaan kohta sossutädit hyökkää meille hakemaan lapsemme pois ja häätö tulee. Eivät naapurit tällaista kauan kattele.

En tiedä mitä enää tehdä. Hän on jotenkin raivohullu, ihan toisenlainen kuin isosiskonsa.

Pitäisikö mennä keskustelemaan perheneuvolaan vai viedä neiti suoraan psykiatrille, joka määrää sellaiset mössöt,



nim. Uupunut äiti

Kommentit (8)

Vierailija

Neuvoja voi kysyä myös päiväkodista.



Itse neuvoisin teitä vanhempia miettimään tarkkaan säännöt, mitä kodissa tehdään. Sen jälkeen ihan vain pitämään niistä kiinni. Jäähypaikat voivat toimia, mutta jos lapsi ei suostu istumaan jäähyään, suosittelen Holdingia. Siinä lapsi otetaan syliin, ja häntä pidetään kiinni sovittu aika. Lapsi yleensä laittaa kovasti vastaan, mutta aikuisen pitää silloin olla tiukka. Lapseen ei kannata sinä aikana ottaa kontaktia, vaan sanoa alussa, että nyt istutaan jäähyllä, ja sen jälkeen keskustellaan rauhassa. Jos lapsi ei rauhoitu keskustelemaan jäähyn jälkeen, häntä varoitetaan uudesta jäähystä.



Voi ottaa ihan ne telkkarin supernannyn ohjeet kolmesta varoituksesta: ensin rauhallinen kehoitus, sitten tiukempi kehoitus ja varoitus tulevasta jäähystä, sitten tiukka kehoitus ja varoitus jäähyn olevan seuraava keino, viimeisenä konstina jäähy.



Toisia lapsia auttaa myös, jos he tietävät mitä seuraavaksi tapahtuu. Lapsille voi piirtää päivän tapahtumat kuviksi, ja käydä ne läpi: Nyt syödään aamupala, sitten puetaan. Sen jälkeen olet päiväkodissa, sitten haen sinut kotiin jne.



Hyvistä hetkistä kannattaa kehua ylisuuresti, huonoista torua, mutta paino kannattaa pyrkiä pitämään kehuissa.



Olkaa varovaisia sisarusten vertailemisessa. Pikkusisar saattaa alkaa ajatella olevansa paha, ja sisar on vain hyvä. Se voi leimata koko hänen itsetuntoaan ja kasvuaan.



Ja ennenkaikkea ottakaa valta nyt, myöhemmin se on vaikeaa.

Vierailija

Tyttö tarvitsee rajoja ja toimintamalleja. 6v on jonkinlainen "pieni murrosikä", eli vaihe, jolloin kasvetaan aika nopeasti isommaksi.

Millaista käytös on eskarissa/hoidossa/muualla kuin kotona?

Jos et tykkää, että paiskoo ovia, niin anna tytölle vaihtoehto. Jotain, mitä saa tehdä suuttuessaan, vaikka iso tyyny, jota saa potkia ja lyödä. Laita jäähylle, kun raivoaa ns. turhasta ja jäähyn jälkeen keskustelette asian ja tyttö pyytää anteeksi.

Jos annat tytön määrätä säännöt, niin siitä kärsii kaikki -myös lapsi itse.

Vierailija

Meidän neidillä samaa vikaa kestettiin yli puoli vuotta suunnilleen tossa samassa iässä.



Neuvolassa asiasta juttelin ja neuvolantäti suositteli kokeilemaan pehmeämpiä hoitoja ensin kun psykologille pääsyä jouduttiin odottelemaan muutamia viikkoja.

Vietiin tyttö hänen neuvostaan homeopaatille ja saatiin apu eli lapsi rauhoittui silminnähden heti! Ja on sen jälkeen vain ihan normaalisti välillä uhmaillut.



Nyt neidillä ikää 11v ja alkaa hurja luonne tulemaan uudelleen esiin esimurkkuiän myötä.. Onneksi nyt jo tiedetään mikä sellaiseen despoottisuuteen auttaa, ettei tarvitse sitä kauaa kärsiä :)

Vierailija

Voi olla, että lapsi on jotenkin epäselvillä säännöillä. Ovatko sinun ja miehesi säännöt lasten kanssa aina samat? Teidän kannattaa keskustella ensin yhdessä miehesi kanssa säännöt kotona, ja sitten kertoa ne lapsillenne. Lapset kyllä yleensä tajuavat "perussäännöt" :ei huudeta, ei lyödä, ei määräillä, totellaan aikuisia yms. Varmistakaa, että olette vanhempina samoilla linjoilla, etteivät lapset sekaannu.



Jos esim miehesi antaa pomppia sohvalla ja sinä et, on lasten vaikea ymmärtää mitä kuunnella. Tai jos miehesi sanoo jotain, ja lapset juoksevat syliisi itkien kun eivät saa tehdä jotain ja annatkin luvan, säännöt sekoittuvat. Tai jos jonaina päivänä lapset saavat tehdä jotain ja toisena eivät.



No, hassuja esimerkkejä, mutta ehkä ymmärrät mitä meinaan. En tiedä oliko tästä nyt apua. :) Toivottavasti.

Vierailija

Voiko tytön kanssa keskustella ollenkaan, kysyä mikä ihme häntä pännii jne., siis silloin kun ei kiukkua. Sanotte, että noin ei voi jatkua ja on pakko ryhtyä toimenpiteisiin jos hän ei edes yritä parantaa käytöstään. Voisko kauniista käytöksestä palkita jollain, elokuvareissulla, jätskibaariin menolla tms. Mistä tyttö tykkää erityisesti? Koittakaa mennä johonkin harrastukseen, missä tyttö voisi purkaa turhautumistaan.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Uusimmat

Suosituimmat